Työntekijäkokemus ja aidosti toimiva hybridityö työnantajien kilpailuvalttina

Katja Jankens

Rahoittajien logot, Maaseuturahasto, ELY, Svenska kulturfonden ja Keskitien säätiö

Miten teidän työpaikallanne toimii hybridityö? Vai toimiiko se? Ovatko työntekijät tyytyväisiä tilanteeseen, entä johto? Vai onko näistä asioista keskusteltu, tiedättekö toistenne tarpeet ja toivomukset hybridityön suhteen? Ratkaisu, joka toimii yhdelle, voi olla täysin väärä toiselle.

Työkulttuurin uudistaminen

Olemme murrosvaiheessa tulevaisuuden työn osalta. Nyt olisikin oivallinen hetki pysähtyä, romuttaa huonot työ- ja toimintatavat sekä uudistaa johtajuutta ja työkulttuuria ennakkoluulottomasti. Miten sitten löytää tasapaino etätyön ja työpaikalla tehtävän työn välillä? Nyt meillä on mahdollisuus poimia parhaat palat molemmista ja luoda kestäviä hybridimalleja, jotka toimivat ennen kaikkea käytännössä.

Ajat ovat haasteelliset monille yrityksille, kun luoviminen hybridityön mahdollisuuksien ja yritysten tarpeiden ja niissä aiemmin käytettyjen toimintamallien välillä tuo päänvaivaa. Monissa yrityksissä painitaan nyt sen kanssa, miten hybridityöhön laaditaan yhteiset pelisäännöt pitkän pakotetun etätyörupeaman jälkeen.

Samaan aikaan työntekijöillä on myös hyvin erilaiset tarpeet. Yksi haluaa ehdottomasti palata työpaikalle, ja haluaisi kaikkien muidenkin palaavan. Toinen taas haluaa jatkaa etätyön tekemistä ja on elämänlaatunsa vuoksi jopa valmis vaihtamaan työpaikkaa, jos hybridityö ei onnistu. Suhde työntekoon on muuttunut, ja pandemia nopeutti tätä murrosta entisestään. Työnantajalta vaaditaan enemmän, ja omaa hyvinvointia ja vapaa-aikaa arvostetaan yhä enemmän. Tänä päivänä on hyvin selvää, että monet työntekijät ja -hakijat pitävät etätyömahdollisuutta kynnyskysymyksenä, ja haaste yritysten johdolle onkin, miten pitää kiinni osaajista ja houkutella uusia. Tilanteessa, jossa työvoimapula on mittava, olisi yrityksille elintärkeää luoda kulttuuri, joka tarjoaa toimivia ratkaisuja hybridityöhön ja toimii kaikille sen työntekijöille. Sama ratkaisu ei kuitenkaan todennäköisesti toimi kaikille yrityksen työntekijöille, joten joustavuus ja vapaus valita oman työn ja vapaa-ajan ja niiden luomien tarpeiden pohjalta itselle ja yritykselle sopiva hybridikokonaisuus on molempien etu. Työnantajien valttikorttina sekä rekrytoinnissa että osaajien pitämisessä onkin toimivien hybridityöratkaisujen tarjoaminen.

Työntekijäkokemuksen vaikutukset

Työnantajakuva, sekä ulkoinen että sisäinen, nousee yhä tärkeämmäksi aspektiksi työntekijöiden pitämisessä ja houkuttelemisessa. Hyvä johtaminen, etätyömahdollisuus ja joustavat työajat ovat yhä useammille yhä tärkeämpiä työpaikkaa valitessa. Työntekijäkokemus on noussut pinnalle asiakaskokemuksen rinnalle, ja se onkin merkittävä tekijä, joka vaikuttaa suoraan viihtyvyyteen työssä, työhyvinvointiin, työntekijän suoritukseen ja sitä kautta yrityksen tulokseen ja luonnollisesti myös asiakaskokemukseen. Veto- ja pitovoimaa vaaditaan nyt paikkakuntien lisäksi myös yrityksiltä, ja niiden pitäisikin pystyä panostamaan näihin asioihin. Yrityksen selkeä kommunikointi ulospäin hybridityön mahdollisuudesta tekee yrityksestä houkuttelevan myös paluumuuttajien silmissä. Kuntien ja yrityksien kannattaisikin panostaa yhdessä   erilaisten hydridityömahdollisuuksien markkinointiin alueensa vetovoimaisuuden nostamiseksi. Mahdollisuus muuttaa pienemmälle paikkakunnalle ja sieltä tehdä etätyötä kauemmas, jolloin työntekijän ei ehkä tarvitse edes vaihtaa työpaikkaa, on monen paluumuuttoa harkitsevan unelma ja samalla helpoin tapa tehdä elämänmuutos askel kerrallaan.

Hyvinvointi etätyössä

Etätyössä työntekijän hyvinvointi nousee tärkeään asemaan. Samalla kun työnantajan tulisi luoda mahdollisimman hyvät puitteet hyvinvoinnille, on työntekijällä itsellään luonnollisesti vastuu viime kädessä toteutuksesta. Monesti etätyötä tekevän työpäivä venyy ja saattaa olla erittäin tehokas, jolloin tauot ja vuorovaikutus muiden kanssa kärsivät. Vinkkejä hyvinvointiin etätyössä onkin löydettävissä nykyään helposti, ja asiantuntijat ovat yksimielisiä mm. taukojen tärkeydestä. Tietotyö on jo lähtökohtaisesti aivoille kuormittavaa ja fyysisesti alikuormittavaa. Kaikki liikkuminen, myös pienimuotoinen, säätelee ihmisen vireystilaa ja on hyväksi, sekä lähi- että etätyössä. Etätyöntekijän arki voi olla erittäin asia- ja tehtäväkeskeistä, jolloin sosiaalinen vuorovaikutus saattaa jäädä huomioimatta. Inhimillinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden kokemus ovat tärkeitä työntekijälle sekä työyhteisölle, ja epämuodollinen viestintä hyödyttää tutkitusti sekä työyhteisöä että tuottavuutta, joten on myös työnantajan etu huolehtia, että sosiaalisille vuorovaikutushetkille löytyy paikkansa myös etätyössä. Työssä jaksamisessa, niin etätyössä kuin lähityössä, tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että jokaisella on mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, joten informaation tulvaa ja keskeytyksiä eli tietotyön kannalta ehdottomasti kuormittavimpia tekijöitä olisi voitava vähentää.

Luottamus avainsanana

Monien tutkimuksien, myös Kestävä etätyö -hankkeen tekemän kyselyn, kautta on noussut esiin yksi tärkeimmistä avaintekijöistä etä- ja hybridityön toimivuuteen, nimittäin luottamus. Luottamus yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä, avoin keskusteluyhteys ja jokaisen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen samalla kun tuodaan esille yrityksen tarpeet ja suunnitelmat ja keskustellaan yrityksen ratkaisuista osallistamalla työntekijät, vaikuttavat suoraan yrityksen työnantajakuvaan, henkilöstökokemukseen sekä työhyvinvointiin. Kuinka sitten saadaan kaikki viihtymään työpaikalla ja luodaan yhteishenkeä, vaikka kaikki eivät olisi paikalla itse työpaikalla? Kuinka luoda positiivisia asenteita pandemian aiheuttamiin muutoksiin?

Kestävä etätyö -hankkeessa syvennytään näihin kysymyksiin yhdessä yritysten kanssa. Yhdessä pilottiyritysten kanssa luodaan niille prosesseja, kuinka rakentaa tehokkaita ja strukturoituja mahdollisuuksia etätyöhön, ja prosessin aikana luodaan yrityksille räätälöityjä, pitkän aikavälin ratkaisuja. Tehokkaan, tuloksellisen ja viihtyisän työympäristön luomiseksi on pureuduttava ennakkoluulottomasti oman työyhteisön toimintatapoihin ja oltava avoimia uusille ideoille ja ajatuksille. Uusien kestävien ratkaisujen luomiseen tarvitaan luottamusta ja rohkeutta keskustella avoimesti ja kokeilla uutta.

Kestävä etätyö -hankkeen rahoittavat Euroopan maaseuturahasto (Pohjanmaan ELY-keskus), Svenska kulturfonden ja Keskitien säätiö.

Katja Jankens
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
P. 050 565 0473

Facebooktwitterlinkedinmail