Uusi yhteisömuusikkojen erikoistumiskoulutus käynnistyy Centriassa

Kirsti Rasehorn

Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutus on saanut kunnian tulla valituksi yhdeksi kolmesta tahosta, jossa käynnistyy syyskuussa 2017 uusi yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus. Vuoden mittainen, musiikki- ja hyvinvointialaa yhdistävä koulutus pyrkii kehittämään uusia toimintamuotoja ja työmarkkinoita. Centrian toteutuksessa asiantuntijuutta syvennetään omasta perinteestä kumpuavalla kansanmusiikilla ja yhteisötaiteen osallistavilla menetelmillä. Koulutusavaus on herättänyt valtakunnallisesti laajaa kiinnostusta ja korkeita odotuksia.

Merkittävä valtakunnallinen koulutusavaus

Ammattikorkeakoulujen musiikin koulutukset yhdistivät onnistuneesti voimansa ja aikaansaivat uuden valtakunnallisen yhteisömuusikkojen erikoistumiskoulutuksen. Koulutusverkostoon kuuluu yhdeksän ammattikorkeakoulua, minkä lisäksi Taideyliopistolla on vastaavanlainen koulutushanke. (Halme 2017.) Ammattikorkeakoulut käynnistävät koulutuksen syyskuussa 2017 ja piloteiksi on valittu Kokkola (Centria), Jyväskylä sekä Turku.

Erikoistumiskoulutus on ammattikorkeakoulujen uusi koulutusmuoto, joka on luotu tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Koulutus on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja jo työelämässä toimiville. Tavoitteena on ammatillisen osaamisen laajentaminen ja erikoistuminen omalla ammattialalla. Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä ja se toteutetaan monimuoto-opetuksena. Opiskelu on mahdollista työn ohessa. Erikoistumiskoulutukset suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Opinnot voidaan hyväksilukea YAMK-tutkintoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksen toteuttamista tänä käynnistysvuotena 2017 erityisrahoituksella, millä opintojen kustannukset ovat siten tänä vuonna aloittavilla opiskelijoilla alhaiset. (Rasehorn 2017.)

Yhteisömuusikkouden juuret ja versot

Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus on kohdennettu musiikin, kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveysalan soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille (esimerkiksi musiikkipedagogi, kanttori tai sosionomi). Musiikilliselta kompetenssiltaan opiskelijaksi hakeva voi olla ammattilainen tai riittävän musiikillisen osaamisen omaava harrastaja. Keväällä 2017 suoritetuissa opiskelijahauissa koulutukseen hyväksyttiin Centriassa seitsemän opiskelijaa (Jyväskylän kiintiö on 12 ja Turun 10). Hyvin valikoituun ydinjoukkoon tuli todella monipuolisia, työelämässä asiantuntijuuttaan jo pitkälle kehittäneitä ja korkeatasoisia osaajia.

Yhteisömuusikkouden (community music/musician) juuret versovat 1960-80-lukujen Englannista, missä taide- ja kulttuuritoiminnan soveltamisella osana hyvinvoinnin edistämistä ja terveydenhuoltoa on jo pitkät perinteet. Kansainvälisesti yhteisömuusikkous vakiinnutti asemaansa maailman musiikkikasvatusseura ISME:n (International Society for Music Education) myötä 1990-luvulta lähtien myös tutkimuksellisesti. Näkökulma on ajan myötä laajentunut kulttuurisiin, sosiaalisiin ja pedagogisiin käytänteisiin. (Liikanen 2010, 55-56; McKay & Higham 2011.)

Yhteisömuusikko käyttää musiikkia yhteisöllisenä työkaluna toimiessaan erilaisissa yhteisöissä esimerkiksi hoiva-alalla, palvelutoiminnassa, lapsi- ja nuorisotyössä tai lähiöissä. Musiikilliset työtehtävät voivat muotoutua hyvin monialaisiksi. Yhteisömuusikon työn keskiössä ei ole niinkään konsertoiva esitystoiminta vaan ihmisten kohtaaminen ja koskettaminen musiikin avulla. Vuorovaikutuksessa pyritään kahdensuuntaisuuteen; toisten kuunteluun, herkkään reagointiin, aktivointiin ja yhteistoiminnallisuuteen.

Äänimaisemaa luomassa. Tuokio lähihoitajien hoivamusiikkiopintojaksolta Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla keväällä 2017. Kuva: Kirsti Rasehorn.

Tarve tällaiselle hyvinvointia ja musiikkia yhdistävälle työlle on kasvanut viime vuosina merkittävästi, kun on saatu laajemmin tutkimustuloksinkin osoitettua musiikin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Suomessa maaperää ovat muokanneet esimerkiksi hankkeet Arts in Hospital eli Terveyttä kulttuurista, Osaattori, Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010-2014, Kulttuurisilta, Musiikki ja hyvinvointi 2011-2013 sekä Care Music (mm. Kulttuurisilta 2011; Liikanen 2010; Lilja-Viherlampi 2013; Osaattori 2013). Vähitellen sellaiset käsiteparit kuten kulttuuri ja hyvinvointi sekä musiikki ja hyvinvointi ovat päätyneet muotoon kulttuurihyvinvointi ja musiikkihyvinvointi (Lilja-Viherlampi 2013, 8).

Tähän asti painopiste on ollut Suomessa sairaala- ja hoivamuusikoilla lähinnä yksilötyössä, mutta nyt yhteisömuusikkojen myötä toiminnan fokukseen nostetaan erilaiset ryhmät ja niiden yhteisölliset tarpeet ja mahdollisuudet, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen, tasa-arvoisuus ja osallistaminen. Yhteisömuusikko siis suunnittelee ja toteuttaa musiikkitoimintaa erilaisissa yhteisöissä. Hän voi toimia esimerkiksi hoivahenkilöstön täydennyskouluttajana, lähiömuusikkona tai varhaiskasvatuksen parissa. Työkenttä on monialainen, verkostoitunut ja mahdollisuuksia täynnä.

On kuitenkin hyvä huomata, että yhteisömuusikko ei tule toimimaan samassa roolissa kuin musiikkiterapeutti, sillä koulutussisällöt ja asiantuntijuus ovat suuntautuneet eri tavoin. Hoitoympäristössä yhteisömuusikko ei ota – eikä voisikaan ottaa – toteutusvastuuta hoidosta kuten ei myöskään parantamisesta (Lilja-Viherlampi 2013, 14). Sairaala- ja hoivaympäristössä on eri tulokulmia, joista yhteisömuusikolla voivat painottua esimerkiksi hoitoprosessin tukeminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, musiikin soveltava käyttö uudenlaisissa toimintaympäristöissä, merkityksellisen musiikkisuhteen luominen, terapeuttinen musiikkikasvatus sekä musiikillinen prosessointi. Toimitaan sitten sanoilla tai sanoitta, voidaan musiikin johdattamana tai musiikkiin heijastaen käsitellä omaa sisäistä maailmaa, havainnoida sekä käsitellä ajatuksia ja kokemuksia, ilmaista tunteita.  (emt. 2013, 13-16.)

Lähihoitajaopiskelijoita hoivamusiikkiin perehtymässä kouluttaja Keijo Lammassaaren johdolla Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla keväällä 2017. Kuva: Kirsti Rasehorn.

Centrian toteutuksen profiili

Yhteisömuusikon opetussuunnitelmassa on sekä valtakunnallisesti yhteisesti toteutettavia verkko- ja etäopetusosioita että kunkin pilottiammattikorkeakoulun itsensä tuottamia opintoja ja lähijaksoja. Syventävistä opinnoista kukin toteuttaja vastaa itsenäisesti. Yhteisillä valtakunnallisilla opinnoilla pyritään paitsi monipuolistamaan asiantuntijuutta myös saamaan ensimmäiset yhteisömuusikko-opiskelijat verkoistoitumaan keskenään. Opiskelukokonaisuus tullaan huipentamaan valtakunnallisella seminaarilla Helsingissä kesäkuussa 2018.

Koulutus rakentuu kolmesta päämoduulista: 1) yhteisömuusikkona yhteiskunnassa, 5 op; 2) syventävät opinnot, 15 op; 3) kehittämisprojekti, 10 op. Centriassa syventäviä opintoja profiloivat omasta perinteestä kumpuava kansanmusiikki ja yhteisötaiteen osallistavat menetelmät. Jyväskylässä painopiste on musiikkiterapiassa, Turussa sairaalamuusikkoudessa.

Yhteisömuusikkous on nyt mielenkiintoisessa kehitystilassa: niin koulutuksellisia kuin yhteiskunnallisia rakenteita ollaan vasta juurruttamassa. Haasteena on uusien työelämän rajapintojen löytäminen, työpaikkojen ja ansaintalogiikan luonti sekä toiminnan vakiinnuttaminen. Suurella mielenkiinnolla ja innolla seurataan, millaisia taimia vuoden kuluttua maaperästä versoaa!

Lähteet

Halme, E. 2016. Yhteisömuusikko erikoistumiskoulutuksen kehittämishanke.  Korkeakoulu- ja työelämäverkosto. Saatavissa: http://www.arene.fi/sites/default/files/PDF/2015/ERKO/Yhteis%C3%B6muusikko%20erikoistumiskoulutuksen%20kehitt%C3%A4minen.pdf. Viitattu: 25.5.2017.

Kulttuurisilta 2011. Saatavissa: http://kulttuurisilta.metropolia.fi/. Viitattu 24.5.2017.

Liikanen, H.-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-826-7. Viitattu 22.5.2017.

Lilja-Viherlampi, L.-M. (toim.) 2013. CARE MUSIC. Sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina. Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 158. Saatavissa: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163660.pdf. Viitattu: 28.5.2017.

McKay, G. & Higham, B. 2011. Community Music: History and Current Practice, its Constructions of „Community‟, Digital Turns and Future Soundings. Connected Communities. Saatavissa: http://www.ahrc.ac.uk/documents/project-reports-and-reviews/connected-communities/community-music-history-and-current-practice-its-constructions-of-community-digital-turns-and-future-soundings/. Viitattu: 29.5.2017.

Osaattori 2013. Saatavissa: http://www.osaattori.fi/. Viitattu 24.5.2017.

Rasehorn, K. 2017. Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus. Koulutusesite. Saatavissa: https://web.centria.fi/Data/content/centriaamk%20yhteis%C3%B6muusikon%20erikoistumiskoulutus%202017.pdf. Viitattu: 28.5.2017.

Kirsti Rasehorn
Musiikin ja pedagogisten aineiden yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
kirsti.rasehorn@centria.fi

 

 

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail