Joustavia väyliä ammattikorkeakouluopintoihin

Jatkuvan oppimisen uudistusta lähdettiin toteuttamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla syksyllä 2019. Uudistuksessa toteutetaan Marinin hallituksen tavoitteita, jotka liittyvät koulutustason nostoon, koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseen sekä oppimiserojen kaventamiseen. Osaamisen kasvattaminen tuo turvaa työelämän murroksessa. Laajassa kuvassa jatkuva oppiminen ymmärretäänkin usein lähinnä työuran aikaisena kouluttautumisena ja osaamisen ylläpitämisenä. (OKM 2019a.)

Mitä jatkuva oppiminen sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa yksinkertaisesti uusien asioiden oppimista osana elämänkulkua. Uuden oppimisen ei aina tarvitse olla opiskelua sanan varsinaisessa merkityksessä; uutta voi oppia myös osana työtehtäviä, harrastuksissa, vapaaehtoistyössä ja monessa muussa yhteydessä. Jatkuva oppiminen vaatii muutosta yksilön omassa ajattelussa, mutta myös elinkeinoelämässä sekä koulutusorganisaatioissa. Tutkintokoulutus puolustaa edelleen paikkaansa, mutta koulutuksen järjestäjien on kyettävä entistä joustavammin tarjoamaan oman alueensa työikäisille myös tutkinnon osia sekä koulutusta täydentäviä osaamisen kehittämisen palveluja.

Vaikka jatkuvasta oppimisesta puhuttaessa usein viitataankin työikäisten osaamisen kehittämiseen, täytyy muistaa, että emme voi ajatella sen olevan jotain mikä alkaa vasta kun on mukana työelämässä. On tärkeää, että ajatus jatkuvasta oppimisesta ja elämän mittaisesta itsensä kehittämisestä sisäistetään jo nuoremmalla iällä.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 painottaa korkeakoulututkintojen lisäämistä sekä nopeampaa valmistumista korkeakoulusta. Visiotyössä korostuu myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen. Oppimisen tulee olla mahdollista elämän kaikissa vaiheissa ja koulutustarjonnan tulee olla joustavasti kaikkien kohderyhmien käytettävissä. Jotta vision tavoitteet voivat toteutua, tulee siirtymän toisen asteen oppilaitoksista korkeakouluihin tapahtua entistä sujuvammin. Toisen asteen opiskelijoiden huomiointi vaatii korkeakouluilta entistä enemmän avoimuutta ja joustavuutta. Nopeampi korkeakouluun siirtyminen ja nopeampi valmistuminen edellyttävät joustavia opintopolkuja. (OKM 2017; OKM 2019b, 10-11.)

Työelämään siirtymisen nopeuttaminen oli yksi Osaaminen ja koulutus -painopistealueen kärkihankkeista. Sen puitteissa rahoitettiin useampia hankkeita, joissa tavoitteena oli mm. nopeuttaa toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä sekä korkeakoulujen ja toisen asteen yhteistyön tiivistäminen. Jatkoväylä-hankkeen (toteutusaika 1.10.2016 – 31.12.2018) tavoitteena oli lyhentää aikaa opiskelupolulla. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin pedagogisia malleja toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen sekä luotiin yhteistyömalleja sujuvan siirtymän mahdollistamiseksi. Keskiössä olivat siirtymää tukevien opintojen kehittäminen, ohjauksen mallit sekä osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen. Hankkeen rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK 2018.)

Hankkeessa tehdyn työn pohjalta luotiin väyläopintojen kehittämistä ohjaavat valtakunnalliset suositukset. Suositusten taustalla ovat olleet valtakunnalliset tavoitteet opintojen nopeuttamiseksi sekä ammatillisen koulutuksen reformi, joka kannustaa korkeakouluja ja toisen asteen oppilaitoksia tiivistämään yhteistyötään valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suositusten mukaan jatkoväyläopinnot ovat ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien mukaisia opintoja (eli avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksia), ne ovat maksuttomia opiskelijalle ja ne sisällytetään osaksi toisen asteen tutkintoa. Keskeisenä ajatuksena on opiskeluajan lyheneminen. Suosituksen mukaan jatkoväyläopintojen tulisi olla niin laajoja, että kokonaisopiskeluaika lyhenee vähintään puolella vuodella. Toisaalta väyläopinnot voivat olla myös yksittäisiä opintojaksoja, jotka eivät olennaisesti lyhennä kokonaisopiskeluaikaa. Keskeistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta on, että ammattikorkeakoulut hyväksilukevat toisen asteen aikana suoritetut opinnot. Jatkoväyläopinnot tarjonneen ammattikorkeakoulun tulee hyväksilukea opinnot täysimääräisesti osana sitä AMK-tutkintoa, johon jatkoväyläopinnot kuuluvat. Mikäli opiskelija jatkaa opintojaan jossain toisessa ammattikorkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan tutkintoon AHOT (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) -prosessin kautta. (Juutilainen, Lätti, Paldan & Voutila 2018, 5-9.)

Jotta joustavat koulutusväylät voisivat toteutua, tarvitaan opiskelijoiden ohjausta sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Eri oppilaitosten ohjaushenkilöstön tulisi tuntea toistensa koulutustarjonta sekä oppisisällöt. Toimiva ohjaus edellyttää ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten ohjaajien yhteistyötä, ymmärrystä toisen osapuolen menettelytavoista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Myös jatkoväyläopintoihin osallistuneiden opiskelijoiden kokemuksia voidaan hyödyntää osallistamalla heitä muun muassa jatkoväyläopinnoista tiedottamiseen. Jatkoväyläopintojen antamista mahdollisuuksista tulee tiedottaa toisen asteen opintojen alusta alkaen sekä sijoittaa valitut opinnot opiskelijan omaan osaamisenkehittämissuunnitelmaan. Myös ammattikorkeakoulu vastaa omalta osaltaan opiskelijan ohjauksesta. Jatkoväylän kautta ammattikorkeakouluun hakeutuneita voidaan osallistaa myös vertaisohjaajina. (Juutilainen ym. 2018, 5-9.)

Jatkoväylä-hankkeessa keskityttiin ammatillisen koulutuksen oppilaitoksiin, mutta pääpiirteissään samojen periaatteiden voidaan ajatella pätevän myös lukioissa. Vaikka lukiot, kuten ammatillisetkin oppilaitokset, ovat tehneet aikaisemminkin aktiivisesti yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, on yhdessä tekemistä entisestään tiivistetty lukiouudistuksen myötä. Uusi lukiolaki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2018 ja laki astui voimaan 1.8.2019. Lain tavoitteina ovat mm. lukioiden vetovoiman lisääminen, koulutuksen laadun ja oppimistulosten parantaminen sekä korkea-asteelle siirtymisen sujuvoittaminen. (OKM 2019c.)

Lakiuudistuksessa painotettiin korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Lain tavoitteena on varmistaa, että jokainen lukiolainen, riippumatta siitä missä lukiossa hän opiskelee, saa mahdollisuuden osallistua korkeakouluopintoihin. Korkeakouluopinnot voivat auttaa selkiyttämään alavalintaa ja ne antavat mahdollisuuden tutustua korkeakoulussa opiskeluun jo etukäteen. Toki, jos oma ala on tiedossa, ne antavat mahdollisuuden alkaa syventää oman alan tuntemusta jo etukäteen. (OKM 2018.) Käytännössä uusi lukiolaki edellyttää, että osa lukion opinnoista järjestetään yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tehdä opinnoissaan yksilöllisiä valintoja käyttämällä hyväkseen muiden koulutuksenjärjestäjien tarjontaa. Lukion opintomäärää tämä ei kasvata, vaan muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot sisällytetään lukio-opintoihin. (OKM 2019d, 15.)

Jatko-opintoihin ja työelämään siirtyminen huomioidaan lukiolaisella jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Jokainen lukiolainen laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, johon sisältyvät myös jatko-opinnot sekä urasuunnitelma. Keskeinen tavoite on, että lukiolainen omaa lukio-opintojen jälkeen sellaiset valmiudet, että hän voi hakea suoraan korkea-asteen oppilaitokseen heti lukio-opintojen jälkeen. Suunnitelma laaditaan opintojen alkuvaiheessa ja sitä päivitetään koko opintojen ajan. (OKM2019d, 30.)

Jotta opinnot etenisivät suunnitellusti lukion aikana ja siirtymä jatko-opintoihin olisi sujuva, on opiskelijan ohjauksen oltava jatkuvaa. Erityistä huomiota ohjaukseen on kiinnitettävä koulutuksen nivelvaiheessa, jossa siirrytään jatko-opintoihin. Samalla tavalla kuin ammatillisessakin koulutuksessa, ohjausta tehostaa lukion ja korkeakoulun henkilökunnan välinen yhteistyö sekä toisen oppilaitoksen opintosisältöjen ja toimintatapojen tuntemus. Lukio-opiskelijan suorittaessa korkeakouluopintoja vastuu ohjauksesta on sekä lukiolla että korkeakoululla. (OKM2019d, 31.)

Centriassa väyläopintoja on kehitetty jo vuosien ajan. Alun alkaen väyläopinnot käsittivät yksittäisiä opintojaksoja. Opintoja tarjottiin niin Averkon verkko-opintoina kuin tutkintokoulutuksen opetuksena. Jatkoväylä-hankkeen aikana kaikilla koulutusaloilla valittiin toisen asteen opiskelijoille sopivimmat opinnot. Yhä edelleen Averkon verkko-opinnot keräävät merkittävät määrät osallistujia toisen asteen oppilaitoksista.

Jotta väyläopintojen suorittaminen olisi suunnitelmallisempaa ja se johtaisi varmemmin siirtymiseen korkeakouluun, on ammattikorkeakouluissa pyritty kehittämään entistä sujuvampia väyliä. Centrian vastaus haasteeseen ovat olleet vauhtiväylät. Syksyllä 2022 opiskelija voi suorittaa vauhtiväyläopintoja liiketalouden, tekniikan ja tietotekniikan opinnoissa.

Vauhtiväyläopintojen aikana opiskelija suorittaa 16-20 opintopistettä koulutusalan määrittelemiä opintoja. Kun opiskelija on valmistunut toisen asteen oppilaitoksesta, hän voi hakea vauhtiväyläopiskelijoille suunnatussa haussa tutkinto-oikeutta. Kyseinen haku järjestetään samaan aikaan yhteishaun kanssa. Riippumatta siitä hakeeko opiskelija väyläopinnoilla erillishaun kautta Centriaan, hän voi halutessaan hakea myös muille aloille (tai oppilaitoksiin) yhteishaun kautta. Centria varaa vuosittain opiskelupaikkoja vauhtiväylän kautta hakeville. Toistaiseksi Centriassa on pystytty takaamaan kaikille vauhtiväylällä opiskelleille paikka. Jos kuitenkin kävisi niin, että hakijoita on enemmän kuin paikkoja on tarjolla, asetettaisiin hakijat paremmuusjärjestykseen väyläopintojen keskiarvon perusteella.

Lähtiessään vauhtiväyläopintoihin mukaan, opiskelijan tulee ensin keskustella asiasta omassa koulussaan ohjaajansa kanssa. Kun opinnoista sovitaan omassa oppilaitoksessa, on myös varmaa, että ne voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoon. Näin myös huolehditaan opiskelijan jaksamisesta. Tarkoitus ei ole, että väyläopinnot kuormittavat opiskelijaa ylimääräisinä toisen asteen opintojen lisäksi, vaan että ne ovat osa opintoja.

Vauhtiväylät antavat aidon mahdollisuuden siirtyä joustavasti toiselta asteelta Centriaan. Kaikki väyläopinnot hyväksiluetaan suoraan Centriassa mikäli opiskelija hakeutuu tutkintokoulutukseen samalle koulutusalalle. Väyläopinnot siis lyhentävät opiskeluaikaa. Entä jos suunnitelmat muuttuvat? Ei hätää. Opiskelu ei mene hukkaan. Centrian opetussuunnitelmien mukaisina opintoina väyläopinnoista voi hakea hyväksilukua myös muissa ammattikorkeakouluissa koulun oman AHOT (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) -prosessin kautta. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoina väyläopinnot eivät myöskään vaikuta esimerkiksi ensikertalaisuuteen yhteishaussa. Väyläopintojen kautta voi kokeilla mielenkiintoista koulutusalaa, mutta toisaalta myös kerryttää AMK-opintoja alalta, jolla varmasti tietää jatkavansa. Väyläopinnot soveltuvat monenlaisille opiskelijoille ja vievät aina eteenpäin.