Kykyviisarista LUmOaVAksi kykykortiksi

Sanna-Kaisa Karvonen

LUmOaVA-hankkeen Sanna-Kaisa Karvonen ja Minna Koivula. Kuva: Markus Kunelius.

Hankkeemme keskiössä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat. Pyrimme tukemaan heidän osallisuutta ja osaamisen tunnistamista luovien menetelmien avulla. Oman osaamisen oivaltamisen, sanoittamisen ja kuvaamisen tukena meidän hankkeessamme on käytetty Työterveyslaitoksen kehittämää Kykyviisaria.

Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, jossa pyritään kartoittamaan asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämäntilannetta. Pääosassa on asiakkaan oma kokemus sekä arvio tämänhetkisestä tilanteestaan. Kykyviisari arvioi kahdeksaa eri elämän osa-aluetta, joiden perusteella saadaan suuntaa-antavia vastauksia henkilön työ- ja toimintakyvystä sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksesta. Kykyviisarin käyttöä ohjataan siihen, että alkuvaiheessa tehtäisiin alkukartoitus, jonka jälkeen toimintaa suunnataan tukemaan sitä osa-aluetta, jolla haasteet ilmenevät. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan tekemällä välikartoitus, jonka jälkeen toimintaa voidaan tarvittaessa suunnata uudelleen. Lopuksi henkilön työ- ja toimintakyvyn muutosta arvioidaan ja siitä annetaan palautetta yhdessä. (Työterveyslaitos 2018.)

LUmOaVA –hankkeessa tarkastelemme asiakkaan omaa osaamista ja sen oivaltamista luovien menetelmien avulla. Meillä jokaisella on taitoja, joita emme välttämättä tiedosta ennen kuin pysähdymme tarkastelemaan omaa itseämme. Taidelähtöiset menetelmät antavat meille mahdollisuuden uudistua ja kasvaa ihmisinä. Uudistumiseen ja kasvuun tarvitsemme ymmärrystä siitä, minkälaisia voimavaroja juuri minussa yksilönä on, millaiset periaatteet ja uskomukset minua ohjaavat ja millaiset käytännöt määrittävät ajatteluani sekä ohjaavat toimintaani. Luovat menetelmät avaavat meissä tietoisuutta, joka ei muilla tavoin välttämättä tulisi esiin. Voimavarat, periaatteet ja ajatteluamme sekä toimintaamme ohjaavat käytännöt ja niistä tietoiseksi tuleminen määrittävät kykyämme elää mielekkäästi ja tarkoituksellisesti. Taidelähtöiset menetelmät soittavat meissä säveliä, jotka eivät puheella soi, kuten hankkeessamme on tapana sanoa. Näin pääsemme käsiksi toiminnallamme jokaisessa meissä olevaan luovaan kasvuvaraan, hyödyntämättömään potentiaaliin, kykyyn kehittyä ja kasvaa ihmisenä. (Malmelin 2018, 13-16.)

Esteettinen kahdentuminen

Taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia voidaan ajatella Heikkisen (2004, 102-105) käyttämän termin, esteettinen kahdentuminen, kautta. Heikkinen käyttää esteettisen kahdentumisen termiä selittäessään draaman maailmassa tapahtuvaa oppimista. Esteettinen kahdentuminen on kahden maailman välinen tila, todellisen ja fiktiivisen maailman välinen tila, joka mahdollistaa erilaisten tunteitten, ajatusten ja toimintamallien kokeilemisen ilman että todellisuus muuttuu. Tämä kahden maailman välinen tila antaa mahdollisuuden käsitellä ihmismielen tiedostamattomissa olevia asioita, joita muuten voi olla liian raskasta ja vaikeaa lähestyä.

