Opiskelijoiden onnistunut ohjaus: Ohjaus- ja hyvinvointityön kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa 2022–2023

Hankkeen aikana olemme päivittäneet ohjausta ja hyvinvointityötä ohjaavat asiakirjat (Ohjaussuunnitelma 2022–2025 ja Opettajatutorin muistilista). Näiden avulla painotamme, että ohjaus on opiskelijalähtöistä, ennaltaehkäisevää, jatkuvaa, järjestelmällistä, monipuolista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi. Kuten myös sitä, että ohjaus on esteetöntä, saavutettavaa, läpinäkyvää ja eettisesti tiedostavaa. Nämä lähtökohdat ovat ohjanneet myös ONNI-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä.

Hankkeen aikana verkostoiduttiin muiden ammattikorkeakoulujen ja hankkeiden kanssa ja osallistuttiin aktiivisesti KOHO-verkoston tapaamisiin.  KOHO-verkosto onohjauksen ja hyvinvoinnin kehittäjäyhteisö, joka pyrkii edistämään resurssitehokasta, saavutettavaa ja kestävää ohjaustoimintaa opiskelijoille. Valtakunnallisen verkoston rinnalla olemme aktivoineet yhteistyötä läntisen Suomen ammattikorkeakoulujen ohjaustoimijoiden välillä. Järjestimme syksyllä 2023 verkostopäivän Centriassa, jossa mukana oli edustajia Seinäjoen, Oulun ja Vaasan ammattikorkeakouluista sekä Noviasta. Verkostoitumalla olemme voineet jakaa hyviä käytänteitä ja kuulla eri tavoista toteuttaa palveluja. Verkostoilla on ollut tärkeä merkitys kehittämistyössä.    

Hankkeen aikana on kehitetty opettajatutortoimintaa. Kun puhumme Centriassa opettajatutoreista, tarkoitamme sillä kullekin ryhmälle osoitettua lähiohjaajaa, jonka rooli ohjaus- ja hyvinvointityössä on keskeinen.  Opettajatutorit ohjaavat opiskelijoita opintojen alkuvaiheesta valmistumiseen saakka. He pitävät ryhmämuotoisia opettajatutortuokioita ja keskustelevat vuosittain jokaisen opiskelijan kanssa heidän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa etenemisestä. Opettajatutoreita on Centriassa noin 80.

Hankkeen aikana opettajatutoreille on järjestetty säännöllisiä kokoontumisia. Kokoontumiset ovat olleet luonteeltaan tiedottamista, neuvontaa, kouluttamista, taitojen harjaannuttamista ja vertaistukitapaamisia. Tapaamisissa on opastettu ja selkiytetty opettajatutorien tehtävänkuvaa.

Ohjaustyön tueksi opettajatutoreille on rakennettu yhteinen Teams-työtila, jossa on keskustelualueita eri tarkoituksiin sekä tietopankki. Tietopankkiin on koottu opettajatutorin käsikirja (opettajatutorin muistilista), Centrian ohjaussuunnitelma, hyviä käytänteitä, materiaalia ryhmäytymiseen ja opiskelijoiden tavoittamiseen, sekä opastettu opettajatutoreita ohjaamaan opiskelijoita tuen piiriin (Skills Centrian palvelut). Työtilaan on myös koottu listaus järjestöistä ja tahoista, jotka tarjoavat opiskelijoille talousapua ja ruoka-apua.

Opettajatutorien ohjaustyön tueksi ryhmäohjaustilanteisiin on kehitetty materiaalipankki ItsLearning-työtilaan. Materiaalipankki sisältää opintojen eri vaiheisiin keskittyvää materiaalia opintoihin orientoitumisesta, työelämätaitojen, urasuunnittelun sekä ammatillisen kasvun tueksi. Materiaalit on suunniteltu tukemaan opiskelijoiden geneerisiä taitoja ja lähtökohtana on opiskelijoiden kokonaisvaltaisen ohjauksen ja hyvinvoinnin tukeminen.

Näiden yhteisten ja kaikkia opettajatutoreita koskevien yleisten kehittämistoimien lisäksi eri aloilla on tehty alakohtaista opettajatutortoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi tuotantotalouden, kemiantekniikan, kulttuurin ja liiketalouden, sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota opettajatutorointiin käymällä yhteisiä keskusteluja opiskelijoiden kanssa, tekemällä kyselyjä, laatimalla ohjauskaavioita ja kehittämällä materiaalia ohjauksen tueksi.

Opiskelijatutortoiminnalla on suuri merkitys yhteisöllisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Hankkeen avulla opiskelijatutortoiminnalle on luotu selkeä malli yhdessä opiskelijakunta COPSAn kanssa. Hankkeen aikana on rekrytoitu ja koulutettu opiskelijatutoreita, joiden työnohjaukseen on pyritty panostamaan aikaisempaa enemmän.

Tutortoiminnan aikana opiskelijat ovat toivoneet lisää mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen, kuten liikuntaan ja illanviettoihin. Lisäksi kansainväliset opiskelijat ovat toivoneet mahdollisuutta kokeilla talviurheilua Suomessa. Hankkeen aikana on hankittu liikuntavälineitä ja opiskelijoiden toivomia lautapelejä. Näiden tarkoituksena on ollut mahdollistaa yhteisiä kokoontumisia ja lajikokeiluja. Yhteisen tekemisen toivotaan jatkossakin lisäävän osallisuuden kokemuksia.

Skills Centria on kattonimike erilaiselle oppimisen ja hyvinvoinnin tuelle Centriassa. Tarkoituksena on tukea opiskelijoita opinnoissa sekä tarjota opintojen sujumiseen ja hyvinvointiin liittyvää matalan kynnyksen toimintaa. Toiminta on avointa kaikille opiskelijoille. Opiskelun ja hyvinvoinnin tukipalveluiden koonti Skills Centrian alle on selkeyttänyt palveluista viestimistä opiskelijoille, opettajatutoreille ja muulle ohjaushenkilökunnalle.

Hankkeen aikana Skills Centrian alle on rakennettu monipuolinen tukipaletti sisältäen erityisopettajan säännölliset avoimet tehtäväpajat, opiskelijoiden mahdollisuus lukiseuloihin, opinto-ohjaajien matalan kynnyksen tapaamisajat ilman ajanvarausta, kielten työpajat, matematiikan työpajat, IT-järjestelmien lisäopastukset ja opinnäytetyöpajat. Lisäksi Skills Centrian alle on koottu hyvinvointiin, opiskelutaitoihin ja arkeen liittyviä muiden toimijoiden tuottamia palveluja.

Centriassa on englanninkielisiä ryhmiä sekä päivä- että monimuoto-opinnoissa. Lisäksi Centriassa on lukuisia suomenkielisiä monimuotoryhmiä. Hankkeen aikana on selvitetty ja pyritty vastaamaan näiden ryhmien ohjaustarpeisiin.

Hankkeen aikana on kehitelty ja järjestetty kaksi kertaa ”I live to the fullest in My Kokkola” -tapahtuma. Kyseessä on matalan kynnyksen ohjaus- ja verkostoitumistapahtuma, jonka kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat ja heidän läheisensä. Tapahtuman ideana on ollut koota yhteen yhteistyötahot, palveluntarjoajat ja järjestöt, joiden olemassaolosta kansainvälisten opiskelijoiden on hyvä tietää. Tapahtumassa palvelujentarjoajat, opiskelijat ja Centrian henkilöstö kykenivät tapaamaan matalalla kynnyksellä toisiaan.

Kansainvälisille ja monimuoto-opiskelijoille on hankkeen aikana kehitetty ja tarjottu matalan kynnyksen tukea opintoihin. Aiemmin esittelemäni Skills Centria -tukitoimet on pyritty järjestämään opiskelijalähtöisesti ja joustavasti (etänä ja livenä, eri kielillä), jotta ne palvelevat opiskelijoiden erilaisia tarpeita.

Lisäksi koulutusohjelmissa on tehty hyvää työtä. Yksi mainitsemisen arvoinen kehittämistoimi kansainvälisten ryhmien osallisuuden vahvistamiseksi on ollut Class Captain -pilotit kahdelle liiketalouden ryhmälle. Tässä ideana oli se, että ryhmä valitsee keskuudestaan luottohenkilön Class Captain -tehtävään. Class Captain voi parhaimmillaan lisätä osallisuuden kokemuksia ja viedä eteenpäin ryhmässä syntyneitä ideoita. Class Captain -toiminta vaatii kuitenkin tehtävään valitulta sitoutumista.

Opintojen aloituksen yhteydessä uusille opiskelijaryhmille on järjestetty “Meidän yhteinen Centria” -työpajat 1 & 2. Työpajan aikana pääsääntöisesti kaksi eri koulutusalojen ryhmää ovat tehneet yhteistyötä toistensa kanssa. Työpajat ovat tarjonneet mahdollisuuksia vertaistuelle. Niissä on pohdittu yhteisesti, mitkä asiat mietityttävät ja jännittävät, sekä mistä asioista opiskelijat saavat voimaa opintoihinsa. 

Ryhmäytymisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin tavoitetta ovat palvelleet myös edellisessä alaluvussa esittelemäni Class Captain -pilotointi, opiskelija- ja opettajatapaamisen kehittäminen musiikkipedagogien koulutusohjelmassa, jossa on yhteisesti kartoitettu ohjaus- ja hyvinvointityön toimivuutta. Myös konetekniikassa ja liiketaloudessa on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijoiden ryhmäytymiseen.

Syksyllä 2023 järjestettiin ensimmäistä kertaa Kokkolan kampuksella Welcome Back -tapahtuma. Kyseessä oli lukuvuoden avajaistapahtuma opiskelijoille, jossa muistuteltiin opiskelijoita tarjolla olevista ohjaus- ja hyvinvointipalveluista. Uutena esiteltiin Goin´ -app, jonka kautta erilaiset viiteryhmät voivat tutustua toisiinsa.

