Harri Schroderus
Etätyöstä on tullut olennainen osa nykypäivän työelämää. Yritykset ovat heränneet sen tuomiin haasteisiin. Pitkän aikavälin haasteet etätyössä liittyvät muun muassa strategiseen työskentelyyn, innovointiin ja hiljaisen tiedon välittymiseen (Vuorela 2023). Yrityksissä on herännyt huoli siitä, että spontaanien ja epämuodollisten keskustelujen, kuten kokousten taukojen ja kahvikoneen äärellä käytyjen jutustelujen, puuttuminen saattaa heikentää innovaatioiden syntymistä.
Voiko yritys luottaa pelkästään onnekkaisiin sattumiin ja satunnaisiin kohtaamisiin ideoiden ja innovaatioiden kehittämisessä? Ideoinnin ja innovoinnin tulisi olla määrätietoista ja johdettua toimintaa ja yrityksillä tulisi olla suunnitelma, toimintatavat sekä työkalut innovaatioiden johtamiseen myös silloin, kun työskennellään etänä.
Innovaatioiden syntyminen on elintärkeää monelle yritykselle kilpailukyvyn saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi, sillä pelkkä kustannusten karsiminen ei riitä takaamaan yrityksen menestystä tulevaisuudessa. Innovatiivinen imago helpottaa muun muassa osaajien rekrytoinnissa ja sijoittajien saamisessa sekä lisää yrityksen vetovoimaa verkostokumppanina. Innovatiivisuus ja organisaation kyvykkyys oppia luovat yritykselle sellaisen kilpailuedun, jota on paljon vaikeampi kopioida, kuin yksittäisiä tuotteita tai toimintaprosesseja. (Apilo & Taskinen 2006.)
Päivittäisten kohtaamisten väheneminen on kaventanut vuorovaikutusta lähimpiin kollegoihin ja esihenkilöihin, mikä on heikentänyt tiedon välittymistä organisaatiossa ja siten myös uusien ideoiden syntymistä. Yrityksissä on oltu erityisen huolissaan sen vaikutuksesta ideoiden ja innovaatioiden kehittymiseen. Uusien ajatusten syntyminen ja kehittyminen edellyttävät vuorovaikutusta myös etäisempien kollegoiden kanssa, joiden erilaiset näkökulmat ja ajattelutavat voivat tuoda uusia oivalluksia asioihin. (Sinervo 2022.)
Ideoinnin alkuvaiheessa olisi erityisen tärkeää saada palautetta ja vahvistusta omille ajatuksille, jotka vahvistavat keskinäistä luottamusta ja rohkaisevat puhumaan niistä enemmän, vaikka ne ovat vielä keskeneräisiä. Pelkästään virtuaalisten etäyhteyksien avulla tämä voi kuitenkin olla haastavaa, sillä lähitapaamisissa on helpompi aistia ihmisten kiinnostus ja innostus aihetta kohtaan. (Sinervo 2022.)
Olisi erityisen tärkeää, että ideoita kehittäneet henkilöt pääsevät keskustelemaan ja hyödyntämään hiljaista tietoa esimerkiksi asiakas- ja tuoterajapinnassa työskenteleviltä. Näin he voivat saada arvokasta palautetta ja kehitysehdotuksia, jotka auttavat arvioimaan innovaation kaupallista potentiaalia.
Etäyhteyksien käyttö tekee virtuaalisten tapaamisten järjestämisestä ja niihin osallistumisesta vaivatonta, jolloin osallistujat kokevat olevansa enemmän tasa-arvoisia, kuin kasvokkain tapaamisissa. Lisäksi etätyö tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita omaan tahtiin, mikä lisää motivaatiota, kun yksilö voi keskittyä rauhassa syventymistä vaativiin tehtäviin. (Sinervo 2022.)
Innovaatioilla on keskeinen merkitys yrityksille liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Merkittävänä riskinä voidaan pitää sitä, että jos yritys panostaa vain nykyiseen liiketoimintaan, eikä investoi uusien innovaatioiden kehittämiseen, toiminta on vaarassa hiipua ajan myötä (Nieminen 2023). Innovatiivinen yrityskulttuuri ymmärtää innovaatioiden merkityksen ja kannustaa työntekijöitä jatkuvaan ideointiin sekä tarjoaa sitä tukevat prosessit ja työkalut (Nieminen 2020).
Kuinka johtaa innovaatioita etätyössä?
Ei ole olemassa yhtä kaikille yrityksille sopivaa innovaatioiden johtamismallia. Innovaatioiden johtaminen vaatii eri vaiheissa innovaatioprosessia erilaisia lähestymistapoja: välillä tarvitaan ihmisten johtamista ja välillä asioiden johtamista. (Apilo & Taskinen 2006.) Johtamisella ja yrityskulttuurilla on merkittävä rooli siinä, miten ideointiin ja innovointiin suhtaudutaan. Onko yrityksessä psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset kokeilut ja virheiden tekeminen ovat sallittuja ja niistä opitaan? Mahdollistetaanko uusien ideoiden ja ajatusten esille tuominen ja onko aloitteiden tekeminen tehty helpoksi?
Yrityksellä tulisi olla selkeä ja helposti ymmärrettävä näkemys innovaatioiden kehittämisen tavoitteista. Pyritäänkö kehittämään nykyisiä tuotteita tai palveluita ja säilyttämään nykyinen asema markkinoilla, vai onko tavoitteena luoda distruptiivisia innovaatioita nykyisille tai uusille markkinoille?
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen yrityksen kannattaa hyödyntää yhteistyötä tukevia virtuaalisia työpajoja sekä alustoja. Lisäksi säännöllisten tapaamisten järjestäminen, joko kasvokkain tai etänä, on tärkeää, sillä ne luovat mahdollisuuden vapaamuotoiseen keskusteluun ja palautteen antamiseen. Tällaiset tapaamiset ovat keskeisiä ideoiden kehittämisessä ja jatkojalostamisessa.
Etävuorovaikutuksen kehittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi virtuaalisia ideariihiä ja ideapajoja, jotka tukevat ideoiden tuottamista ja jatkojalostamista. Etäkokouksien järjestäminen onnistuu vaivattomasti esimerkiksi Teamsin tai Zoomin avulla, ja ideoiden kokoamisessa voidaan hyödyntää virtuaalisia työkaluja kuten Padlet, Flinga tai Miro. Näiden työkalujen avulla ideat voidaan koota kaikkien nähtäville, priorisoida sekä kehittää parhaimpien ideoiden jatkojalostusta niiden eteenpäin viemiseksi. (Innokylä.)
Innovaatioprosessien hallintaan on olemassa useita tehokkaita työkaluja. Esimerkiksi Hype Boards mahdollistaa ideoiden käsittelyn ja jalostamisen tiimien välillä läpinäkyvästi sekä auttaa tekemään päätöksiä nopeasti. Lisäksi ideoiden testaamiseen voidaan hyödyntää avoimen lähdekoodin työkaluja, kuten Kickboxia, jonka avulla työntekijät voivat yhdessä kehittää ideoita toteutettaviksi ratkaisuiksi.
Työkaluja ja keinoja innovaatioiden kehittämiseksi löytyy myös silloin, kun työskennellään etänä. Keskeistä on, miten yritys johtaa innovaatioiden kehittämistä ja kuinka ihmiset sitoutetaan ja valjastetaan prosessiin mukaan. Lisäksi on tärkeää, kuinka hyvin toimintaa johdetaan ja miten mahdollistetaan ihmisten välinen vuorovaikutus eri vaiheissa. Kyse on kuitenkin yritysten tulevaisuuden olemassaolon ja liiketoiminnan kehittymisen kannalta merkittävästä asiasta, joten siihen tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella, eikä vain luottaa onnekkaisiin sattumiin kahvikoneen ääressä.
Artikkeli liittyy DigiPaikka – Digitaaliset työkalut etä- ja paikkariippumattoman työn koordinaatiossa -hankkeeseen. (https://net.centria.fi/hanke/digipaikka/). Centria toimii hankkeessa osatoteuttajana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen kanssa. Digipaikka-hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Lähteet
Apilo,T., Taskinen, T. 2006. Innovaatioiden johtaminen. VTT. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2006/T2330.pdf. Viitattu 24.3.2025.
Innokylä. Virtuaalinen ideariihi. Saatavissa: https://innokyla.fi/fi/tyokalut/virtuaalinen-ideariihi. Viitattu 28.3.2025.
Nieminen, J. 2020. Innovation Culture – The Ultimate Guide. Viiman Blogi. Saatavissa: https://www.viima.com/blog/innovation-culture. Viitattu 28.3.2025.
Nieminen, J. 2023. Innovaatio ja sen johtaminen – Mitä se on ja kuinka onnistua? Viiman Blogi. Saatavissa: https://www.viima.com/fi/blogi/innovaatio. Viitattu 28.3.2025.
Sinervo, T. 2022. Innovatiivisuuden edellytykset etätyössä. Tiedon Silta – Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen verkkolehti. Saatavissa: https://www.tsr.fi/tiedon-silta/innovatiivisuuden-edellytykset-etatyossa. Viitattu 1.4.2025.
Vuorela, P., Erkkilä, H.-K., Kultanen, H. 2022. Tutkimus etätyön vaikutuksista 2023. Elinkeinoelämän Keskusliitto Saatavissa: https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/06/EK-Tutkimus-etatyon-vaikutuksista-2023.pdf. Viitattu 1.4.2025.
Harri Schroderus
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 307 4521
