Marika Hautala
Johanna Hautamäki
Keväällä 2019 päättyi Centrian AppSim – Soveltava simulaatiopedagogiikka, digitaalisuus ja palvelumuotoilu osaamisen kehittäjinä -hanke, jossa kehitettiin osaamista ja yhteistyön tapoja koulutuksen ja työelämän välille tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Artikkeli esittelee hankkeen näkökulmia ja tuloksia.
Työelämän muutostahti ja digitalisoituminen luovat uusia haasteita työn tekemisen tapoihin, sillä työskentely on tänä päivänä monimuotoista, kokeilevaa, verkottunutta ja sitä toteutetaan hyvin monenlaisissa rooleissa perinteisiä raja-aitoja ylittäen. Työtä tehdään yhä enemmän yritysten välisissä yhteiskäyttöisissä tiloissa (co-working) ja globaalit digialustat mahdollistavat etätyön tekemisen myös aivan uusille työntekijäryhmille. Digiaika on myös kasvattanut väestöntiheyttä entisestään kaupungeissa ja vastaavasti harventunut sitä haja-asutusalueilla. Tämä lisää työn tekemisen tapojen kehittämistarvetta myös maaseudulla. (Lindgren, Mokka, Neuvonen & Toponen 2019, 47 -48)
Tulevaisuuden työ on yhä enemmän itseohjautuvaa ja vaatii yrittäjämäistä asennetta (Uusi työ. n.d). Menestyminen edellyttää myös tämän päivän yrityksiltä suurta joustavuutta odottamattomiin muutoksiin sekä toimintaympäristönsä kasvavan epävarmuuden hallitsemista omaa proaktiivisuutta sekä asiakasymmärrystä kehittämällä (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 27-28).
Muutoksen myötä myös yritysten työkulttuurin on tuettava työntekijöitään uusissa työelämän haasteissa. Optimaalinen työn toteuttaminen on avointa, innostunutta, yhteisöllistä ja kokeilevaa. Organisaatioiden yksi tärkeimmistä menestymisen edellytyksistä onkin rakentaa työkulttuurinsa avoimeksi uusille ideoille. Ilman kokeilemiseen kannustavaa ilmapiiriä ei synny uutta eikä uskalleta ottaa riskejä. (Uusi työ n.d.) Ketterien menetelmien ja kokeilukulttuurin jalkauttaminen yrityksiin lisäävät intuitiivista ajattelua sekä tarjoavat joustavia tapoja kokeilla erilaisia mahdollisuuksia (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 27-28).
Työelämän muutokset näkyvät voimakkaasti myös koulutuksessa sekä työelämäyhteistyössä, ja ennakointia sekä nopeaa reagointikykyä tarvitaan erityisesti kasvu- ja rakennemuutosaloilla. Työssäoppimiseen sekä elinikäistä oppimista tukemaan täytyy löytää uusia joustavia tapoja. Tämä edellyttää työelämän kanssa vuorovaikutuksessa toimimista, jotta voitaisiin tunnistaa, millaista osaamista ja oppimisen tapoja yhteiskunta tarvitsee. Osaamisen kehittäjät ovat avainasemassa ennakoimaan ja avaamaan muutoksen mahdollisuuksia sekä kehittämään osaamista vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita pelkän reagoimisen sijaan. Ammattikorkeakoulujen ja niiden TKI-toiminnan on tärkeää toimia monipuolisessa yhteistyössä pk-sektorin kanssa ja edistää toimialueensa kehittämistä.
AppSim-hankkeen lähtökohta, kohderyhmä ja rahoittajat
Vuoden 2019 huhtikuussa päättyneen Centria-ammattikorkeakoulun AppSim – Soveltava simulaatiopedagogiikka, digitaalisuus ja palvelumuotoilu osaamisen kehittäjinä -hankkeen lähtökohtana oli vastata muuttuvan työelämän osaamistarpeeseen, jota lähestyttiin elinikäisen oppimisen ja koulutuksen kehittämisen näkökulmista. Kokeilukulttuuria, osaamista ja osallistavaa TKI-toimintaa kehitettiin palvelumuotoilua, simulaatiopedagogiikkaa, digitalisaatiota ja pelillisyyttä hyödyntämällä.
