Marjo Pekola
Tomi Virtanen
Ammattikorkeakoulukirjastojen yhteinen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin keväällä 2025. Kyselyn tarkoituksena on kehittää ja parantaa kirjastopalveluita vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin. Kirjasto saa erityisesti käyttäjien antamista kehitysehdotuksista tietoa siitä, mihin suuntaan palveluita tulee kehittää.
Vuoden 2025 kyselyyn kerättiin vastauksia ajalla 17.3.–20.4. samanaikaisesti kaikissa kyselyyn osallistuvissa ammattikorkeakouluissa. Centria-ammattikorkeakoulussa kyselyä markkinoitiin Centrian opiskelijoille ja henkilöstölle intranetissa, Tuudossa, uutiskirjeissä sekä sähköpostitse. Centria-Finnassa oli läpi kyselyajan tiedote sekä popup-ikkuna, jotta Centrian kirjastoa käyttävät ulkopuoliset asiakkaat pääsivät antamaan näkemyksensä kirjastopalveluista.
Edellisen kerran käyttäjäkysely toteutettiin syksyllä 2022. Vuonna 2022 kyselyyn saatiin 336 vastausta (Virtanen & Pekola 2022). Tuoreessa 2025 kyselyssä vastaajia oli 322, joten vastausten vertailu edelliseen kyselyyn on mahdollista. Koko maassa vastaajia oli yhteensä 7213. Centrian vastausmäärää voidaan pitää hyvänä sen ollessa seitsemänneksi suurin (4,5 %) kaikkien ammattikorkeakoulujen vastauksista.
Centrian vastaajista tällä kertaa jopa 75 prosenttia arvioi Kokkolan Centria-kirjastoa, ja 25 prosenttia Ylivieskan kirjastoa. Edellisessä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 59 ja 41 prosenttia. Ylivieskan kampuksella oli kyselyn aikana käynnissä peruskorjaus, joten se on voinut vaikuttaa vastausinnokkuuteen.
Vastaajista suurin osa oli tässäkin kyselyssä opiskelijoita, 72 prosenttia, ja AMK-henkilöstöä 24 prosenttia. Muita vastaajia oli vain 12. Eniten vastaajia oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteen aloilta, seuraavaksi suurimmat vastaajaryhmät olivat tekniikan ja terveys- ja hyvinvointialoilta – näiden kolmen ollessa myös opiskelijamääriltään Centrian suurimmat koulutusalat.
Kirjastoa käytetään aktiivisesti sekä paikan päällä että verkossa
Käyttötavassa ja kirjastonkäytön tiheydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna. Valtaosa vastanneista käyttää kirjastopalveluita sekä kirjastossa että verkossa. Vain verkossa käyttävien määrä oli pienentynyt aavistuksen verran edellisen kyselyn jälkeen, kun vastaavasti vain paikan päällä palveluita käyttävien vastaajien määrä oli kasvanut hieman. Tätä tosin selittänee se, että edellisen kyselyn aikaan elettiin vielä pandemian vuosia, jolloin palveluiden etäkäyttö oli vahvasti suositeltua. (Virtanen & Pekola 2022)
Tyypillisesti kirjastopalveluita käytetään muutaman kerran kuukaudessa. Vähintään kerran viikossa palveluita käyttävien määrä oli pysynyt lähes samalla tasolla, mutta noin kerran kuukaudessa käyttävien määrä oli pienentynyt. Tätä harvemmin, eli vain muutaman kerran vuodessa, kirjastopalveluita käyttävien määrä oli noussut lähes kahdellakymmenellä vastaajalla verrattuna vuoden 2022 kyselyn tuloksiin.
Aineistojen itsenäinen käyttö on lisääntynyt – myös painettu aineisto pitää pintansa
Käytetyimmissä kirjastopalveluissa tapahtuneet muutokset antavat viitteitä siitä, että yhä suurempi osa kirjaston asiakkaista hyödyntää palveluita itsenäisesti. Centria-Finna on säilyttänyt asemansa edelleen käytetyimpänä palveluna, mutta e-kirjat ovat kerta kerralta nostaneet suosiotaan ja olivat nyt syrjäyttäneet lainaus-, palautus- ja varauspalvelun toiseksi eniten käytetyn palvelun sijalta. Tiedonhaku tietokannoista oli säilyttänyt asemansa neljänneksi suosituimpana, kun painettujen kirjojen käyttö oli kokenut kovan kasvun suosiossa ja oli noussut vuoden 2022 kyselyn 9. sijalta nyt viidenneksi suosituimmaksi palveluksi (Virtanen & Pekola 22). Näiden lisäksi suosionsa olivat säilyttäneet myös kirjaston eri verkko-oppaat, e-lehdet, henkilökunnan apu, kirjastotilojen käyttö opiskeluun sekä omatoimikirjaston palveluiden käyttö.