Vaikka Heikkinen käyttää termiä draaman menetelmien yhteydessä, on sillä mielestäni yhtäläisyyksiä myös muiden taidelähtöisten menetelmien käytössä. Huhtinen-Hildén ja Isola (2018, 8-10) kirjoittavat artikkelissaan luovuuden merkityksellisyydestä ja siitä, kuinka luova toiminta rakentaa hyvinvointia laajentamalla osallisuuden tilaa. Osallisuuden tila muodostuu tarpeiden, resurssien sekä vuorovaikutuksessa syntyvien merkityksellisyyden kokemusten kautta. Merkityksellisyyden ja kokemuksellisuuden kautta avautuu uusia mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia tarkastella omaa hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Huhtinen-Hildén ja Isola avaavat artikkelissaan tutkimustaan Elämän sävelet, jossa he pyrkivät tunnistamaan luovan prosessin eri vaiheita ja keskeisiä elementtejä sekä luomaan niiden pohjalta luovan ryhmätoiminnan mallin. SOSKU-hankkeen osahankkeena toteutetussa tutkimuksessa he löysivät luovan ryhmätoiminnan mallin, jonka mukaan osallisuus rakentuu prosessin kautta, jossa ensimmäisessä vaiheessa virittäydytään aiheeseen ja työskentelyyn, toisessa vaiheessa asioita etäännytetään ja työstetään, kolmannessa vaiheessa asioita pyritään sanoittamaan, neljännessä vaiheessa käsiteltyjä asioita jaetaan toisille ja viidennessä vaiheessa saadaan palautetta ja hyväksytään asiat sellaisina kuin ne ovat tulleet esiin. Prosessin läpi kulkee koko ajan kokemusten reflektoiminen erilaisin keinoin. Esteettisen kahdentumisen sijaan Huhtinen-Hildén ja Isola kuvaavat luovan ilmaisun rakentavan leikin maailman, jossa osallistuja voi turvallisesti etääntyä todellisesta minästään ja vaikeuksistaankin, tavallaan vapautua tarkastelemaan asioita vain asioina.

Elävä portfolio

Ihmisen työ- sekä toimintakyky ovat käsitteenä laajoja ja moniulotteisia. Niihin vaikuttavat olennaisesti yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kokemukset sekä se, kuinka merkityksellisenä yksilö näkee oman elämänsä. Toisaalta kaikki ulkoiset tekijät voivat olla näennäisesti hyvin, mutta merkityksellisyyden kokemus puuttuu tai on jollain hyvinvoinnin osa-alueella haavoittunut. Työkykyä voidaan arvioida työn ja ihmisen voimavarojen välisenä suhteena. Toimintakykyä arvioidaan pohtimalla yksilön kykyä selviytyä jokapäiväisistä arjen haasteista ja tehtävistä. Mikäli toimintakyvyssä on merkittäviä haasteita, on erittäin todennäköistä, että haasteet peilautuvat myös henkilön työkykyyn. Toimintakyky koostuu psyykkisen, sosiaalisen, kognitiivisen ja fyysisen hyvinvoinnin osa-alueista. (Työhyvinvointia kaikille sukupolville, TTK 2012.)

LUmOaVA –hankkeessa kehitämme Elävä Portfolio –mallia oman osaamisen tarkastelemiseen sekä sen esille tuomiseen silloin kun ns. kovaa dataa osaamisesta ei ole välttämättä esittää. Elävä Porfolio –mallissa kehittämiämme Kykykorttien käytöllä pyritään jäsentämään tuen tarpeen osa-alue, jota lähdetään luovien menetelmien avulla tukemaan sekä tunnistetaan olemassa olevaa osaamista hahmottamalla hyvinvointia ja sen osa-alueita yksilöllisenä kokonaisuutena. Jokaisesta Elävästä Portfoliosta tulee näin yksilöllinen oman osaamisen tarkastelun väline.

Kykyviisari

Kykyviisari on muodoltaan kyselylomake, jota voi täyttää joko paperilla tai verkossa. Meidän LUmOaVA –hankkeessa tekemämme Kykyviisarin käyttökokeilut osoittivat hyvin nopeasti, että se voisi olla meidän asiakasryhmät huomioon ottaen käyttöominaisuuksiltaan sujuvampi ja notkeampi. Niinpä lähdimme työstämään kykyviisarin kysymysten pohjalta käyttöömme paremmin sopivia Kykykortteja, joiden avulla saisimme nopeasti kartoitettua työ- sekä toimintakyvyn eri osa-alueita ilman kyselyä ja prosentuaalisia vastauksia. Säilytimme osa-alueet sellaisina kuin ne ovat paitsi, että sulautimme työ-osion osaksi muita osa-alueita, näin ollen Kykykorteissa osa-alueita on seitsemän. Työ-osion sulauttamisen syynä oli se, ettei meidän asiakasryhmillämme työllistyminen ole välttämättä ajankohtaista vielä, jolloin osa-alueen pohtiminen tässä hetkessä ei välttämättä johda toivottuihin tuloksiin. Työ-osion kortti on kuitenkin kehitteillä rinnalle siten, että kartoituksen voi tehdä joko sen kanssa tai ilman sitä.

