Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys VÄKEVÄsti mukana yrittäjyyden polulla

Kaija Arhio

Maapallo ja puu ihmisten käsissä.

Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys osana yrittäjyyskasvatusta (VÄKEVÄ) -hankkeen organisoimiin seututiimeihin marraskuussa 2021 ja tammikuussa 2022 kokoontui yhteensä toistasataa opetuksen ja elinkeinoelämän asiantuntijaa pohtimaan hankkeen teemojen sisällyttämistä osaksi Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiaa. Edustettuina olivat kaikki kouluasteet ja yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijat.

Seututiimien työskentely

Laajan maakunnan eri osissa seututiimit järjestettiin samansisältöisinä Oulussa, Koillismaalla ja maakunnan eteläosassa. Seututiimien ensimmäisissä työpajoissa heittäydyttiin ideoimaan toivottavia tulevaisuuksia vuoteen 2040 kaikkien esillä olevien teemojen eli kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden osalta.  Muutoksen pohdinnassa ja tulevaisuuteen varautumisessa apuna käytettiin SITRAn tulevaisuustaajuus-menetelmää ja siihen liittyviä aineistoja. Megatrendit muuttavat maailmaa ja tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuvat niin kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen kuin digitaaliset ratkaisut ja monikulttuurisuus. (Dufva 2020; Dufva ym. 2021.)  

Tulevaisuuden työelämätaitojen listalta löytyvät seuraavat 21. vuosisadan taidoiksikin nimetyt:

– Luovuus ja innovointi
– Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot
– Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
– Yhteistyö ja tiimityöskentely
– Informaatiolukutaito ja muut lukutaidot
– Digitaidot
– Kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä enemmän yrittäjämäistä asennetta ja työnteon tapaa. Tämä ei tarkoita vain vastuunkantoa vaan myös vapautta ja merkityksellisyyttä.

Opetushallituksen OSAAMINEN 2035 -selvityksen mukaan tärkeimpiä osaamisia ovat kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, jotka ovat saaneet eniten mainintoja (18) tärkeimpien osaamisten joukossa. Myös digitalisaatioon liittyvät osaamiset korostuvat. Toistakymmentä mainintaa ovat saaneet digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen liittyvät osaamiset ja 10 kertaa tärkeimpänä on mainittu digitaalisen teknologian käyttö. (Opetushallitus 2019.) Taulukossa 1 on Opetushallituksen selvityksessä koottujen osaamisten TOP 15 -lista. Listalla olevat osaamiset on arvioitu 30 eri toimialaryhmän näkemyksissä tärkeimmiksi.  

Taulukko 1. TOP 15 -osaamiset vuonna 2035 (Opetushallitus 2019)  

Taulukko osaamislistauksesta. Ei saavutettava materiaali.

Kestävän kehityksen osa-alueita ovat ekologisen kestävyyden lisäksi taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, jotka kaikki tulee huomioida. Nämä kaikki näyttäytyvät YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteessa. (KUVA 1.)

Kestävän kehityksen osa-alueet - kuvio. Ei saavutettava.
Kuva 1. Kestävän kehityksen tavoitteet (Suomen YK-liitto)

Tammikuussa järjestetyissä seututiimien toisissa työpajoissa työskenneltiin kouluastekohtaisissa pienryhmissä pohtien osaamistavoitteita ja käytänteitä kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden osalta yrittäjyyskasvatuksessa. Esimerkiksi kestävän kehityksen osaamistavoite oli luonnosteltu seuraavasti: ”Opiskelijan tulee omaksua ja ymmärtää globaalin vastuun ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä osata toteuttaa niitä yrittäjyyden ja toimialojen konteksteissa.” Jotta opiskelijoille asetetut osaamisen tavoitteet saavutetaan, tarvitaan myös opettajien ajankohtaista koulutusta. Ei riitä, että koulutusorganisaatioissa muutama asiaan vihkiytynyt on perillä teemoista, vaan alati muuttuvan maailman muuttuvissa toimintaympäristöissä nämä kuuluvat kaikille aivan kuten yrittäjyyskasvatus on kaikkien asia.

Työpajatyöskentelyn antina löytyi kestävän kehityksen oheen ajatus sisäisen kehittymisen tarpeesta, jotta globaali vastuu toteutuu. Tähän Inner Development Goals -kehykseen on koostettu viisi ydinosaamista olemiseen, ajatteluun, välittämiseen, yhteistyöhön ja toimintaan liittyen (KUVA 2). Näiden taitojen yhteys yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin on ilmeinen.

Inner development goals: Being, Thinking, Relating, Collaborating ja Acting
Kuva 2. Inner Development Goals (Inner Development Goals)

Työ jatkuu

VÄKEVÄ-hankkeen seututiimien osa kolme toteutetaan toukokuussa. Tavoitteena on koostaa kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden osa-alueet osaksi maakunnan yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja viedä ne käytäntöön eri kouluasteilla. Yrittäjyyskasvatuksen strategiaan ja toimintaan voi tutustua minunpolkuni.fi -sivustolla (Nuoret tekevät tulevaisuuden). 

Hankkeen aikana arvioidaan myös yrittävän kulttuurin kehittymistä. Yrittavakulttuuri.fi-itsearviointipalvelussa voi kuka tahansa arvioida koulutusorganisaationsa yrittävän kulttuurin tilaa. Vastaaja voi valita arvioinnin tason aina opetusryhmästä koko organisaatioon. (Yrittävän kulttuurin arviointi.)   

Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys osana yrittäjyyskasvatusta -hankkeessa mukana ovat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti päätoteuttajana, ammattikorkeakoulut OAMK ja Centria, ammatillisen koulutuksen toteuttajat JEDU, Brahe ja OSAO sekä perusopetusta edustamassa Oulun kaupunki. Kaksivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 563 655 euroa (ESR 75 %).

Lähteet

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Saatavissa:  https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf. Viitattu 16.2.2022. 

Dufva, M., Grabtchak, A., Ikäheimo, H-P., Lähdemäki-Pekkinen, J. &  Poussa, L. 2021. Vaikuta tulevaisuuteen. Haasta, kuvittele ja toimi. Sitran selvityksiä 174. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/vaikuta-tulevaisuuteen/. Viitattu 16.2.2022.

Inner Development Goals. Saatavissa: https://www.innerdevelopmentgoals.org/framework. Viitattu 16.2.2022.

Nuoret tekevät tulevaisuuden. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016-2020. Saatavissa: www.minunpolkuni.fi. Viitattu 16.2.2022.

Opetushallitus. 2019. OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. OPH Raportit ja selvitykset 2019:3. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf. Viitattu 16.2.2022.

Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys – Agenda 2030. Saatavissa: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet. Viitattu 16.2.2022.

Yrittävän kulttuurin arviointi. Saatavissa: https://yrittavakulttuuri.fi/. Viitattu 16.2.2022.

Kaija Arhio
Yliopettaja, TkL, KTT
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2570

Facebooktwitterlinkedinmail