Hanna-Mari Pesonen
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kiinteään työelämäyhteyteen perustuen antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin suuntaavaa korkeakouluopetusta sekä tukea opiskelijan ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4§). Tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa koulutetaan työelämän tarpeisiin hyvin työllistyviä osaajia. Tämä tavoite näkyy myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa vuodesta 2021 alkaen työllistymisen laadun rahoitustekijän vahvistumisena. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)
Ammattikorkeakoulujen uraohjauksen yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijaa tekemään opintoihin ja opiskeluun liittyviä valintoja ja päätöksiä, jotka edistävät hänen työllistymistään (Kauppila, Koskelo & Pasanen 2017). Opinnäytetyö on opinnoissa yksi mahdollisuus, jonka avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan, suunnata urapolkuaan ja verkostoitua työelämän kanssa. Centria-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeen (2019) mukaan opinnäytetyö toteutetaan käytännönläheisenä kehitys- tai tutkimushankkeena, joka edistää opiskelijan siirtymistä ammattinsa asiantuntijatehtäviin. Terveysalan tiimissä on vuoden 2019 aikana kehitetty opinnäytetyöprosessia kuvaamalla opinnäytetyön tekemisen ja ohjauksen eri vaiheet ja toiminnot prosessikaaviona sekä keskustelemalla tiimissä prosessiin liittyvistä kehittämistarpeista. Tässä artikkelissa tarkastelen opinnäytetyön ohjausta erityisesti uraohjauksen näkökulmasta, sillä opinnäytetyöprosessi kytkeytyy kiinteästi ammattikorkeakouluopiskelijan uraohjauksen tavoitteisiin.
Opinnäytetyöprosessin yleisiä ohjausteoreettisia lähtökohtia
Vehviläinen (2014, 12-25) määrittelee ohjauksen ohjattavan toimijuutta vahvistavana yhteistoimintana sekä ohjaajan ja ohjattavan välisenä yhteistyö- ja kumppanuussuhteena, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja. Toimijuutta vahvistava ohjaus auttaa ohjattavaa tunnistamaan omat voimavaransa ja osaamisensa, laajentaa ohjattavan toimintamahdollisuuksia, vahvistaa hänen kykyään tehdä päätöksiä ja valintoja sekä kantaa niistä vastuu (Vehviläinen 2014, 20-25).
Opinnäytetyöprosessi voidaan nähdä laaja-alaisesti osana opiskelijan henkilökohtaisia pyrkimyksiä, elämän suunnittelua ja mielenkiinnon kohteita. Se asemoituu opiskelijan elämän ja opiskelun kokonaisuuteen, jossa on monia muitakin mielenkiinnon ja pyrkimysten kohteita. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 40-43.) Lehtelän (2012, 7-9) esittelemän van Esbroeckin & Wattsin kokonaisvaltaisen eli holistisen ohjausmallin mukaisesti ohjaus toteutuu organisaatiossa verkostomaisesti eri tasoilla ja eri toimijoiden toteuttamana. Kokonaisvaltaisen ohjauksen malli antaa viitekehyksen opiskelijakeskeiselle, opiskelijan elämän kokonaisuuden huomioivalle ohjaukselle. Tällöin ohjauksessa tuetaan paitsi opiskelijan oppimista ja opiskelua, esimerkiksi opintoihin liittyviä valintoja tai opiskelutapaa, myös opiskelijan persoonallista kasvua ja yksilöllistä kehitystä sekä ammatti-identiteettiin ja urasuunnitelmiin liittyviä pyrkimyksiä.
Opinnäytetyö on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen oppimisprosessi (Frilander-Paavilainen 2005, 164-167). Opinnäytetyöprosessi edellyttää opiskelijalta monenlaista osaamista, esimerkiksi kykyä itseohjautuvuuteen, motivaatiota, pitkäjänteisyyttä, taitoa rajata aihe ja näkökulma, tiedonhaun taitoa, kykyä teoreettiseen ajatteluun sekä kirjoittamisen ja projektin hallinnan taitoa. Ohjaajalta opinnäytetyön ohjaus vaatii puolestaan vahvaa ohjaus- ja vuorovaikutusosaamista. Ohjaajan tulisi kyetä luomaan oppimiselle ja työskentelylle myönteinen voimaannuttava oppimiskumppanuuden ilmapiiri. Hänellä tulee olla hyvät vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot sekä osaamista ryhmäohjauksesta. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 21, 26, 129-131.)