Hankkeemme keskiössä ollessa taidelähtöiset menetelmät ja niiden kautta toimintakyvyn vahvistaminen, päädyimme ratkaisuun, jossa seitsemälle eri osa-alueelle on kehitetty jokaiselle omat toiminnalliset ja taidelähtöiset menetelmät. Jokaisen osa-alueen tehtävät on suunniteltu juuri sitä osa-aluetta tukeviksi. Kykykortteihin on koottu jokaisen osa-alueen teemoista väittämiä, joihin vastaamalla pyritään selvittämään, onko tällä osa-alueella haasteita, jotka kaipaavat huomiota. Hankeemme tunnusmerkkinä on ollut simpukka, koska jokaisen meidän sisällä on osaamisen helmiä, jotka täytyy vain löytää ja kaivaa esiin, senpä vuoksi teimme korttien rinnalle hyvinvoinnin osa-alue simpukan, josta asiakas voi värittää aina yhden sarakkeen, mikäli vastaa väitteeseen myöntävästi. Kaikki kortit läpikäytyään asiakas voi nähdä simpukastaan heti osa-alueen, jolla väritettyjä osuuksia on vähiten. Kun tuen tarpeessa oleva osio on löytynyt, palataan siihen korttiin. Kortissa on QR-koodi, jonka takaa aukeaa sen alueen tehtävät. Tehtävät on jaettu neljään eri teemaan, joita ovat valokuvaus, sanataide, kuvataide sekä musiikki. Eri tehtävissä taidemenetelmät usein myös sekoittuvat keskenään. Jokaisen tehtävän tekemiseen on varattu aikaa noin viikko ja ajatuksena on, että tehtäviä voidaan suunnata myös jokaisen kohdalla oman mielenkiinnon mukaisesti ja väliarvioinnin jälkeen myös tarpeen mukaan suunnata tarkemmin yksilön tarpeisiin. Kuten Kykyviisarissakin, myös Kykykorteissa on käyttö ajateltu siten, että alkukartoituksen ja toiminnan jälkeen vaikutuksia väliarvioidaan, jonka jälkeen toimintaa voidaan suunnata uudelleen. Lopuksi korttien avulla arvioidaan tapahtunutta muutosta ja annetaan palautetta.

Kykykortit ovat demo-vaiheessa ja pilotoimme niiden käyttöä omassa hankkeessamme. Ajatuksena on kuitenkin lähteä jatkotyöstämään kortit valmiiksi menetelmäksi, jota jalkautetaan erilaisten asiakasryhmien kanssa työskenteleville ammattilaisille.

LUmOaVA –hankkeen kuulumisina kerrottakoon, että helmikuun 20.-21. päivä järjestimme Kokkolassa seminaarin, jossa osallistujilla oli mahdollisuus kuulla asiantuntija puheenvuoroja, osallistua työpajoihin, verkostoitua ja tavata meidän kehittäjäasiakkaitamme, jotka kertovat omasta matkastaan LUmOaVA –hankkeen matkassa antaen kasvot kehittäjäasiakkuudelle parhaimmillaan omien My Movie –elokuviensa sekä paneelikeskustelun avulla.  Hieno pöhinä on siis hankkeessa ja odotamme innolla uusia verkostoitumistapaamisia!

Lähteet:

Heikkinen, H. 2004. Vakava leikillisyys, draamakasvatusta opettajille. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A.-M. 2018. Näkökulmia luovaan ryhmätoimintaan. Luovuus osallisuuden tukena –luovan ryhmätoiminnan malli. Teoksessa Huhtinen-Hildén, L. & Lamppu, M. Odottamattomia aarteita. Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä. Raisio: Newprint, 8-13.

Ilmarinen, J. & Vainio, V. 2012. Työhyvinvointia kaikille sukupolville. Työterveyslaitos. https://ttk.fi/files/4664/Tyohyvinvointia_kaikille_sukupolville.pdf (Luettu 27.12.2018)

Malmelin, N. 2018. Uudistu & Kasva. Luovan mielen kehittäminen ja johtaminen. Jyväskylä: Keski-Suomen Sivu.

Sanna-Kaisa Karvonen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 357 7845 

 

 

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail