Moniammatillisten suursimulaatioharjoituksien avulla kohti syvällisempää oppimista

Perinteinen simulaatio-opetus liittyy kokemuksellisen oppimisen teoriaan, jossa opiskelija soveltaa omaksuttua tietoa käytäntöön. Simulaatio-opetus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella ei-teknisiä ja teknisiä taitoja vaihtelevissa tilanteita turvallisessa todellisuutta vastaavassa oppimisympäristössä. (Masiello & Mattson 2017; IPEC 2016.)  Tutkimukset osoittavat vahvasti perinteisen simulaatio-opetuksen vaikuttavan oppijan sensitiiviseen, kognitiiviseen ja psykologiseen positiiviseen oppimistulokseen (Aura, Sormunen, Jordan, Tossavainen & Turunen, 2015; Cook, Hamstra, Brydges, Zendejas, Szostek, Wang, Erwin & Hatala 2013; Shin, Park, & Kim, 2015).

Simulaatio-opetusta on perinteisesti toteutettu pienryhmissä. Pienryhmissä tapahtuva simulaatio-opetus vaatii kuitenkin paljon aikaa ja opettajaresursseja. Myös tilojen järjestäminen sekä opiskelijoiden sekä henkilöstön aikataulujen yhteensovittaminen rajoittavat perinteisten simulaatioiden tehokasta käyttöä moniammatillisessa opetuksessa. Nämä pienryhmässä tapahtuvien perinteisten simulaatioiden haasteet ovat nostaneet esiin tarpeen kehittää simulaatio-opetuksen eri muotoja. (Saaranen ym. 2020.)

Moniammatillisuudesta puhutaan paljon sosiaali- ja terveysalalla, koska sen avulla ajatellaan voivan edistää yhä haastavampien sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä terveyspalveluita eri ammattialojen yhteistyönä. Moniammatillisuus tunnetaan laajalti eri ammattiryhmien asiantuntijoiden järjellisenä tavoitteellisena yhteistoimintana, jossa sovitetaan yhteen toisiaan täydentävät tiedot ja taidot. Moniammatillisuudella voidaan myös tarkoittaa koulutusaloja ylittämistä ja erilaisten osaamisten nivouttamista yhteen, jolla saavutetaan yhteinen päämäärä. (Niemi 2020; Saaranen ym. 2020.)

Moniammatillinen simulaatioharjoitus on kyseessä, kun eri ammattiryhmät harjoittelevat keskenään. Mukana on suuri joukko ammattilaisia, joiden ammatillinen osaaminen kohdistuu ennalta suunniteltuun aiheeseen ja tavoitteisiin. Tässä pedagogisessa menetelmässä kyseessä on tavanomaisin simulaatiomenetelmin tapahtuvasta oppimistapahtumasta, missä oppiminen tapahtuu isossa oppimisryhmässä. Ison osallistujaryhmän vuoksi, monialaisessa simulaatiossa pääpaino on yleensä sujuvassa yhteistyössä, potilasturvallisuudessa sekä onnistuneessa viestinnässä potilaan ja asiakkaan parhaaksi. Tämä tarkoittaa hoitoketjujen mutkatonta toteutumista ja saumatonta yhteistyötä asiakkaan ja potilaan laadukkaan hoidon takaamiseksi. (UEF 2019.)

Moniammatillisessa simulaatiossa mukana oleminen on tärkeää, koska kokemuksen kautta yksittäinen henkilö saa kokemuksen omasta osaamisestaan ja kehitettävistä tekijöistä. Lisäksi kokemusta karttuu moniammatillisessa ryhmässä toimimisesta, olemalla osana isompaa tiimiä. Moniammatillista simulaatiota voidaan myös hyödyntää kartoittamaan työelämän ja yhteiskunnan muutoksien merkitystä hoitoketjujen toimivuudelle. Tällöin simulaation tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä. (Niemi 2020.)

Moniammatillisessa suursimulaatioharjoituksessa osallistuu opiskelijoiden ja opettajien lisäksi eri alojen asiantuntijat. Asiantuntijoina voivat toimia muun muassa poliisi, palo- ja pelastustoimesta, ensihoidosta tai sosiaalialalta (CAIPE 2017). Suursimulaatio on yleisesti määritelty simulaatioksi, missä on yli 30 osallistujaa. Simulaatio voi olla kestoltaan useita tunteja. Suursimulaatio voi olla tehokasta oppimiseen käytettävien resurssien hyödyntämistä ajatellen. Tutkittu tietoviittaa siihen, että suursimulaatiolla voidaan tulevaisuudessa parantaa hoitotyön koulutusta. Kouluttajat ovat kohdanneet esteitä, kun suursimulaation sijoittaminen opetussuunnitelmiin on ollut haasteellista. (Rode, Callihan & Barnes 2016.)

Yksi esimerkki moniammatillisesta suursimulaatioharjoituksesta on suuronnettomuusharjoitus, mitä tehdään paljon palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon yhteistyönä. (Sisäministeriö 2016.) Moniammatillisissa suursimulaatioharjoituksissa tiimityötaitojen oppiminen ja harjaantuminen on olennainen osa harjoituksien sisältöä ja siten osa opetusta. (CAIPE 2017.)

Centria-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat olivat mukana moniammatillisessa koulutusalojen välisessä simulaatioharjoituksessa, jonka tavoitteena oli työturvallisuusosaamisen vahvistaminen. Aiheiksi valikoituivat sähkötapaturmasta johtuva elvytystilanne sekä putoamisonnettomuudesta johtuva monivammapotilaan hoitotilanne.  

Oppimisympäristön loimme kemian opetuslaboratoriotiloihin, missä kemianalan opiskelija sai simuloidusti työtapaturman. Simuloidussa tilanteessa kemianalan osaajat antoivat omien ohjesääntöjensä mukaisen ensiavun kyseiseen tapaturmaan, soittivat hälytyskeskukseen ja pyysivät lisäavun tapaturmapaikalle. Centria-ammattikorkeakoulun hoitotyön valmistuvat sairaanhoitajaopiskelijat jatkoivat työtapaturman ensihoitoa, huomioiden niin työturvallisuustekijät kuin potilaan hoitamiseenkin liittyvät turvallisuustekijät. Onnettomuuden uhrit saatiin pelastettua ja siirrettyä jatkohoitoon turvallisesti.

Hoitotyön opiskelijoiden kokemukset työturvallisuuskulttuurin kehittämisestä Centria-ammattikorkeakoulun opintojakson sisällä olivat hyviä. Seuraavassa esimerkki kokemuksista:

Centria-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman sairaanhoitajaopiskelijoilla oli toukokuussa 2021 mahdollisuus osallistua Kantasataman alueella tapahtuneeseen suuronnettomuusharjoitukseen. Harjoituksessa oli noin 120 osallistujaa, ja yhteistyökumppaneita olivat Keski-Pohjanmaan keskussairaala (Soite), pelastuslaitos, rajavartiolaitos, Pohjanmaan poliisilaitos, Kokkolan kaupunki ja muut viranomaiset, joista sairaanhoitajaopiskelijat kuuluivat Soiten ensihoitokeskuksen tiimiin.

Moniammatillinen suursimulaatioharjoitus, josta tässä yhteydessä käytämme nimeä suuronnettomuusharjoitus (SURO), tapahtui Kokkolan Teollisuusalueella. Tilanteessa tapahtui kahden työkoneen törmäys, jonka seurauksena aiheutui vaarallisen aineen kemikaalivuoto. Harjoituksen tavoitteina olivat viranomaisyhteistyön harjaannuttaminen ja yksiköiden omien suuronnettomuusvalmiuksien testaaminen. Sairaanhoitajaopiskelijoiden tavoitteena oli tutustua suuronnettomuusharjoitukseen prosessina. Centria-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoista 10 toimivat tässä harjoituksessa potilaan roolissa ja heistä jokainen kuljetettiin jatkohoitoon Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan.
 
Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat suuronnettomuusharjoituksen opettavaisena ja mielenkiintoisena oppimistapahtumana. Toisaalta tämä uusi oppimiskokemus aiheutti myös pelkoa ja jännitystä opiskelijoiden keskuudessa. Päällimmäisenä opiskelijoiden mieleen jäi ammatillinen osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö. Opiskelijat kokivat harjoituksen myötä, että potilaan kohtaamisen tärkeys korostui, ja huomattiin, että työelämässä opitaan myös valmistumisen jälkeen.  Mielenrauhaa toi huomata, ettei valmistumisvaiheessa tarvitse olla vielä täysin hoitotyön asiantuntija.

Opiskelijoiden mielestä moniammatillinen suuronnettomuusharjoitus on loistava, kokemuksellinen oppimismenetelmä, joka sopii varsinkin loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoille. Tässä vaiheessa heillä on jo osaamista teoreettisesta näkökulmasta, sekä käytännön kokemusta. Opiskelijoiden mielestä moniammatillisia harjoituksia tulisi olla enemmän, sillä ammatillinen osaaminen kehittyy vain hoitotyötä tekemällä.

Suuronnettomuusharjoitukset ovat suunnitelmallista toimintaa, jolloin hyvä suunnitelma takaa tavoitteisiin pääsemisen. Tämän vuoksi pelkkä suuronnettomuusharjoituksen suorittaminen ei vielä riitä, vaan hyvä oppimiskeskustelu suuronnettomuustilanteen jälkeen takaa onnistuneen oppimiskokemuksen opiskelijoille.

Moniammatillisen suursimulaatioharjoitusten myötä on vahvistunut ajatus siitä, miten tärkeä on tehdä yhteistyötä paikallisten, eli tässä tilanteessa Keski-Pohjanmaan eri organisaatioiden kanssa, jotta moniammatillisia suursimulaatioharjoituksia voidaan tulevaisuudessa järjestää. Tällaisten moniammatillisten suursimulaatioiden lisäksi on ehdottoman tärkeää myös järjestää organisaation sisällä monialaisia simulaatioita.

Näissä simulaatioharjoitteissa ovat Centria-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat olleet mukana. Heidän kokemuksensa ovat olleet positiivisia ja harjoitukset ovat tukeneet oppimista. Ne antoivat runsaasti oppimiskokemuksia tulevaisuuden sairaanhoitajuutta varten. Opiskelijoiden mielestä on hyvä harjoitella harvinaisia työelämässä tapahtuvia suuronnettomuustilanteita ja pohtia miten ne voitaisiin ennaltaehkäistä tulevaisuudessa. Simulaatioharjoitteet tukevat opiskelijan osaamista ja takaavat valmistumisen jälkeen vahvan kompetenssin työelämää varten.

Kehittämisajatuksena nostamme opetussuunnitelmauudistuksen tärkeyden, jossa tulee ottaa huomioon moniammatillisten simulaatioharjoitusten lisäämisen koulutusalojen välille. Lisäksi jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä paikallisten organisaatioiden kesken suursimulaatioiden toteuttamiseksi. Teknologian kehittymisen myötä on mahdollisuus toteuttaa kansallisia ja myös kansainvälisiä moniammatillisia suursimulaatioharjoituksia opetussuunnitelmien puitteissa. Tarvitsemme myös lisää tutkittua tietoa siitä, miten tehokas opetusmenetelmä moniammatillinen suursimulaatio on.