Vastausten perusteella vähiten käytetyissä palveluissa oli tapahtunut merkittävää positiivista muutosta. Täysin kirjastoa käyttämättömien vastaajien määrä oli pienentynyt muutaman vuoden takaisesta, ja kyselyssä esitetyistä palveluista jokaisella oli nyt enemmän käyttäjiä kuin vuoden 2022 kyselyssä. Mainitut palvelut olivat myös pitkälti samat edellisen kyselyn kanssa. Painetut lehdet olivat yksi vähiten käytetyistä palveluista, mikä ei ole yllättävää, sillä kirjasto lopetti painettujen lehtien tilaamisen jo vuoden 2023 loppuun niiden vähäisen käytön vuoksi. Muita vähäiselle käytölle jääneitä palveluita olivat esimerkiksi kirjaston tilaisuudet, julkaisupalvelut, tutkimusaineistopalvelut sekä kirjaston opastukset ja koulutukset. Näiden palveluiden käyttöasteen parantamiseksi on aloitettu toimenpiteet tämän vuoden aikana, ja tavoitteena olisi saada niitä nostettua merkittävästi seuraavaan kyselyyn mennessä.
Palveluiden tärkeys ja onnistuminen tasapainossa
Kyselyssä mitattiin myös sitä, kuinka tärkeänä kutakin kirjastopalvelua pidetään, ja kuinka hyvin kukin niistä on onnistuttu toteuttamaan. Näitä mitattiin asteikolla 1–5, jossa 1 on ei lainkaan tärkeä tai toteutukseltaan erittäin huonosti onnistunut ja 5 on erittäin tärkeä tai erittäin onnistunut. Kirjastopalvelut kokonaisuutena sai tärkeydeltään arvon 4,7 ja toteutukseltaan arvon 4,5. Edellisen kyselyn aikaan tärkeys oli saanut arvon 4,6 ja toteutus 4,4 (Virtanen & Pekola 2022).
Vuoden 2022 kyselyn tuloksiin verrattuna myös eri palveluiden osa-alueiden toteutuksessa oli tänä vuonna onnistuttu aavistuksen paremmin, sillä lähes jokaisessa osa-alueessa toteutuksen arvosana oli saatu nousemaan kymmenyksellä tai jopa muutamalla kymmenyksellä. Tärkeimpinä palveluina pidettiin e-aineistoja (4,6), Finna-hakupalvelua (4,6), asiakaspalvelua (4,6), saavutettavuutta (4,6) ja kirjaston omatoimikäyttöä (4,6). Näiden palveluiden toteutus oli enimmäkseen hyvällä mallilla. Toteutuksen arvosana poikkesi tärkeydestä vain kymmenyksen verran tai parhaissa tapauksissa ei lainkaan. Eniten parannettavaa oli e-aineistoissa sekä saavutettavuudessa, joiden toteutuksen arvosana oli 0,3 yksikköä alhaisempi kuin niiden arvioitu tärkeys (4,6). Positiivisena huomiona muutamalla osa-alueella palvelun toteutus oli arvioitu jopa paremmaksi kuin sen koettu tärkeys. Näitä olivat palveluajat (tärkeys 4,4 ja toteutus 4,5), viestintä (tärkeys 4,2 ja toteutus 4,3) sekä kestävän kehityksen huomioiminen (tärkeys 4,2 ja toteutus 4,3).
Kirjastopalveluiden vaikutus opintoihin ja työhön
Viimeisenä isompana kysymyskokonaisuutena mitattiin kirjaston vaikutusta opintoihin tai työhön. Arviointi tapahtui asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoitti sitä, että vaikutusta ei ole ollut lainkaan, ja 5 tarkoitti merkittävää vaikutusta. Vuoden 2022 kyselyyn verrattuna tällä osa-alueella ei ollut tapahtunut suuria muutoksia (Virtanen & Pekola 2022). Isoin parannus ja samalla merkittävin vaikutus on ollut kirjaston tarjoamilla aineistoilla, jonka arvosana 4,5 oli nyt kaksi kymmenystä parempi kuin kolmen vuoden takaisessa kyselyssä. Toinen merkittävä parannus oli sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, vaikkakin se on samalla heikoimman arvosanan saanut osa-alue arvolla 3,2. Saman arvosanan sai lisäksi tänä vuonna uutena mittauskohteena ollut ”kirjasto on lisännyt ymmärrystäni tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksista”. Aineistojen tarjoamisen lisäksi korkeimmilla arvosanoilla olivat lisäksi tiedonhaun apu (4,4) sekä muut verkkopalvelut (4,3).
Kuten edellisessä kyselyssä 2022, myös vuoden 2025 kyselyssä kirjaston palveluihin ollaan pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Kyselyssä saatu suositteluindeksi NPS (Net Promoter Score) Centrian kirjastopalveluille on 58, mitä voidaan pitää todella hyvänä arviona. Myös arvioijien antama kokonaisarvosana kirjastopalveluille on 8,6 (asteikolla 0–10). Arvosana on noussut pari prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä.
Avointen vastausten analyysia
Kirjastot ovat perinteisesti palveluita, joita käytetään paljon, ja jotka saavat käyttäjiltään hyvää palautetta (esim. Kuntaliitto 2021). Kuten yleisten kirjastojen käyttäjät, myös ammattikorkeakoulukirjastojen käyttäjät antavat paljon positiivisia arvioita ja palautteita käyttäjäkyselyissä, niin myös Centria-kirjaston käyttäjät vuoden 2025 kyselyssä. Kirjaston asiakaspalvelua ja henkilöstöä pidetään ammattitaitoisina, asiantuntevina, luotettavina ja ystävällisinä. Kirjasto koetaan paikkana ja palveluna, joka edesauttaa opinnoissa ja työssä.
Kirjasto on kampuksen sydän, henkilöstö on asiantuntevaa ja aina valmiina auttamaan niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin.
Kirjasto on tärkeä tiedonhakupaikka ja -lähde opiskelijoille kirjoitelmia tehdessä. Centriafinna on toiminut itselläni loistavasti ja koulun alussa käyty kurssi on auttanut minua etsimään sopivia lähteitä.
Henkilöstö on niin osaavaa ja auttavaa. Kirjat ovat toki kirjaston suola ja sokeri, mutta ihmiset sen sydän.
Kirjasto on kokoaan suurempi, ja sen aineistossa on panostettu laatuun.
Kirjaston neuvontapalvelut säästävät omaa työaikaani merkittävästi. Ammattitaitoinen henkilökunta vastaa kyselyihin nopeasti ja etsii tarkoitukseeni soveltuvaa aineistoa. Saan myös erikseen pyytämättä hyödyllistä tietoa uusista julkaisuista ja ehdotuksia pyyntöäni vastaavista aineistoista. Palvelu on erittäin toimivaa ja asiantuntevaa, ja kaiken lisäksi henkilökunnan kanssa on miellyttävä asioida.
Kirjaston tiloihin ollaan yleisesti tyytyväisiä. Kirjasto koetaan paikkana, jonne on helppo tulla opiskelemaan tai löytämään opintoihin tai työhön materiaalia. Omatoimiajat ja -palvelut sekä verkossa saatavilla olevat palvelut lisäävät palveluiden käytön mahdollisuutta, sillä kirjastoa voi käyttää myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella aina kampusten ovien ollessa avoimina. Kokkolan kirjastoon toivotaan lisää työskentelypöytiä ja -tuoleja istuskeluun tarkoitettujen sohvien sijaan. Ylivieskan kirjaston tiloihin toivotaan parannusta, ja sitä onkin tiedossa kampuksen syksyllä 2025 valmistuvan remontin myötä.
Se on loistava paikka, jossa voi istua yksin tai opiskella ryhmässä.
Hyvät tilat opiskella ja lähellä on aina materilaaleja ja henkilökunta, jolta pyytää apua halutessaan.