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tulisi toteutua työelämälähtöisesti opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteistoimintana (Frilander-Paavilainen 2007; Rissanen 2007) ja työn tulisi hyödyttää paitsi opiskelijaa, myös työelämää (Ruotsalainen & Eriksson 2007). Opinnäytetyöprosessin laatu määrittyy erilaisena, riippuen siitä kenen toimijan näkökulmasta ja odotuksista lähtien laatua arvioidaan. (Jolkkonen 2007). Leinosen (2007) mukaan alkuvaiheen ohjaus on opinnäytetyöprosessissa tärkeää. Koska opiskelija on opinnäytetyöprosessissa uuden edessä, on tärkeää, että työskentelyn kokonaisuus selkeytetään ohjauksen alussa. Opinnäytetyöprosessi ja siten myös opinnäytetyön ohjaus on pitkä prosessi, jonka aikana ongelmat ja tavoitteet muuttuvat. Opinnäytetyön ohjauksessa olennaista onkin prosessin ohjaus ja se, että ohjaaja muuntaa ohjaustoimintaansa prosessin eri vaiheiden ja opiskelijan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. (Leinonen 2007.)
Opinnäytetyöprosessi uraohjauksen näkökulmasta
Opinnäytetyön aiheen valintaa ja opinnäytetyön työelämälähtöisyyttä on tärkeää tukea ohjauksen avulla. Ohjauksessa painottuvat tällöin uraohjauksen lähtökohdat. Uraohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillisen persoonan kehittymistä (Kuurila 2014), tuetaan uranhallintataitoja ja oman urapolun rakentamista (Laajala & Lehtelä 2017) sekä edistetään opiskelijan sujuvaa siirtymistä opinnoista työelämään (Kauppila ym. 2017). Uraohjauksessa opiskelijaa tuetaan tekemään opintoja koskevia valintoja, jotka edistävät valmistumisen jälkeistä työllistymistä (Kauppila ym. 2017).
Parhaimmillaan opinnäytetyö avaa opiskelijalle mahdollisuuksia työelämään ja itseä kiinnostaviin tehtäviin. Siksi myös opinnäytetyön aiheen ja toteuttamistavan tulisi olla yksi ohjauskeskustelujen teema HOPS-prosessissa, jossa pyritään kokonaisvaltaisesti tukemaan opiskelijan ammatillista kehittymistä, ammatti-identiteetin muodostumista sekä mahdollisuuksia toteuttaa itseään elämässä. Opinnäytetyön tekemisen kontekstissa uraohjaus voi toteutua esimerkiksi opettajatutorin toteuttamana yksilö- ja ryhmäohjauksena ja se voi sisältää opettajan antaman ohjauksen lisäksi myös vertaistutorointia tai neuvontaa ja ohjeita. (Kuurila 2014.) Toisaalta on muistettava, että ammattikorkeakoulussa uraohjaus on jokaisen opettajan vastuulla, ei yksinomaan ryhmätutorin. Uraohjauksen tulisi toteutua opintojen kokonaisuuteen kytkeytyvänä, opiskelijan ammatillista kasvua tukevana elementtinä. (Kauppila ym. 2017.) Siksi opinnäytetyöprosessissakin on uraohjauksen ja holistisen ohjausorientaation näkökulmista ohjausvastuu koko opettajakunnalla omien vastuualueidensa mukaisesti.
Uraohjauksella voidaan tukea opiskelijoiden urasopeutuvuutta, jolloin opiskelija tulee tietoiseksi oman urapolun ja tulevaisuuden näkymistä sekä pystyy joustavasti mukauttamaan omat sisäiset pyrkimyksensä ja tavoitteensa ulkoisten mahdollisuuksien ja edellytysten mukaisesti (Kuurila 2014; Savickas & Porfeli 2012). Urasopeutuvuus liittyy opiskelijan psykologiseen pääomaan, jonka osatekijöitä ovat minäpystyvyyden ja luottamuksen kokemus, myönteinen asenne tulevaisuutta kohtaan, tavoitteellisuus pyrkimyksissä ja toiveikkuus pyrkimysten saavuttamiseen sekä sitkeys ja selviytymiskyky vaikeuksien ilmaantuessa. Urasopeutuvuus edellyttää opiskelijalta kiinnostusta omaa tulevaa uraa kohtaan sekä valmiutta tehdä vastuullisia tulevaisuutta rakentavia valintoja ja tekoja. Mukautuminen edellyttää uteliaista asennetta pohdittaessa omia mahdollisuuksia ja rooleja erilaisissa ammatillisissa tilanteissa. Sopeutumisen voimavarana on opiskelijan luottamus omiin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin rakentaa itselle toivottu tulevaisuus. (Savickas & Porfeli 2012.)
Opinnäytetyöprosessissa aiheen valinta ei aina ole suunnitelmallista ja tietoista oman uran tulevaisuuden näkymien ohjaamaa. Ohjauksessa voidaan tällöin hyödyntää suunnitellun sattuman teorian lähtökohtia ja herätellä opiskelijan uteliasta kiinnostusta erilaisiin esillä oleviin vaihtoehtoihin ja niiden merkitykseen tulevaisuuden työ- tai opiskelu-uran rakentumisessa (Kuurila 2014). Ohjaaja voi pyrkiä rohkaisemaan ja kannustamaan opiskelijaa joustavuuteen, ennakkoluulottomuuteen, periksiantamattomuuteen ja luottamukseen siitä, että sattumaltakin valittu opinnäytetyön aihe voi rakentaa opiskelijan toivomaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta.
Systeemiteoreettinen näkemys uraohjauksesta voi toimia opinnäytetyöprosessin ohjauksessa käyttökelpoisena viitekehyksenä. Opiskelija on osa systeemistä kokonaisuutta, jossa hän valintoja tekevänä yksilönä on vastavuoroisessa suhteessa lähiympäristöön ja laajempiin organisaatio- ja yhteiskuntatason järjestelmiin. (Laajala & Lehtelä 2017.) Systeemisessä viitekehyksessä uraohjaus tekee näkyväksi opiskelijan urapolun ja siihen vaikuttavat moninaiset tekijät.
Opiskelijan urapolkuun vaikuttavat ensinnäkin yksilölliset persoonaan, kykyihin, osaamiseen, kiinnostukseen ja arvoihin liittyvät tekijät (Laajala & Lehtelä 2017). Opinnäytetyöprosessissa opiskelijaa voidaan ohjata näiden yksilötekijöiden reflektoinnissa esimerkiksi aiheen ja opinnäytetyön toteutusmuodon valinnassa. Opiskelijan urapolkuun vaikuttaa systeemisesti myös lähiympäristö, kuten ystävät, perhe, työ tai media (Laajala & Lehtelä 2017). Opinnäytetyöprosessissa lähiympäristön vaikutus ja merkitys voi näyttäytyä esimerkiksi siten, että opinnäytetyön aihe tai toteutustapa valikoituu opiskelijakaverin, harjoittelupaikkakokemusten tai ajankohtaisen mediakeskustelun perusteella. Ohjauksessa opiskelijaa voidaan kannustaa etsimään kiinnostavia aiheita lähiympäristön näkökulmasta. Kolmas reflektoinnin taso systeemiteoreettisessa uraohjauksessa on laajempi organisaatioiden ja yhteiskunnan järjestelmätaso (Laajala & Lehtelä 2017). Opinnäytetyöprosessissa opiskelijan valintoja voidaan tehdä tietoiseksi ja näkyväksi pohtimalla esimerkiksi sitä, mikä on ajankohtaista omalla ammattialalla, mitä haasteita siinä tulee lähitulevaisuudessa olemaan, mitkä kehittämistarpeet painottuvat omalla alalla tai tietyssä organisaatiossa ja mikä voisi edistää opiskelijan omaa työllistymistä.
Ajatuksia opinnäytetyöprosessin ohjausyhteistyön kehittämiselle
Opinnäytetyöprosessiin liittyvä ohjaus on tärkeää ymmärtää laajemmin, kuin pelkästään opinnäytetyöohjaajan antamana ohjauksena. Vaikka terveysalalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmäopinnot ja opinnäytetyösuunnitelman hyväksyminen ovat yhden opettajan, yliopettajan, vastuulla, on tärkeää, että esimerkiksi myös ryhmän opettajatutorin kanssa keskustellaan hyvissä ajoin opinnäytetyön aiheesta ja merkityksestä opintojen kokonaisuudessa ja urasuunnitelmien näkökulmasta. Lisäksi oppilaitoksen muut opettajat ja esimerkiksi TKI-hanketyöntekijät voivat osaltaan olla suuntaamassa opiskelijan uranäkymiä ohjatessaan opinnäytetyön aiheen valintaa. (vrt. Kauppila ym. 2017.) Myös harjoittelujaksoilla on tärkeä merkitys opinnäytetyöprosessissa. Ylipäätään opinnäytetyöprosessin kaikissa vaiheissa, aiheen valinnassa, ohjausyhteistyössä sekä opinnäytetyön tulosten ja tuotosten työelämähyödynnettävyydessä, on työelämäyhteistyö tärkeää (Frilander-Paavilainen 2007; Rissanen 2007; Ruotsalainen & Eriksson 2007). Työelämäyhteistyölle olisi hyvä löytää uudenlaisia mahdollisuuksia ja toteutumisen tapoja.
Terveysalalla opiskelijat kokevat opinnäytetyöaiheen valinnan usein vaikeana. Yhtäältä heillä ei toisen vuoden opiskelijoina opinnäytetyösuunnitelmaa laatiessaan ole vielä riittävää kokemusta terveysalan toimintaympäristöistä taikka käsitystä siitä, mihin aihepiiriin he haluaisivat syventyä. Toisaalta työelämäkontaktin saaminen ja yhteistyön rakentaminen vievät aikaa. Opinnäytetyöaiheen ideointia voidaan tehdä oman ryhmätutorin ohjauksessa ennen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmäopintoja, jolloin kiinnostavan aiheen siemen voi lähteä itämään opiskelijan ajatuksissa hyvissä ajoin. Opinnäytetyön aihevalinnan ja siihen liittyvien opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden tulisi olla opettajatutorin ja opiskelijan välisissä HOPS-keskusteluissa yksi keskusteluteema. Opiskelijaa tulisi ohjata valitsemaan sellainen opinnäytetyön aihe, joka tukee hänen urasuunnitelmiaan ja edistää työllistymistä (Kuurila 2014). Opiskelijoita voidaan kannustaa selvittämään opinnäytetyön aihetta esimerkiksi harjoittelujaksoilla ja keskustelemaan aihevalinnasta työelämän edustajien kanssa.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että opinnäytetyöprosessissa työelämäyhteistyö on puutteellista (Frilander-Paavilainen 2005, 164; Kuurila 2014, 122, 136). Centria-ammattikorkeakoulussa terveys- ja hyvinvointialalla hankkeistettujen AMK-opinnäytetöiden osuus vuonna 2018 oli 85,5% (Vipunen). Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että opinnäytetyön aiheet valikoituisivat aidosti työelämän tarpeiden pohjalta. Lavikaisen (2010, 83-85) tutkimuksessa vain vajaa kolmannes AMK-opinnäytetöiden aiheista oli työn- tai toimeksiantajan ehdottamia ja suurimmassa osassa aihe valikoitui opiskelijoiden oman mielenkiinnon pohjalta. Työelämän ylläpitämien opinnäytetyön aihepankkien lisäksi työelämälähtöisen opinnäytetyöaiheen löytymistä voitaisiin helpottaa esimerkiksi järjestämällä opiskelijoille ja työelämän edustajille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan verkostoitumistapahtumia. Tällöin työelämän tutkimus- ja kehittämistarpeet voisivat kohdata tekijät, eli opiskelijat. Parhaimmillaan työelämälähtöinen opinnäytetyö innostaa opiskelijaa, tulee hänen urapolkuaan sekä toteutuu ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistoimintana hyödyttäen työelämää (vrt. Rissanen 2007; Ruotsalainen & Eriksson 2007).
Parhaimmillaan opinnäytetyö ei jää irralliseksi opintosuoritukseksi, vaan kytkeytyy opiskelijan opintojen kokonaisuuteen, asiantuntijuuden kehittymiseen ja urasuunnitelmiin ja sillä on tiivis työelämäyhteys (Frilander-Paavilainen 2005, 163; Kuurila 2014). Opinto-ohjaukselle haasteena on tukea opiskelijoita pohtimaan ja löytämään oma kiinnostuksen ja syventymisen alue sekä suunnittelemaan opinnäytetyö, syventävät ja valinnaiset opinnot ammatillisen kasvun tavoitteet ja uratoiveet huomioiden. Opinnäytetyön integroituminen opiskelijan opintojen kokonaisuuteen on haaste myös opetussuunnitelmien kehittämiselle, mikäli tavoitteena on osaamisperustainen ja oppijalähtöinen opetussuunnitelma (vrt. Laajala 2015, 204-209).
Opinnäytetyön ohjaus toteutuu terveysalalla tällä hetkellä opinnäytetyökohtaisena ohjauksena. Opinnäytetyösuunnitelman ohjauksessa on käytössä tämän rinnalla myös pienryhmäohjaus. Ryhmämuotoista ohjausta voitaisiin ajatella toteutettavaksi myös varsinaisessa opinnäytetyön ohjauksessa. Ryhmäohjaus mahdollistaisi vertaistuen ja vertaisoppimisen sekä voisi vapauttaa ohjaavan opettajan aikaa ohjauksen eriyttämiselle opiskelijoiden ohjaustarpeiden mukaisesti. Yhteistoiminnallisessa ryhmäohjauksessa ryhmän jäseniä hyödynnetään työskentelyn voimavarana. Parhaimmillaan ryhmäohjaus rakentaa yhteisesti jaettua osaamista, mahdollistaa erilaisen näkökulmien käsittelyn, tukee opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja motivaatiota sekä vähentää ohjauksen ohjaajakeskeisyyttä. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 28, 102; Suhonen, Kaakinen, Kaasila & Sarenius, 2015; Lahtinen 2017.) Opinnäytetyön ohjauksessa voitaisiin jatkossa hyödyntää nykyistä enemmän myös etäohjausta (vrt. Viitala & Lehtelä 2007). Samoin ohjauksellista jaettua asiantuntijuutta ohjaavan opettajan ja työelämäohjaajan välillä opiskelijan opinnäytetyöprosessissa olisi tärkeää lisätä (Frilander-Paavilainen 2005, 166-170). Koska opinnäytetyön ohjaajilla on keskeinen rooli varsinaisessa työprosessissa, olisi tärkeää myös huolehtia opettajien ohjausosaamisesta ja riittävistä ohjausresursseista sekä hyvien ohjauskäytäntöjen jakamisesta opettajakunnan kesken.
Opintojen loppuvaiheeseen ajoittuvassa opinnäytetyöseminaarissa opiskelijat esittävät omat opinnäytetyönsä, joita opponoidaan ja joista käydään keskustelua. Terveysalalla seminaarit toteutuvat ryhmäkohtaisesti, jolloin kuulijakunta rajautuu omaan tuttuun opiskelijaryhmään. Opinnäytetyöseminaareja voitaisiin uudistaa niin, että myös muut opiskelijaryhmät ja työelämän edustajat osallistuisivat tutkimus- ja kehittämishankkeiden esitysseminaariin. Tällöin mahdollistuisi yhteistoiminallinen tiedonrakentelu laajemmassa yhteistyöverkostossa (Frilander-Paavilainen 2005, 170). Ohjauksen näkökulmasta tämä voisi mahdollistaa opiskelijoiden vertaisoppimisen, avata heille näkymiä opinnäytetyöprosessiin, tukea ammatillista kasvua ja urasuunnitelmia sekä luoda uudenlaisia työelämäyhteistyön muotoja.
