Palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistaminen koulutusta kehittämällä

Hanna-Mari Pesonen
Anne Prest

Elämän loppuvaiheen hoito koskettaa meitä jokaista. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden sekä heidän läheistensä oireita lievittävää ja kokonaisvaltaista hoitoa, jossa tavoitteena on kuolevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointi. Elämän loppuvaiheen hoito ei maassamme nykyisin kuitenkaan toteudu alueellisesti yhdenvertaisesti, eikä kuolevan potilaan hoitotyötä toteuttavilla ammattihenkilöillä aina ole palliatiiviseen hoitoon riittävää osaamista. Palliatiivisen hoidon opetuksen määrä vaihtelee sekä sairaanhoitajien että lääkäreiden koulutuksessa korkeakouluittain. Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen opetusta onkin kehitettävä, jotta potilaille ja heidän läheisilleen voidaan turvata heidän tarpeidensa mukaista laadukasta elämän loppuvaiheen hoitoa ja tukea.

Palliatiivisen hoidon laadun ja ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen on ajankohtaista. Tässä artikkelissa kuvataan käynnissä olevaa valtakunnallista EduPal-hanketta, jossa pyritään vastaamaan ammattihenkilöiden osaamisvajeeseen kehittämällä palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen perus-, erikoistumis- ja jatkokoulutusta monialaisesti ja työelämälähtöisesti. Centria on hankkeessa yhtenä osatoteuttajana. Hankkeessa toteutuva monialainen ja työelämälähtöinen verkostoituminen ja kumppanuus hyödyttävät sekä työelämää että koulutusta. Hankkeen tuloksena hoitotyön ja lääketieteen opiskelijoiden osaaminen paranee, mikä osaltaan parantaa palliatiivista hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon laatua.

Palliatiivinen hoito

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden sekä heidän läheistensä oireita lievittävää ja kokonaisvaltaista hoitoa. Se tulisi mahdollistaa silloin, kun sairauden etenemiseen ei voida vaikuttaa ja sairaus aiheuttaa potilaalle sekä hänen läheisilleen kärsimystä heikentäen elämänlaatua. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia ja hoidon tavoitteena on kuolevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointi. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito –suositus 2018; Saarto 2018; Surakka 2015)

Saattohoito osana palliatiivista hoitoa sijoittuu palliatiivisen hoidon loppuvaiheeseen, lähemmäksi kuoleman ajankohtaa ja voi kestää päiviä tai viikkoja, mutta myös vain tunteja. Saattohoidossa on tärkeää läheisten tukeminen ja huomiointi, koska parantumaton sairaus ja kuolema koskettavat aina läheisiä. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito –suositus 2018; Saarto 2018, 8)

Elämän loppuvaiheen hoidossa huomioitavia asioita ovat ihmisen perusoikeudet, itsemääräämisoikeus, koskemattomuus sekä ihmisarvon kunnioittaminen. Kuolevalla ihmisellä on oikeus kokea olonsa turvalliseksi. Hoidossa tulee täyttää kuolevan tarpeet ja toiveet sekä kunnioittaa hänen vakaumustaan. (Pihlainen 2010.) Kuolevan ihmisen keskeiset toiveet liittyvät arvokkaana ihmisenä kohdatuksi tulemiseen sekä kivuttoman ja rauhallisen kuoleman mahdollisuuteen. Kuolevan ajatukset ovat usein myös läheisissä ja heidän selviytymisessään, minkä vuoksi on tärkeää, että läheisillä on mahdollisuus rajoituksetta olla kuolevan vierellä. (Hävölä, Rantanen & Kylmä 2015.) Ihmisarvon kunnioittaminen sisältää vakavasti sairastuneen kunnioittavan kohtelun, arvokkaan kuoleman toteutumisen, vainajan kunnioittavan kohtelun sekä omaisten ja läheisten tukemisen myös kuoleman jälkeen. Tärkeää on kokonaisvaltainen, yksilöllinen, turvallinen ja ihmiskeskeinen hoito. (Surakka ym. 2015) Omaisille ja läheisille tulee antaa mahdollisuus kiireettömästi kohdata vainaja ja jättää hänelle jäähyväiset ihmisarvoa kunnioittavassa ympäristössä (Pihlainen 2010).

Palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistaminen on ajankohtaista

Suomessa on alueellisia eroja palliatiivisen hoidon järjestämisessä, hoidon saatavuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisessa. Palliatiivista ja saattohoitoa tulee kehittää niin, että sitä saadaan kattavasti ja yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Muita tunnistettuja kehittämistarpeita ovat muun muassa kotisairaalatoiminnan ja saattohoitokotiverkoston kehittäminen sekä kuolevan potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalisen tuen tarpeeseen vastaaminen. (Saarto & asiantuntijatyöryhmä 2017)

Jokaisen terveydenhuollossa toimivan ammattihenkilön tulee osata toteuttaa elämän loppuvaiheen hoitoa, toimia vuorovaikutuksessa potilaan ja omaisten kanssa, kyetä tunnistamaan kokonaisvaltaisesti kuolevan potilaan fyysisiä, psykologisia, sosiaalisia ja hengellisiä tarpeita sekä tarvittaessa osata konsultoida palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita yksiköitä (Gamondi, Larkin & Paune 2013; Saarto & asiantuntijatyöryhmä 2017; Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito – suositus 2018). Palliatiivisen hoidon ydinosaamista on myös kyky tunnistaa perheiden ja läheisten tarpeet. Palliatiivisessa hoidossa toimivilla tulee olla eettistä herkkyyttä ja päätöksentekokykyä, moniammatillisen yhteistyön ja hoidon koordinoinnin osaamista sekä halua kehittyä ammatillisesti ja lisätä itsetuntemustaan. (Gamondi ym. 2013) Sairaanhoitajan ammatillinen vähimmäisosaaminen palliatiivisessa hoidossa edellyttää, että sairaanhoitaja ”osaa toteuttaa parantumattomasti sairaan ja pitkäaikaissairaan potilaan oireenmukaista ja inhimillistä hoitotyötä ja tukea potilaan läheisiä” (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015).

Palliatiivisessa ja saattohoidossa toimivilla ammattihenkilöillä on monenlaisia koulutustarpeita. Osaamisvajetta on tunnistettu olevan muun muassa erilaisten potilasryhmien hoidon tarpeen tunnistamisessa, omaisten kohtaamisessa sekä kuolevan potilaan kokonaisvaltaisessa tukemisessa. (Lipponen & Karvinen 2015) Ammattihenkilöiden perus- ja erikoisosaamista tulee koulutuksen avulla kehittää ja yhdenmukaistaa, jotta voidaan turvata potilaan tarpeiden ja toiveiden mukainen elämän viime vaiheiden hoito asianmukaisella tavalla. Palliatiivinen hoito ja siihen sisältyvä saattohoito eivät nykyisin tule riittävästi esille sosiaali- ja terveysalan perus- sekä jatkokoulutuksen opetussuunnitelmissa. Palliatiivisen ja saattohoidon opetuksen laajuudessa on havaittu eroavaisuuksia ja valtakunnallinen suositus opetuksen sisällöistä on puuttunut. (Pihlainen 2010; Saarto & asiantuntijatyöryhmä 2017)

EduPal-hankkeessa kehitetään palliatiivisen hoitotyön koulutusta monialaisesti ja työelämälähtöisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa valtakunnallisessa EduPal-hankkeessa vastataan tunnistettuun ammattihenkilöiden osaamisvajeeseen kehittämällä palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen perus-, erikoistumis- ja jatkokoulutusta monialaisesti ja työelämälähtöisesti. Hanke toteutuu vuosina 2018-2020 ja hankekonsortiossa ovat mukana 15 hoitotyön koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua ja viisi lääketieteen koulutusta tarjoavaa yliopistoa. Hanketta koordinoi Kajaanin ammattikorkeakoulu. Laaja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sekä seurakuntien, järjestöjen ja liittojen sidosryhmäverkosto tukee hankkeen toteuttamista.

Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa selvitetään palliatiivisen hoidon opetuksen nykytila sekä hoitotyön että lääketieteen koulutuksissa analysoimalla koulutusten opetussuunnitelmat, haastattelemalla opettajia ja toteuttamalla kyselyt opiskelijoille palliatiivisen hoidon osaamisen tarpeista. Syyslukukaudella 2018 Centrian viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat saivat mahdollisuuden vastata kyselyyn, jossa selvitettiin muun muassa opiskelijoiden näkemyksiä palliatiivisen hoitotyön opetuksen sisällöistä, arviota palliatiivisen hoitotyön osaamisestaan ja ajatuksia palliatiivisen hoitotyön opetuksen kehittämisen tarpeista. Yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa laaditaan hoitotyön ja lääketieteen osaamisen kuvaukset palliatiivisen hoidon eri tasoille.

Centriassa toteutimme syyskuussa 2018 tähän liittyen kaksi työpajaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hoitohenkilökunnalle. Työpajat koettiin tärkeinä mahdollisuuksina pysähtyä yhdessä keskustelemaan palliatiivisen hoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Työpajat tuottivat arvokasta tietoa hankkeelle ja olivat myös erinomainen tilaisuus työelämän ja koulutuksen verkostoitumiselle. Hankkeessa on tarjottu myös kansalaisille ja ammattilaisille mahdollisuus antaa palautetta palliatiivisen hoidon osaamisen kehittämisen tarpeista kaikille avoimella verkkokyselyllä.

Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen osaamiskuvauksiin ja osaamistarpeisiin pohjautuen hankkeen toisessa työpaketissa laaditaan kansalliset suositukset palliatiivisen hoidon opetusohjelmista hoitotyön ja lääketieteen peruskoulutuksiin, jotta tulevaisuudessa voidaan varmistaa ammattilaisten perusosaaminen. Lisäksi ammattikorkeakoulujen hoitotyön perusopetukseen suunnitellaan palliatiivisen hoitotyön syventävien opintojen kokonaisuus.

Hoitotyön ja lääketieteen peruskoulutusten opetusohjelmien kehittämisen lisäksi hankkeen kolmannessa työpaketissa kehitetään palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen jatkokoulutusta varmistamaan ammattilaisten osaaminen hoidon erityistasoilla. Palliatiivisen hoitotyön opintoja suunnitellaan osaksi YAMK-koulutusta ja YAMK-tutkinnon ja yliopiston hoitotieteen opintojen välistä yhteistyötä vahvistetaan. Lisäksi kehitetään sekä lääketieteen että hoitotyön erikoistumiskoulutusta. Palliatiivisen hoidon erityistasoilla, esimerkiksi palliatiivisilla poliklinikoilla, kotisairaalassa tai saattohoitoyksiköissä, edellytetään hoitotyön asiantuntijoilta Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti palliatiivisen hoidon erikoiskoulutusta (Saarto & asiantuntijatyöryhmä 2017). Palliatiivisen hoidon asiantuntija –erikoistumiskoulutus on perustettu marraskuussa 2018 ammattikorkeakoulujen välisellä sopimuksella ja myös Centria on tässä sopimuksessa mukana. Näin Centria voi tulevaisuudessa koulutusvastuunsa mukaisesti järjestää palliatiivisen hoidon asiantuntijuuteen tähtäävää erikoistumiskoulutusta alueellaan. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistamiseksi hankkeessa tarkastellaan myös palliatiivisen hoitotyön harjoittelun mahdollisuuksia.