Jag gillar att sitta där och studera/jobba med uppgifter.
Enemmän yksityisiä pöytiä/tuoleja työskentelyä varten.
Rauhallisia työskentelysoppeja voisi olla käytettävissä, nyt niitä ei ole kirjastossa.
I think there should be more private space to study would be helpful.
Centriassa on paljon monimuoto-opiskelijoita tai etätyöntekijöitä, jotka saattavat asua kaukana molemmista kampuksista, eivätkä välttämättä käy fyysisesti kirjastossa. Vastauksissa korostuikin e-aineistojen sekä etänä saatavien palveluiden tärkeys.
Kirjastosta saa todella hyvin tarvittavat tiedot/materiaalit. Lisäksi e-kirjasto on todella ollut hyödyksi.
E kirjojen lainaaminen on helppoa ja mukavaa, ja auttaa opinnoissa hyvin.
Helppo ja lähellä oleva palvelu (verkossa), josta löytää helposti aineistoa hanketyöhömme.
Tämän kyselyn vastauksissa esitettiin monia toiveita e-aineistojen tai tietyn alan aineistojen lisäämisestä.
Kirjoja voisi olla enemmän lainattavina. E-kirjat on usein varattuna silloin kun niitä tarvii. Miksi niitä ei sitten voisi olla useampi lainattavana?
Näiden lisäksi yllättävän moni tuntuu kaipaavan painettuja kirjoja ja niiden osuuden lisäämistä kirjaston kokoelmaan. Nykypäivän ammattikorkeakoulukirjasto on monien ristipaineiden keskellä, kun pyritään tasapainoilemaan painetun aineiston ja e-aineistojen hankintamäärien välillä. E-kirjojen saatavuustilanne ei ole edelleenkään korkeakoulukirjastoille suotuisa. Kaikkia kurssikirjoja ei ole saatavilla sähköisinä, ja toisaalta niiden hinnoittelupolitiikka saattaa olla kirjastolle hyvinkin epäedullinen. Kun e-aineistojen osuus vie hankintabudjetista leijonanosan, on painetun aineiston hankinnan osalta oltava entistäkin tarkempi.
Pitäkää huolta, että myös kampuskirjaston painettu kokoelma säilyy hyvänä. Osa opiskeljoista haluaa edelleen lainata painettua aineistoa. Myös meille opettajille on tärkeää, että on fyysinen kirjasto, johon mennä sekä riittävät aukioloajat, jolloin paikalla on asiantunteva henkilö. Ei korkeakouluopettajan työtä voi tehdä, ellei ole kirjastopalveluita, jonka kautta hakea aineistoa.
Moni vastaajista toivoo myös kirjojen kuuntelumahdollisuutta tai kurssikirjoja äänikirjoina. Näitä onkin jo usean e-kirjapalvelun kautta saatavilla, ja kirjasto pyrkii viestimään niistä mahdollisimman monella tavalla. Opiskelijoiden, joilla on vaikkapa lukivaikeus tai muita haasteita kirjojen käytössä, on myös mahdollista liittyä Celia-kirjaston asiakkaaksi, josta kirjoja voi saada käyttöönsä saavutettavassa muodossa.
Entäpä sitten ne kehitysehdotukset?
Kirjaston käyttäjäkyselyiden usein mielenkiintoisin ja hedelmällisin osuus kirjaston kehittämisen näkökulmasta ovat ne hieman kriittiset tai jopa negatiiviset kommentit. Vaikka palautetta kirjastolle annetaan jokapäiväisen työn puitteissa ja kirjasto pyrkii reagoimaan palautteisiin nopeasti, niiden määrä on kuitenkin vähäinen. Kyselyt antavat kootusti suuntaviivaa siihen, mikä palveluissa kaipaa lisää huomiota ja kehittämistä.
Kirjaston toivotaan tekevän enemmän erilaisia ohjeita kirjaston käyttöön liittyvistä asioista.
Kirjallisia ohjeita kirjaston käytöstä käytännössä esimerkiksi miten aineistoa lainataan ja palautetaan, kuinka pitkiä laina-ajat ovat yms.