Reilun kolmen vuoden mittaisen hankkeen kohderyhmä muodostui alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen työelämän edustajista sekä näille aloille osaajia kouluttavista pedagogeista eri koulutusaloilta (tekniikka, sote ja liiketalous). Välillisiä kohderyhmiä olivat Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta, Centrian koulutuksen laadun ja tarjonnan kehityksestä hyötyvät opiskelijat sekä erityisryhmät, kuten vanhukset. Hankkeen rahoituksesta vastasivat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Keski-Suomen ELY-keskus, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK sekä työelämäkumppanit, joina toimivat K.H.Renlundin museo, ProAgria Keski-Pohjanmaa ry, KPK-Yhtiöt Oy, Kokkolan Energia Oy ja Hoivakoti Majakka Oy. Hanke toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa.
Kokeileva kehittäminen, monialaisuus ja yhteiskehittäminen keskeisiksi toimintatavoiksi
AppSim-hankkeen toimintatavaksi valittiin kokeileva kehittäminen, mikä mahdollisti osaamisen ja menetelmien kehittämisen ja testaamisen kevyiden kokeilujen avulla konkreettisissa toimintaympäristöissä. Kokeiluprosessien tavoitteena oli kehittää tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa sekä elinikäistä oppimista edistävää osaamista simulaatiotyöskentelyn, palvelumuotoilun ja pelillisten menetelmien hyödyntämisessä sekä madaltaa kynnystä digitaalisten välineiden käytössä. Kehitettävät teemat nousivat esiin hankkeen työelämäkumppaneiden tarpeista. Kehitettäviä osaamissisältöjä ei oltu suunnitteluvaiheessa tarkkaan rajattu, ja näin oli mahdollista edetä kokeiluista saatujen tulosten pohjalta. Kokeiluja tehtiin myös monialaisesti ja eri koulutusalojen rajoja ylittäen. Kevyiden kokeilujen ansiosta uusien sisältöjen mukaan ottaminen kehittämistyöhön ja opetukseen madaltui. Hankkeen aikaisten kokeilujen myötä keskeisiksi palvelumuotoilullisiksi aiheiksi nousivat empaattinen kokemus kehittämistyössä, arvonluonnin prosessin ymmärtäminen, yhteiskehittäminen ja monialainen yhteistyö sekä rajapintainnovaatioiden hakeminen menetelmiä ja osaamisaloja yhdistämällä.
AppSim-hankkeessa osaamisen soveltaminen uusille aloille tapahtui muun muassa lisäämällä eri alojen osaajien yhteistyötä sekä yhteiskehittämällä. Poikkitieteellisyydellä mahdollistetaan kompleksisempien kehittämishaasteiden luova ratkaiseminen. Yhteiskehittäminen puolestaan tarkoittaa asiantuntijalähtöisen asiakkaalle suunnittelun sijaan yhdessä kehittämistä asiakkaan kanssa. Yhteiskehittämisen tavoitteena on nähdä asiakkaat tasavertaisina kehitystiimin jäseninä. Kun kohderyhmää sitoutetaan yhteiskehittämisen avulla oletettavaan muutokseen, voidaan samalla vähentää myös mahdollista muutosvastarintaa. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 40- 41.)
Palvelumuotoilu, simulaatiopedagogiikka, digitalisaatio ja pelillisyys kokeilevan kehittämisen pohjana
Palvelumuotoilun kasvaneeseen kysyntään ovat vaikuttaneet erityisesti asiakaslähtöisyyden ja asiakaskokemuksen merkityksen lisääntyminen yritysten strategisena kilpailukeinona, johon keskeisesti kuuluu vuorovaikutuksen kehittäminen osana palveluprosesseja ja organisaatioiden toimintaa. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 27-28). AppSim-hankkeen aikana keskityttiin vahvasti vuorovaikutteiseen työskentelyyn, simulaatioon sekä palvelumuotoilun menetelmien, kuten käyttäjäpersoonien luomiseen ja palvelupolkujen rakentamiseen. Strategiatason ja työn arjen kohtaamista edistettiin puolestaan palvelumuotoilun ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä yhdistelemällä. Valinta lähestymistapojen välillä tehtiin kuitenkin aina tehtäväkohtaisesti käytännön tarpeiden sekä työskentelylle asetettujen tavoitteiden mukaan.
Hankkeen keskeiseksi teemaksi muodostui arvonluonnin prosessi, joka sisältää palvelun, mahdollisen fyysisen tuotteen ja vuorovaikutuksen asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Arvo syntyy vuorovaikutusprosessissa, jossa asiakkaan odotukset ja subjektiivinen kokemus kohtaavat yrityksen arvolupauksen ja tarjooman. (Tuulaniemi 2011, 33.) Palvelumuotoilusta tunnetut empatiamenetelmät olivat myös hankkeen aikana keskeisessä roolissa. Empatialla tarkoitetaan pyrkimystä hahmottaa toisen yksilön näkökulmaa hänen tilanteeseensa eläytyen (Aaltola & Keto 2017, 32). Empaattinen näkökulma oli keskeistä myös simulaatiotyöskentelyissä, joissa simulaatioiden avulla pyritään eläytymään arjen tilanteisiin eri näkökulmista käsin.
AppSim-hankkeen henkilöstö toimi palvelumuotoilun ja vuorovaikutuksen asiantuntijoina, fasilitoi prosesseja, suunnitteli ja rakensi työpajojen sisältöjä, toi ulkopuolista näkökulmaa suunnitteluun sekä dokumentoi ja visualisoi tuloksia. Palvelumuotoilijan työpanos on usein tärkeä monialaisen osallistujajoukon työskentelyn ohjauksessa, yksilöiden asiantuntijuuksien hyödyntämisessä sekä objektiivisen näkökulman prosessiin tuomisessa. AppSim-hankkeen aikana palvelumuotoilu muodostuikin eri aloja yhteen tuovaksi kehittämisnäkökulmaksi.
AppSim-hankkeessa keskeisenä palvelumuotoilun ja simulaation ympäristönä hyödynnetty SILMU-labra (palvelumuotoiluosaamisen ja digitaalisuuden edistämiseksi kehitettyä simulaatio- ja ryhmätyöskentelytila Talonpojankadun kampuksella) toimi oppimis- ja kehittämisympäristönä hankkeen case-työskentelyille, pedagogisille piloteille ja työpajoille. Simulaatiossa voidaan esimerkiksi jäljitellä erilaisia palvelutilanteita käsikirjoitetun skenaarion pohjalta. Vuorovaikutus on keskeinen elementti niin simulaatiossa kuin palvelumuotoilussakin. SILMUssa rakennettiin digitaalisia välineitä ja fyysisiä elementtejä hyödyntäen muunmuassa käyttäjäkokemusten visuaalisia kuvauksia sekä hoito- ja palvelupolkujen simulaatioita, jotka puolestaan toimivat palvelun prototyyppeinä yhteiskehittämisessä.
Simulaatiopedagogiikalla tarkoitetaan todellisuuden jäljittelemistä opetustilanteessa konkreettisia tapahtumia, käsitteitä ja teoriaa hyödyntäen. Opetustekniikalla voidaan harjoitella esimerkiksi todellisia työelämän tilanteita, kuten asiakaskohtaamisia ja ryhmätyötaitoja. Simulaatiopedagogiikalla on pitkät perinteet muun muassa hoitotyön ja teknisten taitojen opetuksessa (Hallikainen & Väisänen 2007, 437.) Simulaatiokokeilut ja palvelumuotoilun menetelmät yhdessä tukivat AppSim-hankkeen aikana hyvin simulaatiopedagogiikan kehittämistä. Palvelumuotoiluun liittyvien menetelmien hyödyntäminen simulaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa toi laajempaa näkökulmaa opetukseen. Simulaation hyödyntämiseen liittyvien kokeilujen avulla haluttiin selvittää, miten simulaatiopedagogiikkaa voitaisiin kehittää monialaisemmaksi ja kuinka sen monipuolisista käyttömahdollisuuksista tultaisiin laajemmin tietoisiksi. Kokeilut vahvistivat näkemystä siitä, että monialaiset simulaatiotyöskentelyt toimivat hyvinä oppimistapoina.
Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti yhteiskuntamme rakenteellisiin muutoksiin. Kyse ei ole kuitenkaan vain uusien välineiden käyttöön ottamisesta, vaan myös organisaatioiden toimintatapojen uusista mahdollisuuksista. Digiajan myötä verkostomaisten toimintamallien sekä ekosysteemien merkitys kasvaa. Digitalisaation nopea kehitys sekä siirtyminen palveluyhteiskuntaan tuo yrityselämään uusia haasteita, joita pyritään ratkaisemaan myös palvelumuotoilun keinoin. AppSim-hankkeen toiminnassa digitaalisia välineitä hyödynnettiin palvelumuotoilun ohessa esimerkiksi palveluiden visualisoinnissa sekä osana oppimista ja simulaatiotyöskentelyä. Hankkeessa oli olennaista se, mitä osaamista työelämässä digitalisaatioon liittyen tarvitaan ja miten se näkyy muun muassa palvelumuotoilussa, simulaatiotyöskentelyssä sekä organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Case-työskentelyissä ideoitiin digitalisoitumisen myötä mahdollistuvia uusia palvelumalleja ja –tarpeita sekä pyrittiin ennakoimaan lähitulevaisuudessa päivitettävää digitaalista osaamista.
Pelillisyyden hyödyntämisen suosio on kasvanut erilaisissa asiayhteyksissä, esimerkkeinä opetus, simulaatioharjoitus sekä erilaiset kehittämistehtävät. Pelillisyydestä voidaan löytää yhtymäkohtia palvelumuotoiluun samanlaisten menetelmien, kuten esimerkiksi tarinankerronnan hyödyntämisessä. Pelillisyyden hyödyntäminen kehittämistyössä kuului myös AppSim-hankkeen tavoitteisiin. Yksi pelillisyyteen liittyvistä kokeiluista suunniteltiin yhdessä K.H. Renlundin museon kanssa. Tästä tulevaisuuden tutkimusta ja palvelumuotoilua yhdistelevästä lautapelin kehittämisestä kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa museon kanssa toteutetun yhteistyön kohdalla. Toisena pelillisyyden kokeiluna toteutettiin oppimispelin demo lääkelaskujen harjoittelemiseen. Oppimispelin lähtökohtana toimi työelämässä havaittu tarve motivoivalle tavalle harjoitella kyseisten laskujen laskemista. Lääkelaskupelin kehittämisen aikana tehtiin monialaista yhteistyötä pelialan ja lääkehoidon asiantuntijoiden, palvelumuotoilijoiden sekä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat toimivat pelin testiryhmänä prosessin eri vaiheissa. Kehittämiskokeilun tuloksena syntyneen lääkehoidon ominaisuuksia sisältävän pelidemon avulla saatiin kokemuksia sen toimivuudesta lääkelaskujen harjoittelemisessa.
Living Lab –verkosto ja case-työskentelyt yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa
Työelämäkumppaneiden kanssa muodostettu Living Lab –verkosto yhdessä SILMU-labran kanssa tarjosivat aidon toimintaympäristön ja hyvän kokeilualustan kehittämistyöpajoille sekä pedagogisille piloteille, joissa kehitettiin hankkeen tavoitteiden kannalta olennaista osaamista. Kumppaneiden kanssa toteutettiin kolmen vuoden aikana yhteensä 29 case-työskentelyä, joiden suunnitteluun ja toteutukseen työelämäkumppaneiden henkilöstö osallistui aktiivisesti. Living Lab -mallissa olennaisia osaamisen kehittymisen tapoja ovat tuottamalla oppiminen ja kokemuksellinen oppiminen (Heikkanen & Österberg 2012, 23). Oli tärkeää saada hankkeen eri osapuolet vuorovaikutteisesti kokeilemaan ja samalla rakentaa heidän välilleen luottamusta sekä avointa ilmapiiriä. Living Lab –toiminta kerrytti arvokasta tietoa työelämäyhteistyön ja opetuksen hyödynnettäväksi.
Hoivakoti Majakka Oy:n sisäisen toiminnan kehittämiseen ja työntekijälähtöisen kokeilukulttuurin edistämiseen sovellettiin empatiamenetelmiä, draamallisia menetelmiä ja palvelusimulaatiota. Yhtenä yrityksen kanssa tehtynä case-työskentelynä toteutettiin uuden hoitotyöhön tulevan työntekijän perehdyttämismateriaalikokeiluja. ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n organisaation strategian jalkauttamisessa yhdistettiin puolestaan palvelumuotoilun ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä sekä kehitettiin palveluprosesseja simulaatiomenetelmien avulla. Organisaatiossa toteutettiin myös kokeilu, jonka tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöistä tiimityöskentelyä. Työskentelytavaksi valittiin palvelumuotoilun ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä yhdisteleviä työpajoja, joissa kokeiltiin muun muassa erilaisia vuorovaikutuksen tapoja asiakaslähtöiseen ja monialaiseen tiimityöskentelyyn sekä selkiytettiin arvonluonnin prosessia henkilöstöä osallistamalla.
Yhteisissä työskentelyissä KPK-yhtiöt Oyj:n kanssa käytiin läpi aiheita myynnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen parissa. Ensimmäiseen yhteiseen case –työskentelyyn KPK-yhtiöt ottivat mukaan asiakkaansa Pohjanmaan poliisilaitoksen. KPK-yhtiön edustajien, poliisien ja Centrian eri alojen pedagogien kanssa toteutetussa kokeilussa integroitiin työelämästä tuleva toimeksianto osaksi eri alojen opintojaksoja. Kokkolan Energia Oy:n kanssa tehty yhteistyö käsitti palveluprosessien sekä organisaation osaamisen ja sisäisten prosessien kehittämistä.
K. H. Renlundin museon henkilökunnan kanssa yhteiseksi tavoitteeksi muodostui tulevaisuudentutkimusta ja palvelumuotoilua yhdistävän osallistavan lautapelin kehittäminen. Yhteistyön aikana järjestettiin myös kokeilevia museopedagogisia pelityöpajoja Kokkolan seudun kolmella alakoululla yhteensä 120 oppilaalle. Pelityöpajojen aikana oppilaat pääsivät kokeilemaan pelikehittäjän taitojaan. Tulevaisuuspelin kehittäminen vastasi hankkeen tavoitteeseen yhdistää pelillisyyttä ja palvelumuotoilua sekä työelämäyhteistyöhön että pedagogiikkaan. Osallistava menetelmä sopii tulevaisuudenlukutaidon edistämiseen esimerkiksi kaupunkikehittämisessä, opetustyössä tai yritysten kehittämisprosesseissa. Tulevaisuuspeliä tullaan edelleen kehittämään myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Työelämäkumppaneiden kokemuksia yhteistyöstä
Työelämäkumppaneiden palautteet kertovat hankkeen tuloksellisuudesta osaamisen kehittymisessä ja uusissa yhteistyön tavoissa. Hankkeen aikana palautetta kerättiin useilla tavoilla. Työpajojen ja koulutusten jälkeen toteutetuissa palautekyselyissä ja hankekumppaneiden kanssa käydyissä puolivuosittaisissa keskusteluissa arvioitiin hankeyhteistyön onnistumista. Tähän lukuun on koottu työelämäkumppaneiden palautteista kerättyjä kokemuksia.
