• Oikeanlaista osaamista alueelle
Johtaja Paula Erkkilä, Pohjanmaan Kauppakamari
• Alueen yritykset ovat riippuvaisia Centrian tulevaisuudesta
Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
• Centria 25 vuotta
Rehtori, toimitusjohtaja Kari Ristimäki, Centria-ammattikorkeakoulu
Oikeanlaista osaamista alueelle
Maailmantalous on parhaassa kasvuvireessään sitten vuoden 2010. Viime vuonna Suomen talous kasvoi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Nyt vuoden mittaan ekonomistit ovat yksi toisensa jälkeen korjailleet tämän vuoden kasvuennusteita selvästi ylöspäin. Esimerkiksi valtiovarainministeriö tuplasi kesäkuun lopulla ennusteensa 2,4 prosenttiin. Suomessa elämme parasta aikaa nousua. Historia sitten näyttää, tuleeko tästä nousukausi.
Tämä on poikkeuksellinen tilanne: on vaikea löytää alaa, joka ei olisi edes pienessä positiivisessa vireessä. Yritysten investointihalukkuus on kasvanut, tilauskannat ovat nousussa ja vienti vetää. Monet yritykset kertovat odottavansa liikevaihtonsa kasvavan kaksinumeroisilla luvuilla. Yritysten kasvun esteenä voikin olla sopivan työvoiman saatavuus. Tällä hetkellä alueellamme olevista yrityksistä yli kolmanneksella on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Alueemme tarvitsee osaajia nyt ja tulevaisuudessa ja se tarjoaa monia mielenkiintoisia, haastavia ja kansainvälisiä uramahdollisuuksia.
Työelämä murroksessa
Suomi täyttää sata vuotta tänä vuonna. Lyhyessä ajassa Suomi on noussut maailman kilpailukykyisimpien kansakuntien joukkoon. Mihin Suomen nopea nousu perustuu? Historiamme antaa useita selityksiä: tasa-arvoinen yhteiskunta, sopimiseen perustuva taloutemme, kykymme mukautua muutoksiin, luonnonvarojemme hyödyntäminen, onnistuneet teollisuusvalinnat ja osaaminen.
Osaamistarpeet peilautuvat nyt ja tulevaisuudessa pitkälti yritysten toimintaympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa yritysten toiminnassa korostuvat uuden luominen ja jatkuva muutos. Samoja asioita odotetaan myös niissä työskenteleviltä ihmisiltä. Teknologian nopea kehitys, kuten digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly muokkaavat kaikkia toimialoja ja useimpia ammatteja. Kuka olisi muutama vuosi sitten uskonut hotellifirmaan ilman hotelleja, ruokakauppaan ilman myyjiä tai taksiyritykseen, jossa ei ole autoja?
Täällä meidänkin alueella teollisuustuotanto muuttuu yhä enemmän palvelubisnekseksi. Digitalisaatio on läsnä kaikkialla. Jo tänä päivänä yrityksissä on paljon tietoa, big dataa, jota ei vielä välttämättä osata hyödyntää. Mitä mahdollisuuksia ja kilpailuetua big datan louhinnasta yrityksille jatkossa onkaan? Terveyspalvelut muuttuvat voimakkaasti teknologian tuodessa uusia mahdollisuuksia etäasiointiin. Palvelumuotoilua tarvitaan yhä enemmän niin digitaalisiin kuin kasvotusten tapahtuvaan asiointiin. Akkuteknologian huikea kehitys tuo myös meille aivan uudenlaista nostetta. Tässä vain muutamia jo olemassa olevia kehityskulkuja. Näihin koulutuksen tulee vastata, jotta yrityksemme voivat jatkossakin kilpailla Mestarien liigassa.
Osaamistarpeet muuttuvat
Työmarkkinat eriytyvät toisaalta globaaliin ja toisaalta lokaaliin, läsnäoloa vaativaan työhön. Projektimainen työ vaatii kykyä sietää epävarmuutta ja jatkuvia muutoksia. Työelämä edellyttää yhä enemmän henkilökohtaista vastuunottamista ja itsensä johtamista. Yrittäjämäinen asenne, ajattelutapa ja työnote korostuvat kaikessa työssä.