Näitä löytyy varsin kattavasti esimerkiksi Centria-Finnasta, mutta huomaamme, että myös kirjastossa paikan päällä on hyvä olla enemmän kirjallisia ohjeita kirjaston käytöstä. Lisäksi on mietittävä, mistä käyttäjät parhaiten löytävät tarvittavat ohjeet ja oppaat – osaammeko ajatella asiakaslähtöisesti? Useissa vastauksissa toivotaan lisää kirjaston viestintää ja opastusta – näihin onkin jo ennen kyselyn ajankohtaa asetettu tavoitteita sekä kevät- että syyslukukaudelle, ja asiaa tullaan myös jatkossa pitämään yllä. Kirjastonkäyttöön opastavia sekä henkilöstölle että opiskelijoille suunnattuja infotilaisuuksia on lisätty vuoden 2025 aikana, ja näihin on saatu hyvin osallistujia.
Käyttöliittymä on hieman sekava ja kankea käyttää. Hakutoiminto ei juurikaan toimi (en suosittele).
Kuten vuoden 2022 kyselyssä, myös tuoreessa kyselyssä ihmetellään sitä, ettei Pietarsaaren kampuksen kirjaston kokoelmasta voi tilata Kokkolaan tai Ylivieskaan aineistoa, tai päinvastoin. Kirjakuljetuksia Pietarsaareen ja takaisin ei ole, koska Campus Allegron kirjasto on Tritonian ylläpitämä ja siten eri kirjastojärjestelmässä, joten teknisesti kuljetusten järjestäminen ei ole mahdollista. Kaukolainana kirjoja voi kuitenkin tilata puolin ja toisin. Huomaamme, että tästä mahdollisuudesta tulee tiedottaa vastaisuudessa enemmän.
Centria-kirjaston vuoden 2025 toimintasuunnitelmaan on nostettu jo tiettyjä kehityskohteita, jotka nousivat Taru Fröjdholmin Centria-ammattikorkeakoulun kirjaston asiakaslähtöistä kehittämistä käsittelevästä opinnäytetyöstä (Fröjdholm 2025). On mielenkiintoista huomata, että pitkälti samat teemat ja kehitysehdotukset nousevat esiin molemmissa tutkimuksissa. Tämä vahvistaa käsitystämme siitä, että asiakkaiden tulee olla kirjaston kehittämisen keskiössä, ja että kirjaston on tärkeää kuunnella asiakkaitaan tarkalla korvalla.
The survey shows the library is committed to gathering feedback to improve the services. It is a great way to gauge the satisfaction and to identify areas for the enhancement, which will demonstrate library’s dedication to provide high quality experience for the community.
Tässä, kuten edellisessäkin kyselyssä, suurin osa vastaajista käyttää kirjastoa ainakin jossain määrin. Vain seitsemän vastaajaa kertoo, että ei käytä kirjastoa lainkaan. Olisi mielenkiintoista saada heiltä enemmän palautetta syistä, miksi kirjastoa ei käytetä. Tämä antaisi kirjastolle arvokasta tietoa kehittää palveluitaan kenties aivan uuteen suuntaan.
Lähteet
Ammattikorkeakoulu- ja yhteiskirjastojen käyttäjäkysely 2025. Kyselyn data.
Fröjdholm, T. 2025. ”En mitenkään pysty kuvittelemaan korkeakoulua ilman kirjastoa – ei ennen, ei nyt, eikä tulevaisuudessa” : kirjastopalveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulun henkilöstölle. YAMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812959. Viitattu 14.5.2025.
Kuntaliitto. 2021. Kuntalaiset erittäin tyytyväisiä kirjasto-, kulttuuri- ja taiteen perusopetuksen palveluihin. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2021/kuntalaiset-erittain-tyytyvaisia-kirjasto-kulttuuri-ja-taiteen-perusopetuksen. Viitattu 9.5.2025.
Virtanen, T. & Pekola, M. 2022. Asiakkaat tyytyväisiä Centrian kirjastopalveluihin. Centria Bulletin. Saatavissa: https://centriabulletin.fi/asiakkaat-tyytyvaisia-centrian-kirjastopalveluihin/. Viitattu 9.5.2025.
Marjo Pekola
Julkaisu- ja tietopalvelupäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 044 725 0062
Tomi Virtanen
Informaatikko
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 040 808 6616