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. Viitattu 23.9.2019.
Centria-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2019. Saatavissa: http://libguides.centria.fi/oppariopas. Viitattu 23.9.2019.
Frilander-Paavilainen, E-L. 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 199. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1632-9. Viitattu 22.9.2019.
Frilander-Paavilainen, E-L. 2007. Opinnäytetyön ohjaus työelämässä. Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 112-131. Saatavissa: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf. Viitattu 22.9.2019.
Jolkkonen, A. 2007. Missä on opinnäytetyöprosessin laatu? Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 12-19. Saatavissa: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf. Viitattu 21.9.2019.
Kauppila, P., Koskelo, V. & Pasanen, M. 2017. Uraohjauksen monet toimijat ammattikorkeakouluissa – avauksia osaamisen kehittämiseen. Teoksessa Jokinen, T. & Marttila, L. (toim.) Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen – AMKista uralle! -hankkeen loppuraportti. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 94, 61-69. Saatavissa: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/94-Nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen.pdf. Viitattu 22.9.2019.
Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5771-2. Viitattu 22.9.2019.
Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 177. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-849-7. Viitattu 24.9.2019.
Laajala, T. & Lehtelä, P-L. 2017. Uranhallintataitojen kehittäminen ammattikorkeakoulussa – uraohjausta systeemiteoreettisessa viitekehyksessä. Teoksessa Jokinen, T. & Marttila, L. (toim.) Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen – AMKista uralle! -hankkeen loppuraportti. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 94, 70-83. Saatavissa: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/94-Nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen.pdf. Viitattu 22.9.2019.
Lahtinen, P. 2017. Ryhmänohjauksesta ja ryhmästä tukea opinnäytetyöprosessissa. LAMK RDI Journal. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/04/21/ryhmanohjauksesta-ja-ryhmasta-tukea-opinnaytetyoprosessissa/. Viitattu 22.9.2019.
Lehtelä, P-L. 2012. Oppilaitoksen ohjaavien opettajien näkemyksiä opetusharjoittelun ohjauksesta Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Ohjauksen koulutus- ja tutkimusyksikkö. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40051. Viitattu 21.9.2019.
Leinonen, R. 2007. Opinnäytetyön ohjaus käsitteenä ja sisältönä. Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 42-63. Saatavissa: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf. Viitattu 21.9.2019.
Nummenmaa, A.R. & Lautamatti, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Ryhmäohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Cityoffset Oy Tampere.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Korkeakouluille uusi rahoitusmalli. Saatavissa: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli. Viitattu 23.9.2019.
Rissanen, R. 2007. Työelämäyhteistyö ja kumppanuus opinnäytetyössä. Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 104-111. Saatavissa: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf. Viitattu 21.9.2019.
Ruotsalainen, T. & Eriksson, E. 2007. Opinnäytetöiden hyöty toimeksiantajalle. Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 132-142. Saatavissa: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf. Viitattu 21.9.2019.
Savickas, M.L. & Porfeli, E.J. 2012. Career Adapt-Abilities Scale: Construction, reliability, and measurement equivalence across 13 countries. Journal of Vocational Behavior 80:661–673.
Suhonen, M., Kaakinen, P. Kaasila, R. & Sarenius, V-M. 2015. Yhteisöllinen oppiminen pro gradu -tutkielmien pienryhmäohjauksessa. Yliopistopedagogiikka 22(1): 12-19. Saatavissa: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/yhteisollinen-oppiminen-pro-gradu-tutkielmien-pienryhmaohjauksessa/. Viitattu 22.9.2019.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Helsinki University Press.
Viitala, T. & Lehtelä, P-L. 2007. Opinnäytetyön toteutus verkkoympäristössä. Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 79-91. Saatavissa: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf. Viitattu 21.9.2019.
Vipunen. Opetushallinnon tietopalvelu. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi. Viitattu 22.9.2019.
Hanna-Mari Pesonen
Yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