Joidenkin tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa ihmiselle jäävät intuitiota, luovuutta ja keksimistä sekä vuorovaikutusta vaativat tehtävät. Myös tekniikan kehittäminen, opetus, viihde sekä toisaalta politiikka, etiikka ja moraali nähdään hoidettavan ihmisälyllä. World Economic Forumin mukaan vuonna 2020 tarvittavia keskeisimpiä työelämätaitoja ovat vaativa ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus. Lisäksi tarve ihmisten johtamiseen ei häviä mihinkään.
Koulutuksen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua tarvitaan
Elinkeinoelämän Keskusliiton keväällä 2017 tekemän yrityskyselyn mukaan yritykset korostavat ammattikorkeakoulujen merkitystä yhtenä Suomen kilpailukykytekijänä. Erityisesti pk-yritykset pitävät niitä olennaisena keinona täydentää omaa osaamista ja saada tuoreita näkemyksiä. Kaiken kaikkiaan 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä arvioi ammattikorkeakoulu- sekä yliopistoyhteistyön merkityksen kasvavan jatkossa entisestään.
Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia ja joustavia mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen. Osaamistarpeiden ennakoinnissa on lisättävä yritysten mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen ja sisältöihin. Ennakoinnin tulee perustua jatkuvaan yritysten ja alueen oppilaitosten yhteistyöhön.
Centria-ammattikorkeakoulu on tärkeä Pohjanmaan kauppakamarin alueen elinkeinoelämälle. Omalla alueella, omaa päätösvaltaa käyttävä korkeakoulu voi toimia parhaiten elinkeinoelämän kumppanina. Tämä oli keskeinen syy, minkä vuoksi Pohjanmaan kauppakamari jäsenyrityksineen lähti mukaan merkittävällä osuudella keväällä päättyneeseen osakeantiin. Kauppakamarin näkökulmasta on tärkeää, että alueemme elinkeinoelämälle varmistetaan tulevaisuudessakin osaavan työvoiman saatavuus. Osakkuuden myötä elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet koulutusasioihin tulevat vahvistumaan. Yhteistyöllä rakennamme aluetta vahvaksi myös tulevaisuudessa!
Paula Erkkilä
johtaja,
Pohjanmaan kauppakamari
Alueen yritykset ovat riippuvaisia Centrian tulevaisuudesta
Yhteiskunnallisissa työpaikoissa eletään juuri nyt suuria muutoksia. Pitkät työurat yhdessä organisaatiossa alkavat olla harvinaisia. Tänään työurat koostuvat lyhyemmistä työjaksoista ja opiskelujaksoista. Yhtenä jaksona tässä voisi olla myös yrittäjyysjakso. Yrittäjyyden ei siis tarvitsisi olla koko loppuelämää varten tehtävä elämäntaparatkaisu, vaan tavallinen, kenties lyhyemmäksi ajanjaksoksi suunniteltu uravaihtoehto.
Yrittäjyyden aseman korkea suhdanne
Tänään elämme korkeaa suhdannetta yrittäjyyden merkityksen ymmärtämisessä. Yrittäjien toimintaympäristö on kohtuullisen hyvä vähänkään vertailukelpoisiin maihin nähden. Uusia yrittäjiä tarvitaan lähivuosina lisää pelkästään ikärakenteen muutoksen vuoksi. Aiemmin yrittäjyys ei kiinnostanut suomalaisia nuoria eikä vähän vanhempiakaan. Onneksemme asenteet ovat muuttuneet. Nuorissa on tulevaisuus.
Innovaatiot tuovat yrityksiimme kilpailukykyä
Yritykset ovat riippuvaisia alueen oppilaitoksista ja siellä olevista ahkerista ja innovatiivisista nuorista. Nuorten osaaminen on meille tulevaisuuden tae niin työntekijöinä kuin yrittäjinä. Digitalisaatio on tuonut älyteknologiaa tuotteisiin jo vuosia sitten. Uusia teknologisia ilmiöitä puskee koko ajan eri reittejä luoksemme. Terveydenhuoltoon on tullut uusia innovaatioita, jossa hyödynnetään sekä tekoälyä, että digitalisaatiota. Oppilaitosten rooli innovaatioiden kehityksessä on elinehto. Nuoret tuovat yrityksiimme myös tätä uutta tietoa. Kouluissa on työharjoittelu-, tai työssäoppimisjaksot, joiden kautta yritykset voivat saada työntekijöiksi innovatiivisia nuoria. Nämä nuoret ovat todella pitkällä esimerkiksi käyttäessään erilaisia tekoälyn alustoja. Heille se on jo luontaista. Yritysten tulee lisäksi hyödyntää sekä oppilaiden että oppilaitosten tutkimus- ja kehitystoimintoja. Näin parannamme kilpailukykyämme.
Osaajapulaan apua oppilaitoksista
Talouskasvun myötä on syntynyt uutta osaajatarvetta. Osaajapula on syntynyt muun muassa Teknologian nopeasta kehityksestä. Alueellamme tulee panostaa osaajapulan ehkäisyyn. Erityisalojen yrityksissä on pulaa osaavista työntekijöistä. Yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kanssa oikean koulutusjärjestelmän kautta antaa mahdollisuuden vastata entistä paremmin osaajatarpeiden muutoksiin. Suomen yrittäjien kevään 2017 pk-yritysbarometrin mukaan tuore talouskasvu on saanut yritykset palkkaamaan uusia työntekijöitä. Se tarkoittaa, että kilpailu osaajista kiristyy. Muunto- ja täydennyskoulutukset ovat lääkettä edelliseen.
Yrityskannan kehitys on myös jatkunut positiivisena aina vuoteen 2015 saakka, jolloin yrityskanta väheni hieman. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli työllistäjänä on kasvanut niin alueellamme kuin valtakunnallisesti
Oppilaitosten ja yritysten yhteisillä hankkeilla tuotetaan kilpailukykyä
Erinomaista yhteistyötä yrittäjien ja oppilaitosten välillä oli esimerkiksi Ydinosaajat- hanke. Hankkeen tavoite oli muun muassa suunnitella opetukseen laatu-, turvallisuus- ja ympäristöalan koulutuspaketit yhteistyössä yritysten kanssa. Suurhankkeiden myötä kriteerit ovat kasvaneet – siksi tämän hankkeen avulla sekä opettajien että opiskelijoiden, kuin myös yrittäjien osaamista nostettiin. Näin Centria-ammattikorkeakoulu rakentaa vahvaa pohjaa tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle sekä yritysten kilpailukyvylle. Yhteistyöllä ja asenteella saavutamme alueelle tarvittavaa kilpailukykyä.
Mervi Järkkälä
Toimitusjohtaja,
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Jussi Rämet
Maakuntajohtaja
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Centrian Ylivieskan yksikön korkeakouluopetus ja TKI-toiminta ovat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosan keskeinen kehittämisedellytys. Tärkeää on, että Centria voi edelleen tarjota alueen monipuolisen yritystoiminnan tarvitsemia osaajia ja kehitystoimintaa sekä kohottaa kasvavan alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Centria tekee vaikuttavaa tulevaisuustyötä ja siksi maakunta on voinut sijoittaa myös EU-rahoitusta kehitystyöhön.
Marie Sjölind
Viestintäkoordinaattori
Pohjanmaan liitto
Osaavaa, kansainvälistä työvoimaa tarvitaan Pohjanmaalla nyt ja tulevaisuudessa.
Yksi Pohjanmaan tavoitteista on olla kilpailukykyinen alue. Alueella yhdistyvät huippuosaaminen, monikulttuurisuus ja yhteisöllisyys. Centrian koulutus- ja TKI-palvelut huomioivat erinomaisesti alueemme erityispiirteet.
Jukka Ylikarjula
Maakuntajohtaja
Keski-Pohjanmaan liitto
Centria on Keski-Pohjanmaan kehityksen ja yhteistyöverkostojen keskeinen moottori. Työelämälähtöinen laadukas korkeakoulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aktiivisuus kansainvälisyydessä luovat alueelle uuden osaamisen ja hyvän kasvun kierrettä. Ammattikorkeakoulumme on ollut ja on jatkossakin menestystarina.
Centria 25 vuotta
Centriasta on kyetty 25 vuoden aikana rakentamaan vakiintunut ja alueelle merkittävä, sekä tärkeä korkeakoulu. Osoituksena yllämainitusta Centria on tätä kirjoitettaessa juuri saanut päätökseen ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa perustamisensa jälkeen toteutetun osakeannin. Onnistunut osakeanti antaa selkeän viestin Centrian asemasta alueella, mutta luo myös edellytykset ja ennen kaikkea velvoitteen rakentaa Centriaa kohti vielä parempaa tulevaisuutta.
Johtava TKI-ammattikorkeakoulu
Centria on edelläkävijä TKI-toiminnan osalta. Vuoden 2016 tilastojen mukaan ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrällä mitattuna Centria on kokoonsa nähden Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja absoluuttisestikin viidenneksi suurin. Samalla voidaan todeta, että vuonna 2016 Centria-ammattikorkeakoulun osuus koko ammattikorkeakoulukentän EU-puiteohjelmarahoituksesta/ kilpaillusta rahoituksesta oli 23,7 % ja Tekes-rahoituksestakin 10,2 %. Syystäkin voimme olla ylpeitä TKI-toiminnastamme, joka kertoo ainutlaatuisesta ja erinomaisesta hankeosaamisesta, mutta myös yhteistyökumppaneidemme ja rahoittajien luottamuksesta ja tyytyväisyydestä.
Suomen kansainvälisin korkeakoulu
Centria on Suomen kansainvälisin korkeakoulu opiskelijoiden määrällä mitattuna. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus Centrian opiskelijoista on 17 %, kun määrä keskimäärin ammattikorkeakouluissa on 6 % ja yliopistoissa 4 %. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille määrätty lukuvuosimaksu on meille haaste, mutta uskon, että se on vielä enemmän mahdollisuus.
Käyttääksemme mahdollisuutemme ja pärjätäksemme kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla meillä tulee olla uniikkia koulutusta, jota muilla ei ole. Centriassa olemme löytäneet sen digitaalisesta ja erityisesti yritysten toiminnanohjausjärjestelmien yrityksille tuottamasta haasteesta.
Uniikin ERP/SAP koulutuksen ensimmäinen pilottivuosi on jo takana ja koko ohjelma juuri valmistunut. Keväällä 2018 nähdään, miten olemme onnistuneet myymään tämän ainutlaatuisen koulutuksen potentiaalisille hakijoille, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Kolmen maakunnan Centria
Centria sijaitsee kolmen maakunnan alueella. Centrialla on kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Centria on sitoutunut toimimaan näillä paikkakunnilla. Centrian kokoiselle korkeakoululle kampukset kolmella paikkakunnalla on haaste, mutta sekin on mahdollisuus. Haaste ja mahdollisuus liittyvät erityisesti osaamisen hyödyntämiseen koko organisaatiossa. Centrialla on meneillään ja edessään kehitysvaihe, jossa organisaatiossa halutaan irrottautua kampuksien sijaintipaikkakunnista ja tuottaa sekä oppimista että TKI-toimintaa kaikissa Centrian toimipisteissä hyödyntäen kussakin olevaa osaamista koko organisaation hyödyksi.
Avainsanana monitoimikampus
Kuluneet 25 vuotta ovat olleet Centrialle menestykselliset. Samalla tuona aikana ja erityisesti nyt on onnistuttu luomaan edellytykset toiminnan kehittämiselle kohti nykypäivän ja tulevaisuuden opiskelun vaatimuksia. Tähän haasteeseen Centria on vastannut ja vastaamassa uudistamalla kampuksiaan avoimiksi monitoimitiloiksi. Monitoimitilaratkaisut yhdessä digitaalisuuden antamien mahdollisuuksien kanssa luovat meille erinomaiset edellytykset pitkälle tulevaisuuteen.
Kohti Centria 2020 visiota
Korkeakoulun 25 vuoden ikä antaa luvan odottaa, että Centria on kehittynyt aikuisuuteen ja valmis ottamaan tulevaisuutensa vastaan jatkuvasti uudistavana ja uudistuvana. Olen täysin vakuuttunut, että me kaikki centrialaiset, kaikki meidän yhteistyökumppanimme sekä kaikki sidosryhmämme ovat sitoutuneet kehittämään alueemme ammattikorkeakoulua tehtävänsä mukaisesti opetuksen ja aluevaikuttavuuden alueella.
Kuluneet 25 vuotta antavat hyvät eväät Centrialle kohti tulevaisuutta, on se millainen tahansa. Tiedämme, että Centrialla on tulevaisuuteensa nähden kaikki omissa käsissään, kaikki on meistä itsestämme kiinni. Ehkä jo viiden vuoden kuluttua, Centrian täyttäessä taas pyöreitä me kerromme, miten me tilaisuutemme käytimme ja millä tavoin saavutimme visiomme ”Centria 2020 – Suomen johtava ammattikorkeakoulu”.
Kari Ristimäki
rehtori, toimitusjohtaja
Centria-ammattikorkeakoulu