Centriassa tutoropettaja tapaa jokaisen ryhmänsä opiskelijan vuosittain henkilökohtaisen opintosuunnitelman merkeissä. Kutsumme tätä tapaamista HOPS-keskusteluksi. Hankkeen aikana kielten ja viestinnän tiimin tutoropettajat ovat päivittäneet HOPS-keskustelulomakkeet aiempaa opiskelijalähtöisimmiksi. Ennen HOPS-keskustelua opiskelija voi valita itsensä kannalta tärkeimmät ja ajankohtaisimmat keskusteluaiheet (esim. opintojen suunnittelu, jaksaminen, opintojen tuki tms.).

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on puolestaan kehitetty hyväksilukukäytänteitä. Tavoitteena oli hyväksilukukäytänteiden sujuvoittaminen ja selkeyttäminen, jossa onnistuttiin luomalla ohjeistus ja sähköinen järjestelmä asiakirjoille. Myös kemiantekniikan ja liiketalouden koulutuksissa on kehitetty opiskelijoiden ohjausta.

Opiskelijoiden eriytyvät tarpeet haastoivat kehittämään harjoittelun ja opinnäytetyön ohjaamista. Tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaali- ja terveysalan koulutukset nostivat hankkeen aikana harjoittelunohjauksen kehittämiskohteeksi. Prosessia pyrittiin selkeyttämään ja kehittämään opiskelijan näkökulmasta.

Näiden lisäksi tuotantotalouden opinnoissa nostettiin kehittämiskohteeksi opinnäytetyön ohjauksen prosessi ja sen kehittäminen. Tämän tiimoilta järjestettiin tiimin kehittämispäivä, jossa niin ikään selkeytettiin ja kehitettiin opinnäytetyönohjauksen prosessia.

Centriassa on jo pitemmän aikaa tunnistettu, että myös ohjaus- ja hyvinvointipalvelujen johtamisessa on syytä hyödyntää digitalisaatiota ja analytiikkaa. Hankkeen aikana on selvitetty, miten saada sellaista yhtenäistä ja relevanttia dataa opiskelijoiden opintojen etenemisestä, joka auttaa sekä opiskelijaa itseään hahmottamaan opintojensa etenemistä, että myös ohjaustoimijoita ja opiskelijahallintoa ohjaamaan opiskelijoita. Tiedolla johtamisen kehittämistyön tavoitteena on ollut ohjata ennaltaehkäisevästi, kohdentamaan ohjaus- ja hyvinvointipalveluja opiskelijoiden tarpeiden mukaan, sekä tekemään parempia päätöksiä.  

Tiedolla johtamisen kehittäminen on vaatinut hankkeen aikana paljon yhteistä keskustelua ja erinäisiä palavereja eri tahojen, kuten koulutusalojen, ohjaustoimijoiden ja tietohallinnon kesken. Oppimisanalytiikan hyödyntämisessä on onnistuttu ottamaan tarpeellisia askelia ja tehty pilotteja koulutusohjelmien kanssa. Hankkeen aikana Power Bi:n ja Pepin analytiikan hyödyntäminen on tullut tutummaksi. Oppimisanalytiikan hyödyntämisen osalta on ollut tarpeen selkeyttää rooleja esimerkiksi sen suhteen miltä osin opinto-ohjaaja, koulutusalapäällikkö ja opettajatutor hyödyntävät analytiikan työkaluja. Tätä työtä jatkamme myös hankkeen päätyttyä.

Hankeaika on ollut verrattain lyhyt. Osa pilotoinneista vaatii lisätyötä varsinkin toiminnan laajentamiseen. Hankkeen päättyessä pyrimme edelleen vahvistamaan tehdyn kehittämistyön siirrettävyyttä ja vaikuttavuutta. Olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

ONNI-hankkeen pohjalta alkanut kehittämistyö jatkuu monilta osin Centrian omana toimintana. Esimerkiksi verkostoyhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa pyrimme jatkamaan. Jatkamme myös hankkeen aikana kehitettyjen tapahtumien järjestämistä. Hankkeesta jää elämään myös erilaiset käsikirjat, dokumentit ja materiaalipankit vain joitakin mainitakseni. Dokumenttien ohella olemme hankkeen aikana yhteisönä kartuttaneet osaamispääomaa. Olemme oppineet ohjaus- ja hyvinvointipalvelujen palvelumuotoilusta ja toiminnan organisoinnista. Nämä kokemukset auttavat meitä tulevaisuudessa kehittämään ohjauspalveluita eteenpäin.

Tämän hankerahoituksen saaminen on mahdollistanut laajamittaisen kehittämistyön Centriassa. Hyvinvoinnin haasteet ja opiskelijoiden eriytyvät tarpeet vaativat jatkuvasti palvelujen kehittämistä. Olemme jatkossakin kiinnostuneita osallistumaan kehittämistyöhön ja –verkostojen toimintaan.