Luovien menetelmien ja empatiamenetelmien hyödyntäminen olivat sekä Hoivakoti Majakan henkilöstölle, että sen asiakkaille mielekkäitä ja opettavaisia kokemuksia:
”Simulaatiotyöpajat ovat tuoneet palvelutalomme asukkaille iloa arjen keskelle ja olemme samalla myös itse oppineet soveltamaan empatiamenetelmiä asiakkaan asemaan asettumisessa.”
K.H. Renlundin museon henkilökunnan mukaan ulkopuolinen näkökulma auttoi heitä tarkastelemaan organisaation toimintaa tuorein silmin. Yhteistyö AppSim-hankkeen kanssa tarjosi ulkopuolisen kimmokkeen muuttaa kaavoihin kangistuneita toimintatapoja:
”On säännöllisin aika-ajoin tärkeää pysähtyä pohtimaan omaa toimintaa ja ajatusmalleja koko henkilöstön voimin.”
Pro Agria Keski-Pohjanmaan henkilöstö sai hyödyllisiä menetelmiä ohjaustoimintaan, vuorovaikutukseen, asiakastyöhön sekä organisaation oman strategian konkretisointiin arjen tasolle. Yhteistyön tuloksia ja osaamista jaettiin myös organisaatioon valtakunnallisella tasolla.
KPK-Yhtiöiden organisaatiolle hankeyhteistyön parasta antia olivat asiakaslähtöisyyden ja yhteiskehittämisen syvempi oivaltaminen. Kansainvälisten opiskelijoiden mukanaolo antoi myös kehittämistyölle aivan uudenlaista näkökulmaa. Kun työskentelyissä siirryttiin enemmän suunnittelijalähtöisyydestä kokeilukulttuuriin, toi se henkilökunnan ajattelutapaan uuden ulottuvuuden.
AppSim-hankkeen aikana Kokkolan Energia Oy:n henkilökunta sai parempaa ymmärrystä asiakkaan arvonluonnista sekä yksilön oman asiantuntijuuden merkityksestä osana organisaatiota. Organisaatiolle järjestetyissä työpajoissa yhteistyöhön osallistettiin työskentelemään keskenään myös sellaisia henkilöstön edustajia, jotka eivät normaalissa työn arjessa kohtaa. Osallistaminen auttoi organisaation henkilökuntaa yrityskulttuurin muutostilanteeseen sitouttamisessa. Hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa työelämäkumppaneiden henkilöstö teki myös yhteistyötä organisaatioiden välillä:
”Työskenteleminen muiden hankkeen työelämäkumppaneiden kanssa avasi silmiä uusille yhteistyömahdollisuuksille.”
Tuloksia, niiden jakamista ja yhteistyötä
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli jalostaa Living Lab –mallilla kehitettyä osaamista ja menetelmiä tukemaan kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutusta. Hankkeen aikaisten kokeilujen pohjalta jalostui yli kymmenen pedagogista pilottia, joissa kehitettyä osaamista testattiin käytännössä. Pilotoinnit tapahtuivat Centrian eri koulutusalojen opetuksen kanssa yhteistyönä sekä avoimina tilaisuuksina hankkeen kohderyhmille. Toteutettavaa sisältöä jalostettiin piloteissa useiden kehittämis- eli iterointikierrosten aikana. Kevyiden kokeilujen avulla madallettiin kynnystä ottaa uusia sisältöjä mukaan opetukseen ja organisaatioiden kehittämistyöhön myös eri koulutusalojen rajoja ylittäen. Hankkeen aikaiseen toimintaan osallistui yhteensä lähes 400 opiskelijaa. Hyvänä esimerkkinä osana opetuskokonaisuutta toteutetusta pedagogisesta pilotista toimii IT- ja hoitotyön opiskelijoiden yhteinen työpajakokonaisuus, jossa yhteiskehitettiin hoitotyöhön sijoittuvan sovelluksen ideaa. (Kyseisestä pilotoinnista voit lukea lisää osoitteessa https://centriabulletin.fi/yhdessa-olemme-enemman-monialaista-yhteiskehittamista-palvelumuotoilun-keinoin/.)
AppSim –hankkeessa tehtiin myös hankkeiden välistä yhteistyötä, kuten etäsimulaatiokokeiluja Lahden ammattikorkeakoulun (Työyhteisösimulaatio yritysten kasvun ja kehittämisen välineenä –hankkeen) sekä Lapin yliopiston (Critical Communication, Safety and Human-Centered Services of the Future- hankkeen) kanssa. Centrian Peliteollisuuden kehittäminen ja vahvistaminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke toimi hyvänä kokeilukumppanina lääkelaskupelin kehittämisessä.
Hankkeen tuloksia jaettiin sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille toteuttamalla 16 koulutuspäivää, joissa vieraili yhteensä lähes 200 osallistujaa. Koska hankkeen aikana järjestettyjen koulutuspäivien rakenne suunniteltiin sisältämään sekä teoriaa että toiminnallista työpajatyöskentelyä, oli osallistujille mahdollista samalla jakaa myös menetelmäosaamista. Luento- ja työpajaosioista koostuvien koulutuspäivien aiheet valikoituivat havaituista tarpeista sekä hankkeen tuloksista. Koulutusten sisältöjä olivat muun muassa palvelumuotoilu, kokeileva kehittäminen, monialainen simulaatiotyöskentely ja big data. Tulokset olivat esillä myös viidessä muun toimijan järjestämässä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä seminaarissa. Lisäksi kokeilujen ja pilotointien tulokset näkyivät blogiteksteissä ja julkaisuissa.
AppSim -hankkeen aikana Living Lab –toiminnan tuloksena syntyi osaamista ja kokemusta erilaisista menetelmistä, joita jalostettiin oppimissisällöiksi ja menetelmätiedoksi. Näitä tuloksia tullaan edelleen hyödyntämään opetussisältöinä koulutuksessa, TKI-toiminnassa ja aluekehityksessä. Työelämäyhteistyön hyöty oli kaksisuuntaista, sillä kokeiluihin osallistuneiden henkilöiden osaaminen karttui ja samanaikaisesti saatiin arvokasta tietoa siitä, millaista osaamista työelämän murroksessa navigoimiseen tarvitaan.
Hankkeen työtä tullaan jatkamaan Centria-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan puitteissa, sillä työskentelyjen aikana havaittiin useita jatkokehittämisen tarpeita, keskeisimpänä etävuorovaikutustaitojen kehittäminen. Etätyöskentely tulee työn monimuotoistumisen ja kansainvälistymisen myötä yhä kasvamaan luoden mahdollisuuksia myös haja-asutusalueiden työmahdollisuuksiin.
Vuoden 2019 aikana julkaistaan Centrian julkaisusarjassa vielä AppSim-hankkeen kaksi julkaisua. Tulevaisuuden työelämää varten kertoo hankkeen toiminnasta ja avaa sen aikana toteutettuja kokeiluja sekä tuloksia. Yhdessä kokeiltua -julkaisussa jaetaan hankkeessa kehitettyjä palvelumuotoilun menetelmäpohjia.
Lähteet:
Aaltola, E. & Keto, S. 2017. Empatia. Myötäelämisen tiede. Helsinki: Into.
Forsberg, S. Koivisto, M. & Säynäjäkangas, J. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Liettua: BALTO.
Hallikainen, J. & Väisänen, O. 2007. Simulaatio-opetus ensihoidossa. Finnanest. 40 (5), 437.
Heikkanen, S & Österberg, M. 2012. Living Lab ammattikorkeakoulussa. Vantaa: Multiprint.
Lindgren, J. Mokka, R. Neuvonen, A. & Toponen, A. 2019. Digitalisaatio. Murroksen koko kuva.
Tuulaniemi J. 2011. Palvelumuotoilu. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino.
Uusi työ n.d. [viitattu 15.8.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/uusi-tyo.
Marika Hautala
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 487 5812
Johanna Hautamäki
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 6316 754
