Joonas Pesiö
Hanna-Mari Pesonen
Syyslukukaudella 2024 RoboPop-hanke jatkoi laitekokeilupäivien järjestämistä eri opiskelijaryhmille. Ammatilliseen osaamiseen saatiin lisää syvyyttä, kun opiskelijat pääsivät käytännössä tutustumaan erilaisiin hyvinvointi- ja terveysteknologian laitteisiin opettajien ja HealthLabin asiantuntijoiden opastamana. Tämän syksyn laitekokeilupäivillä oli mukana Centrian suomenkielisiä ja englanninkielisiä sairaanhoitajaopiskelijoita sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) lähihoitajaopiskelijoita.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiosaaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattilaisten ja alan opiskelijoiden digiosaamisen kehittäminen on välttämätöntä digitaalisten palvelujen yleistyessä. Ammattilaisten on tärkeä tietää, mitä digitaalisia palveluita ja järjestelmiä omassa organisaatiossa on käytössä sekä miten niitä voi hyödyntää omassa työssä. Ammattilaisten tulee myös osata ohjata asiakkaitaan digitaalisten palvelujen käyttöön. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta edellytettävä digiosaaminen on laaja-alaista ammatillista osaamista (Kuvio 1.). (Pennanen, Jansson, Torkki, Harjumaa, Pajari, Laukka, Lakoma, Härkönen, Verho, Martikainen, Kouvonen & Leskelä 2023.)
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat digitaalisiin sovelluksiin ja palveluihin liittyvät mahdollisuudet ja haasteet yksilöllisesti eri tavoin. Ylönen kumppaneineen (2025) tunnisti tuoreessa tutkimuksessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa kolmentyyppisiä digisovellusten käyttäjäprofiileja, joiksi he nimesivät motivoituneet digitaaliset asiantuntijat, kuormittuneet digitaaliset käyttäjät ja turhautuneet selviytyjät. Motivoituneita ammattilaisia oli tutkimuksessa lähes puolet kaikista vastaajista. Pienellä osalla oli kuitenkin puutteelliset digitaidot, mikä aiheutti heille turhautumista, kuormittumista ja stressiä digitaalisten sovellusten käytössä. (Ylönen, Forsman, Karvo, Jarva, Antikainen, Kulmala, Mikkonen, Kärkkäinen & Hämäläinen 2025.)
Digiosaamista voidaan kehittää erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi pitkä- tai lyhytkestoisilla koulutuksilla ja digimentoroinnin / -tuutoroinnin, erilaisten ohjeiden ja videoiden sekä kollegojen välisten keskustelujen ja kokemusten jakamisen avulla (Jarva, Hammarén, Mikkonen, Parkkila, Tuomikoski, Aalto, Lankila, Kääriäinen, Kanste & Kurttila 2022). Me halusimme tarjota sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille mahdollisuuden kehittää digiosaamistaan laitekokeilujen ja yhteisen kokemusten jakamisen kautta.
Laitekokeilupäivillä opiskelijoilla on ollut mahdollisuus kokeilla ohjatusti pienryhmissä erilaisten hyvinvointi- ja terveysteknologialaitteiden käyttöä. Kokeilujen jälkeen opiskelijoiden kanssa on keskusteltu muun muassa laitteiden ja sovellusten käyttökokemuksista sekä niiden hyödynnettävyydestä työelämässä. (Pesonen & Hintsala 2022.) Laitekokeilupäiviin ovat TKI-hanketyöntekijöiden lisäksi osallistuneet myös terveysalan opettajat. Näin on voitu vahvistaa myös opettajien osaamista digitaalisten laitteiden ja sovellusten käytössä.
Laitteet tutuksi
Laitekokeilupäivien suosikkeja ovat tyypillisesti olleet vuorovaikutuslaite Sointu, soiva säkkituoli ja unirobotiksikin kutsuttu Somnox. Sointu on puusta muotoiltu syliin sopiva laite, josta lähtee erilaisia ääniä riippuen valitusta äänipankista ja siitä, kuinka sen käyttäjät toisiaan koskettavat. Säkkituolissa käyttäjä voi rentoutua kuuntelemalla suosikkimusiikkiansa joko kuulokkeista tai kaiuttimista. Sen sisällä on myös bassokaiutin, joka tärisee musiikin tahtiin. Unirobotti on pavun muotoinen halattava tyyny, joka hengittää ja käyttäjän halutessa toistaa luontoaiheisia ääniä kuten meren kohinaa tai sateen ropinaa. Muita laitteita HealthLabin valikoimasta ovat olleet muun muassa Mototiles-liikuntalaatat, sosiaalinen robotti Miro (Kuva 1), eteisvärinän havaitseva kaulakoru Awario, jättikokoinen taulutietokone Yeti ja polkureittiohjelmisto Medeka.
Lisäksi useimmille jo ennestään tutut verenpaine- ja verensokerimittarit saivat laitekokeilupäivinä kaverikseen taulutietokoneen havainnollistamaan tuoreita mittaustuloksia ja sitä, miten pitkän aikavälin koosteita hyödyntämällä käyttäjää voitaisiin kannustaa toimimaan omaa terveyttä edistävällä tavalla.
Tutustumisesta ohjaamiseen
Syyskuussa Kokkolassa Koivutuvalla järjestetyssä asiakasohjaus pop-up-tapahtumassa ja lokakuussa Kokkolan kampuksella järjestetyssä SeniorSurf-tapahtumassa opiskelijat pääsivät hyödyntämään ohjausosaamistaan asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointi- ja terveysteknologian avulla. Tapahtuman kävijät saivat halutessaan opiskelijoilta terveysneuvontaa ja pääsivät mittaamaan verenpainetta, verensokeria ja käsien puristusvoimaa (Kuva 2). Terveysneuvonnan ohella opiskelijat myös esittelivät kävijöille HealthLabin terveysteknologialaitteita.
Palaute
Olemme keränneet hankkeen toimintaan osallistuneilta kunkin tapahtuman jälkeen palautetta päivän hyödyllisyydestä ja toteutuksesta. Laitekokeilupäiviä on pidetty pääsääntöisesti hyödyllisinä ammatilliselle osaamiselle ja suurin osa osallistujista on saanut mielestään uutta ja tulevaisuudessa hyödynnettävää tietoa hyvinvointi- ja terveysteknologisista laitteista ja sovelluksista. Tapahtumien toteutustapa on myös nähty toimivana. Laitekokeilujen rinnalle on toivottu käyttäjäkokemuksia ja enemmän teoriatietoa, jotka syventäisivät oppimista. Olemme kysyneet palautteena myös asiakastyytyväisyyttä mittaavaa NPS (Net Promoter Score) arvosanaa, jossa osallistuja vastaa asteikolla 0–10 kuinka todennäköisesti hän suosittelisi toimintaamme muille. Tulosasteikolla -100–100, tähän mennessä kertyneiden RoboPop-laitekokeilupäivien NPS-arvosana on imarteleva 47. Annettujen palautteiden pohjalta on hyvä jatkaa laitekokeilupäivien kehittämistä ja järjestämistä taas kevätlukukaudella!
Lähteet
Jarva E., Hammarén M., Mikkonen K., Parkkila T., Tuomikoski A-M., Aalto M., Lankila J., Kääriäinen M., Kanste O. & Kurttila J. 2022. ”Erehdytään yhdessä, opitaan yhdessä” – sosiaali- ja terveysalan digiosaamisen kehittäminen edellyttää matalan kynnyksen menetelmiä. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Oamk Journal 171: 2022. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110964998. Viitattu 8.11.2024.
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 52: 2023. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2. Viitattu 8.11.2024.
Pesonen, H-M. & Hintsala, H. 2022. Hyvinvointi- ja terveysteknologian laitedemonstraatiot TKI-integroidun oppimisen mahdollistajana terveysalalla. Centria Bulletin. Saatavissa: https://centriabulletin.fi/hyvinvointi-ja-terveysteknologian-laitedemonstraatiot-tki-integroidun-oppimisen-mahdollistajana-terveysalalla/. Viitattu 8.11.2024.
Ylönen, M., Forsman, P., Karvo, T., Jarva, E., Antikainen, T., Kulmala, P., Mikkonen, K., Kärkkäinen, T. & Hämäläinen, R. 2025. Social services and healthcare personnel’s digital competence profiles: A Finnish cross-sectional study. International Journal of Medical Informatics, 193, 105658. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2024.105658. Viitattu 8.11.2024.
Artikkelin kansikuva: Heidi Kaartinen 2023.
Joonas Pesiö
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 4798190
Hanna-Mari Pesonen
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
