Heidi Kaartinen
Opetus- ja kulttuuriministeriö on herännyt viime aikoina koulutustarjonnan vakavaan puutteeseen: digitaalisia ratkaisuja kaipaava elinkeinoelämä ei löydä riittävästi työvoimaa sovelluskehittäjiksi. Ohjelmoijien, tai tuttavallisemmin koodareiden, koulutusta on syytä kasvattaa ja tehostaa, jotta kasvavaan työvoimatarpeeseen voidaan vastata. Ministeriö on suunnannut alan koulutukseen vuoden 2018 joulukuussa yhteensä 19 miljoonaa euroa. 1,6 miljoonaa euroa tästä summasta sai käyttöönsä kuuden ammattikorkeakoulun konsortio, joka aloittaa syksyllä 2019 Highway 2 Code (H2C) -koulutuksen. H2C pyrkii kouluttamaan hankkeen aikana yhteensä 250 koodaria työelämän tarpeisiin.
Kauppalehti totesi vuosi sitten pääkirjoituksessaan (Kauppalehti 2018) koodaripulan olevan hälyttävän suuren. Kauppalehden teksti pohjautui viikkoa aikaisemmin ilmestyneeseen elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysiin (Ahopelto 2018), jossa todettiin ohjelmistoalalla olevan töitä jopa 9000 koodarille, mutta että työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Vaje kasvaa analyysin mukaan vuoteen 2025 mennessä jopa 40 000 työntekijään, mikäli asiaan ei puututa täsmäkoulutuksella. Analyysissä todetaan kuitenkin, että vaikka alan opiskelijamäärä kaksinkertaistettaisiin nykyisestä 1700 aloituspaikasta, valmistuvat opiskelijat eivät kattaisi kasvavaa työvoimatarvetta. Vastauksen pulaan arvellaan olevan naisissa ja maahanmuuttajissa, jotka toistaiseksi ovat aliedustettuina alalla. Ohjelmointityötä tekevistä henkilöistä vain noin kymmenen prosenttia on naisia ja Ahopelto arvelee opiskelupaikkojen määrän nostamisen korjaavan vinoumaa luonnostaan. Toisena korjaustoimena koodareita tulisi näin ollen rekrytoida myös ulkomailta.
Myös Suomessa 1200 henkilöä työllistävän Visman edustajat myötäilevät tilannetta Taloussanomien artikkelissa (Hagelin 2019). Koodaritarve heidän yhdeksään yksikköönsä olisi yhteensä noin 50 työntekijää. Vismassa on havaittu parhaaksi keinoksi käydä poimimassa parhaat koodarit suoraan koulunpenkiltä. Joskus jopa niin että opinnot ovat vielä kesken. Myös Visman edustajat arvelevat, että aikuis– ja täydennyskoulutus sekä maahanmuuttajien potentiaali mahdollistavat työvoiman saannin. Alan palkat vaihtelevat suuresti 2000 eurosta reilusti ylöspäin, parhaat koodarit ansaitsevat tietysti eniten.
Centria-ammattikorkeakoulu hallinnoi opetus– ja kulttuuriministeriön rahoittamaa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018) Highway 2 Code -hanketta, johon osallistuvat koodareita kouluttavina osapuolina Centrian lisäksi Oulun, Vaasan, Kajaanin, Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulut. Kullakin ammattikorkeakoululla on tarjolla oma opintokokonaisuutensa, joka vastaa kyseisen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Centriassa keskitytään erityisesti tietoturvallisiin sovelluksiin, kun muissa ammattikorkeakouluissa puolestaan opinnot painottuvat peliteknologioihin sekä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden ohjelmistoihin, tekoälyyn, verkkosovelluksiin ja moniin muihin ohjelmistoteknisiin ratkaisuihin.
Koska useampi ammattikorkeakoulu osallistuu saman hankkeen toteuttamiseen, voidaan koulutusta tehdä kustannustehokkaasti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Näin koulutuksen laatu on mahdollisimman korkea ja ammattikorkeakoulujen välille syntyy synergioita. Vaikka ammattikorkeakoulujen tarjonnat keskittyvät tiettyihin painoalueisiin, on opiskelijan kuitenkin mahdollista valita kurssikokonaisuuteensa opintoja myös muiden ammattikorkeakoulujen H2C-tarjonnasta. Kukin opiskelija suorittaa 30 opintopistettä opintoja joiden lisäksi koulutukseen kuuluu työssäoppimista 10 opintopistettä. Yhteensä kaikkien hankkeen kouluttamien 250 opiskelijan odotetaan suorittavan noin 10 000 opintopistettä. (Highway 2 Code 2019)
Koulutus annetaan suomeksi ja englanniksi ja kokonaisuudet on rakennettu niin, että verkko-opintojen ansiosta opiskelija voi suorittaa opintonsa työn ohessa. Kohderyhmänä on erityisesti naiset ja maahanmuuttajat, joilla mahdollisesti on alalta kokemusta, mutta ei syvempää osaamista. Näin ohjelmointialan työntekijöihin liittyvistä stereotypioista pyritään hankkeen myötä eroon. Muun kuin ohjelmointialan työ- ja opiskelukokemuksen arvellaan olevan koulutettavalle etu, sillä se mahdollistaa erilaisia innovatiivisia näkökulmia ohjelmistotuotantoon. Erityisesti toivotaan, että koulutukseen osallistujilta löytyy ennakkoluulottomuutta hyödyntää kokemustaan käyttäjälähtöisiin ja liiketoimintasuuntautuneisiin tuotteisiin.
Ahopelto (2018) nostaa esille Suomen mahdollisuuden luoda valtavan määrän uusia työpaikkoja alalle startup- ja kasvuyrityksiin, joten ollaan muna-kana-ongelman edessä – tai oikeastaan ei edes sen. Onnistunut koodarikoulutuksen lisääminen tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille, joka mahdollistaa uusien yritysten ja tuotteiden synnyn ja tarpeen lisätyövoimalle. Tämä on korkeakoulujen näkökulmasta vain positiivinen ongelma, joka kaipaa vain rivakkaa otetta ja hihojen käärimistä.
Lähteet:
Ahopelto, T., 2018. Nollaksi vai ykköseksi – Koodarivaje uhkaa kuihduttaa Suomen halpatuotantomaaksi, näin palaamme tietotekniikan huipulle. EVA-analyysi No 62. Www-dokumentti. Saatavilla: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/04/eva_analyysi_no_62.pdf Katsottu 29.4.2019.
Hagelin, H., 2019. Visma palkkaisi heti 50 koodaria, jos heitä olisi – nuoria osaajia kiskotaan töihin jo koulunpenkiltäkin. Taloussanomat 4.2.2019. Saatavilla: https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005985601.html Katsottu: 3.5.2019.
Highway 2 Code, 2019. Highway 2 Code – Vauhtia uudelle urallesi ohjelmoinnin parissa. Hankkeen www-sivusto. Saatavilla: https://h2c.fi Katsottu 29.4.2019.
Kauppalehti, 2018. Pääkirjoitus: Koodaripula on hälyttävän suuri. Kauppalehti 12.4.2018. Saatavilla: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koodaripula-on-halyttavan-suuri/ccbb1741-bafc-35f8-80f0-38bee7e7e754 Katsottu: 29.4.2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018. Korkeakouluille 19 miljoonaa euroa koodaripulaan vastaamiseksi. Www-tiedote 20.12.2018. Saatavilla: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluille-19-miljoonaa-euroa-koodaripulaan-vastaamiseksi Katsottu: 29.4.2019.
Heidi Kaartinen
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951