Neljännessä työpaketissa kehitetään moniammatillista koulutusta sekä innovatiivisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä eri koulutusasteiden ja työelämän yhteistyönä. Tavoitteena on kehittää korkeakoulujen TKI-toimintaa ja luoda monialainen valtakunnallinen verkosto tukemaan palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen opetuksen sekä tutkimus- ja kehittämisyhteistyön syventymistä. Centria on vastuuorganisaationa työryhmässä, jonka tavoitteena on suunnitella ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen opettajille verkkokurssi varmistamaan palliatiivisen hoitotyön uusien opetussisältöjen ja vaikuttavien opetusmenetelmien osaaminen.

Työelämäyhteistyö palliatiivisen hoidon osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä on keskeistä sekä koko hankkeen tasolla, että paikallisesti korkeakoulujen toiminta-alueilla. Parhaimmillaan verkostoituminen ja kumppanuus hyödyttävät sekä työelämää että koulutusta. EduPal-hankkeen voi kuitenkin nähdä hyödyttävän lopulta elämän loppuvaiheessa olevia potilaita ja heidän läheisiään, eli meitä jokaista. Hankkeen tuloksena hoitotyön ja lääketieteen opiskelijoiden osaaminen ja työelämävalmiudet paranevat kaikilla palliatiivisen hoidon tasoilla, mikä osaltaan parantaa palliatiivista hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon laatua ja saatavuutta.

EduPal-hankkeessa yhteistyö Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kanssa on ollut innostavaa. Hankkeen tavoitteet ovat yhtenevät sekä Centria-ammattikorkeakoulun että Soiten strategian kanssa (Centria-ammattikorkeakoulu 2018; Soite 2018). Hankkeessa tehdään monialaista yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän ja muiden sidosryhmien kesken. Hankkeen toiminnat ovat tärkeitä alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta ja niissä korostuu inhimillisyys, innovaatiot, ammattilaisten osaamispääoman vahvistaminen sekä palvelujen laatu ja saatavuus.

Lähteet

Centria-ammattikorkeakoulu 2018. Centria-ammattikorkeakoulun strategia 2018-2022. Saatavissa https://web.centria.fi/esittely/missio-visio-arvot. Viitattu 17.12.2018.

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus –hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo: Bookwell Oy. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf. Viitattu 18.12.2018.

Gamondi, C., Larkin, P. & Paune, S. 2013. Core competencies in palliative care: an EAPC White Paper on palliative care education – part 2. European Journal of Palliative Care 20(3), 140-145.

Hävölä, H., Rantanen, A. & Kylmä, J. 2015. Saattohoidossa olevan potilaan toivo sekä sitä vahvistavat ja heikentävät tekijät potilaan ja hoitajan kuvaamina. Hoitotiede 27(2), 132-147.

Lipponen, V. & Karvinen, I. 2015. Palliatiivista ja saattohoitoa koskevat koulutustarpeet hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kuvaamina. Gerontologia 29(3), 152-163.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2018. Saatavissa www.kaypahoito.fi. Viitattu 7.12.2018.

Pihlainen, A. 2010. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3033-9. Viitattu 18.12.2018.

Saarto, T. & asiantuntijatyöryhmä. 2017. Saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa saatava yhdenvertaisesti koko Suomessa. Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:44. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3896-0. Viitattu 18.12.2018.

Saarto, T. 2018. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Palliatiiviseen hoitoon liittyvät linjaukset ja päätökset. Teoksessa T. Saarto, J. Hänninen, R. Antikainen & A. Vainio (toim.) Palliatiivisen hoidon hyvät käytännöt. Tallinna: Duodecim, 8.

Soite 2018. Strategia. Saatavissa https://www.soite.fi/soite. Viitattu 17.12.2018.

Surakka, T., Mattila, K-P., Åstedt-Kurki, P., Kylmä, J. & Kaunonen, M. 2015. Palliatiivinen hoitotyö. Keuruu: Fioca.

Hanna-Mari Pesonen
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588

Anne Prest
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 808 5141

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail