Elina Liedes
Hoitotyön opettajana työskentely vaatii tietojen ja taitojen jatkuvaa päivittämistä uusiutuvista hoitotyön käytännöistä ja suosituksista. Työelämäjakso on yksi keino mahdollistaa ammatilliselle opettajalle opetuksen työelämälähtöisyys ja ajantasaisuus. Tässä artikkelissa kerron kokemuksiani kahdelta työelämäjaksolta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa vuonna 2023.
Opetan työssäni sekä terveydenhoitajia että sairaanhoitajia, minkä vuoksi tein työelämäjaksoni kahdessa eri toimintaympäristössä: äitiys- ja lastenneuvolassa sekä neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla. Tavoitteena oli päivittää osaamistani sekä äitiys- ja lastenneuvolatyöstä että neurologisen potilaan hoitotyöstä.
Terveydenhoitajakoulutusta 100 vuotta Suomessa
Terveydenhoitaja on suomalainen ammattinimike, jollaista ei ole muualla maailmassa. Mannerheimin lastensuojeluliitto aloitti ensimmäiset terveyssisarkurssit vuonna 1924, joten terveydenhoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Nykyään terveydenhoitajakoulutusta järjestetään 18:ssa eri ammattikorkeakoulussa 23 toimipisteessä. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuu ennaltaehkäisevän työn, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön ammattilaisia. Terveydenhoitajan työkenttä on laaja, ja siihen kuuluu äitiys- ja lastenneuvolatyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto ja seniorineuvolat. Terveydenhoitajilla on myös sairaanhoitajan pätevyys. (Haarala 2024.)
Sadan vuoden aikana terveydenhoitajakoulutusta on kehitetty vastaamaan yhteiskunnan ja työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin. Koulutuksen painopisteenä on terveyden edistäminen ja kohderyhmänä ovat yksilöt, perheet, työyhteisöt ja ympäristöt. Koulutuksessa huomioidaan myös AMK-tutkintojen yhteinen ammatillinen osaaminen, kuten eettisyys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä kestävä kehitys. (Haarala 2024.) Centriassa terveydenhoitajakoulutusta järjestetään tällä hetkellä verkkopainotteisena 60 opintopisteen muuntokoulutuksena. Koulutukseen voivat hakea sairaanhoitajat, ensihoitajat tai kätilöt. (Centria 2024.)
Terveydenhoitajan työ yhdistelmäneuvolassa
Äitiys- ja lastenneuvolan palveluita käyttävät vuosittain sadat tuhannet perheet Suomessa. Yhdistelmämuotoisessa äitiys- ja lastenneuvolassa perheen terveydenhoitaja ei vaihdu lapsen syntymän jälkeen, kun perhe siirtyy äitiysneuvolasta lastenneuvolan asiakkaaksi, vaan sama tuttu terveydenhoitaja jatkaa yhteistyötä perheen kanssa parhaimmillaan lapsen kouluikään saakka. Hoidon jatkuvuus mahdollistaa luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisen ja tukee asiakaslähtöisyyden toteutumista. (Tuominen 2015.) Hyvinvointialueet vastaavat neuvolatoiminnasta noudattaen alueellista neuvolasuunnitelmaa, joka on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Neuvoloiden yhteistyökumppaneita ovat mm. varhaiskasvatus, lastensuojelu, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito. Neuvolatoiminta perustuu määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja neljään laajaan terveystarkastukseen, joissa huomioidaan yksilön ja perheiden tarpeet sekä tuetaan vanhemmuutta. (STM 2024.)
THL julkaisi uudet suositukset lastenneuvolan henkilöstön henkilöstömitoituksista huhtikuussa 2023. Tavoitteena oli vastata perheiden muuttuviin palvelutarpeisiin. Suositukset pienensivät lastenneuvolan terveydenhoitajan lapsimääriä ja huomioivat myös perheiden lisä- ja tukikäyntien tarpeen sekä monialaisen yhteistyön. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lisääntyminen ja korona-aikana kasvanut perheiden tuen tarve näkyvät terveydenhoitajan työmäärän kasvuna. (THL 2023.) Mielenterveysongelmien ehkäisyssä tärkeää on perheiden tukeminen jo raskausaikana ja tähän vaaditaan sekä riittäviä resursseja että monialaisten yhteistyömallien kehittämistä hyvinvointialueilla (Ensi- ja turvakotien liitto 2022).
Kokemuksia työelämäjaksolta neuvolassa
Lähdin työelämäjaksolle neuvolaan sillä oletuksella, että vaikka ympäröivä maailma on muuttunut, neuvolaikäinen lapsi on edelleen aika samanlainen kuin noin 20 vuotta sitten, kun viimeksi työskentelin neuvolassa. Tämä pitikin suurelta osin paikkaansa. Totesin, että terveydenhoitajan perustyö ei ollut paljonkaan muuttunut. Edelleen vauvoja ja lapsia punnittiin ja mitattiin, rokotettiin ja annettiin ikäkausien mukaista ohjausta ja neuvontaa. Ilahduttavaa oli huomata, että myös kotikäyntejä vastasyntyneen vauvan perheeseen tehtiin edelleen.
Moni asia oli kuitenkin muuttunut. Yhdistelmäneuvola oli tullut myös Soiten alueelle, ja se vaikutti toimivalta. Terveydenhoitajat oppivat tuntemaan perheen jo raskausaikana, ja yhteistyö jatkui edelleen lastenneuvolan puolella, mikä mahdollisti pitkät ja luottamukselliset asiakassuhteet. Terveydenhoitajalta se vaatii laaja-alaista osaamista sekä raskausajan seurannan että lapsen kasvun ja kehityksen osalta. Monimuotoiset ja monikulttuuriset perheet ovat tuoneet uusia haasteita terveydenhoitajan työhön. Erilaiset perheiden haasteet, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat, ovat lisääntyneet. Yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa tehdään paljon. Terveydenhoitajalta vaaditaan nykypäivänä monialaista osaamista.
Työelämäjakso neuvolassa tarjosi minulle lisää työkaluja tulevien terveydenhoitajien opetukseen. Opetuksessa tärkeää on huomioida terveydenhoitajan työn laaja-alaisuus ja monialaisen osaamisen vaatimukset. Arvokasta oli päästä kuulemaan terveydenhoitajien näkemyksiä siitä, mitä opetuksessa tulisi korostaa, sekä käydä vuoropuhelua opiskelijoiden ohjauksen ja tukemisen osalta harjoittelujaksoilla.
Neurologian ja vaativan kuntoutuksen osasto eli Neku
Neurologia on erikoisala, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskus- ja ääreishermoston sekä lihasten sairauksia. Yleisimpiä neurologisia sairauksia ovat aivoverenkiertohäiriöt, muistisairaudet, erilaiset kasvaimet, migreeni, Parkinsonin tauti ja MS-tauti. Soiten neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolla neurologisten potilaiden hoito koostuu erityisosaamista vaativista lääketieteen ja hoitotyön palveluista sekä monialaisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on potilaiden toimintakyvyn lisääminen sekä arjessa pärjäämisen edistäminen. Neku on jaettu kolmeen yksikköön: neurologian valvontayksikköön, neurologian moduuliin ja vaativan kuntoutuksen moduuliin. Koska akuutti- ja kuntoutushoito on keskitetty samaan yksikköön, mahdollistaa se potilaalle katkeamattoman hoitoketjun sairaalaan tulosta kotiutumiseen asti. (Soite 2024.)
Neurologian valvontayksikkö tarjoaa akuuttihoitoa aivohalvauspotilaille, ja yksikössä toteutetaan aivoinfarktipotilaiden liuotushoitoa yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa. Vaativan kuntoutuksen moduuli keskittyy potilaan laaja-alaiseen kuntoutukseen. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden lisäksi Nekulla kuntoutetaan selkäydinvamma-, aivovamma- ja kipupotilaita. Moniammatillinen tiimi vastaa sekä potilaan hoidosta että kuntoutuksesta, ja siihen kuuluu hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden lisäksi muuan muassa fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä sekä psykologi. (Soite 2024.)
Kokemuksia työelämäjaksolta Nekulta
Työelämäjaksolla pääsin tutustumaan sekä neurologisen potilaan akuuttihoitoon että monialaiseen kuntoutukseen. Olin sairaanhoitajien ja lääkäreiden lisäksi fysioterapeuttien, toimintaterapeutin ja puheterapeutin mukana heidän työssään. Uutta, päivitettyä tietoa sain aivoverenkiertohäiriöpotilaan akuuttihoidosta ja aivoinfarktipotilaan liuotushoitoon liittyvistä asioista. Näitä tietoja pystyn hyödyntämään sisätautien opintojaksolla neurologisen potilaan hoitotyön opetuksessa ja myös simulaatioissa.
Moniammatillinen yhteistyö on Nekulla tiivistä, ja sen mahdollistaa myös se, että yksikössä on työskentelytilat fysioterapeuteille, toimintaterapeutille sekä puheterapeutille. Jokaisen ammattiryhmän asiantuntijuus on tärkeää neurologisen potilaan kuntoutusprosessissa. Pääsin seuraamaan, miten fysioterapeutit ohjaavat potilasta kävelyrobotin käytössä ja miten toimintaterapeutti ohjaa ja harjoittelee aivoinfarktista kuntoutuvan potilaan kanssa päivittäisiä askareita. Olin avustamassa puheterapeuttia nielemistoiminnan tähystystutkimuksessa, jossa tarkoituksena oli selvittää, miten potilaan nieleminen toimii. Kuntoutuspalaverissa näin Nekun yhteistyötä muiden hoitotyön yksiköiden kanssa.
Sairaanhoitajaopiskelijat tekevät käytännön harjoittelujaksoja Nekulla ja koen, että sain työelämäjaksolta eväitä myös käytännön harjoitteluiden ohjaukseen. Harjoittelun ohjaus on paljon helpompaa, kun on selvillä yksikön eri toiminnoista ja hoitotyön käytännöistä. Myös henkilökunnan tunteminen helpottaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa oppilaitoksen ja harjoitteluyksikön välillä.
Yhteenveto työelämäjaksoilta
Työelämän jatkuva muuttuminen ja uudet toimintaympäristöt vaativat ammatilliselta opettajalta valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Opettajalla tulee olla pedagogisen osaamisen lisäksi oman alansa ammattiosaaminen. Työelämäyhteistyöllä on tärkeä merkitys koulutuksen kehittämisen kannalta, ja se tarjoaa opettajille myös mahdollisuuden oman ammattitaitonsa ylläpitämiseen. (Raudasoja 2021.) Koen, että molemmat työelämäjaksot olivat hyödyllisiä ja opettajuutta kehittäviä kokemuksia. Hyvä yhteistyö opettajien ja työelämän välillä mahdollistaa opetuksen kehittämisen vastaamaan nykypäivän työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksen ja työelämän toimivalla yhteistyöllä ja hyvillä kokemuksilla kliinisestä harjoittelusta on vaikutusta myös hoitotyön opiskelijoiden sitoutumisessa hoitoalaan ja työpaikkoihin (Salminen-Tuomaala & Herttuala 2021).
Lähteet
Centria. 2024. Terveydenhoitaja, AMK muuntokoulutus. Saatavissa: https://net.centria.fi/koulutukset/terveydenhoitaja/ Viitattu 15.4.2024.
Ensi- ja turvakotien liitto. 2022. Hyvinvointialueiden turvattava laadukkaat neuvolapalvelut perinataaliajan mielenterveyden tuen vahvistamiseksi. 5.10.2022. Saatavissa: https://ensijaturvakotienliitto.fi/hyvinvointialueiden-turvattava-laadukkaat-neuvolapalvelut-perinataaliajan-mielenterveyden-tuen-vahvistamiseksi/ Viitattu 15.4.2024.
Haarala, P. 2024. Terveydenhoitajakoulutusta 100 vuotta. Terveydenhoitajaliitto. Blogi 8.2.2024. Saatavissa:https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ajankohtaista/terveydenhoitajakoulutusta-100-vuotta/ Viitattu 30.4.2024.
Raudasoja, A. (toim) 2021. Ammatilliset opettajat tulevaisuuden rakentajina. HAMKin e-julkaisuja 4/2021. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-834-3. Viitattu 30.4.2024.
Salminen-Tuomaala, M. & Herttuala, N. 2021. Hoitotyön työelämän ja koulutuksen sujuva vuoropuhelu tuottaa osaamista ja kehittämistä. SeAMK-verkkolehti. 16.8.2021. Saatavissa: https://lehti.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/hoitotyon-tyoelaman-ja-koulutuksen-sujuva-vuoropuhelu-tuottaa-osaamista-ja-kehittamista/. Viitattu 3.5.2024.
Soite. 2024. Neurologian ja vaativan kuntoutuksen osasto. Saatavissa: https://soite.fi/palvelut-ja-yhteys/terveys-ja-sairaanhoitopalvelut/keski-pohjanmaan-keskussairaala/neurologia/neurologian-ja-vaativan-kuntoutuksen-osasto/. Viitattu 2.5.2024.
STM. 2024. Neuvolat. Saatavissa: https://stm.fi/neuvolat . Viitattu 15.4.2024.
THL 2023. Henkilöstö on lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tärkein työkalu- sopiva mitoitus varmistaa laadukkaat palvelut. 15.6.2023. Saatavissa: https://thl.fi/-/henkilosto-on-lastenneuvolan-ja-kouluterveydenhuollon-tarkein-tyokalu-sopiva-mitoitus-varmistaa-laadukkaat-palvelut. Viitattu 15.4.2024.
Tuominen, M. 2016. Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus. Turun yliopiston julkaisuja, Scripta Lingua Fennica Edita, sarja C. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6569-4 Viitattu 2.5.2024.
Elina Liedes
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 040 540 8999
