Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua

Marjo Pekola

Ammattikorkeakoulukirjastoilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen 25-vuotisessa historiassa. Kun väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1990-luvun alkuvuosina, Opetusministeriön kehotuksesta myös kirjastopalveluita alettiin kehittää ammattikorkeakouluopetukselle asetettujen laatuvaatimusten saavuttamiseksi.  Kirjaston kehittämisellä pyrittiin siihen, että opiskelijat saisivat itsenäisen ja omaehtoisen tiedonhankinnan edellyttämiä taitoja, joita he voisivat käyttää myös valmistumisen jälkeen työelämässä. (Blinnikka & Kuusinen 2017, 13).

Jatka lukemista ”Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua”

”Suosittelen ennemmin kirjastoa kuin Googlea” – kirjaston asiakaskyselyn kertomaa

Marjo Pekola

Kansainvälisiä ja suomalaisia opiskelijoita kirjaston Puhu suomea -peli-illassa. Kuva: Marjo Pekola.

Centria-kirjaston asiakaskysely toteutettiin yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulukirjastojen kanssa neljän vuoden tauon jälkeen keväällä 2017. Kyselyn ajankohta ajoittui lukukauden loppumetreille, joten vastausten määrä jäi toivottua pienemmäksi. Vastauksia saatiin yhteensä 275, joista 178 vastaajaa arvioi Kokkolan Centria-kirjaston palveluita, ja 97 Ylivieskan kirjastoa. Vaikka enemmänkin vastauksia olisi mahtunut mukaan, me kirjastossa olemme iloisia jokaikisestä, ja palautteita ja kehitysehdotuksia on tutkittu hartaasti.

Jatka lukemista ””Suosittelen ennemmin kirjastoa kuin Googlea” – kirjaston asiakaskyselyn kertomaa”

Kun kirjasto muutti kampukselle

Hannele Myntti

Kuva: Hannele Myntti.

Ylivieskan Centria-kirjasto, entinen TietopalveluORIGO, toimi vuodesta 1998 alkaen Ylivieskan kampuksen viereisessä Origo-rakennuksessa kevääseen 2016 saakka. Tilaa siellä oli runsaasti, opiskelijoille oli omia ryhmätyötiloja ja henkilökunnalle omat sosiaaliset tilansa. Henkilökuntaa oli parhaina aikoina kolmekin. TietopalveluORIGO tiloineen oli oman aikansa ratkaisu ja mahdollisti amk-kirjaston kehittymisen nykyiseen kokoonsa Ylivieskassa. Parinsadan metrin kävelymatka koulun ja kirjaston välillä herätti toisinaan opiskelijoissa ja henkilökunnassakin purnausta, koska kirjastoon piti aina lähteä erikseen. Joskus myös tuntui, että kirjasto eli omaa elämäänsä ja koulu omaansa Katajaojan toisella puolella. Ilmassa alkoi olla yhä enemmän ajatuksia siitä, että kirjaston pitäisi olla saman katon alla kuin opiskelijatkin.

Jatka lukemista ”Kun kirjasto muutti kampukselle”