Vetävää viestintää ja pitävää palautetta

Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta voidaan edistää tehokkaalla viestinnällä ja henkilökohtaisilla kontakteilla, sillä monikaan ei ole tullut lähteneeksi mukaan, koska ei ole pyydetty tai ei ole tietoa vapaaehtoistoiminnasta (Karreinen, Halonen & Tennilä 2017). Vapaaehtoistoiminta antaa hyvinvointia myös tekijälleen, mutta se myös kuormittaa, ja kun vapaaehtoistehtävä muuttuu pelkäksi velvollisuudeksi, on vapaaehtoisella oltava mahdollisuus vetäytyä vapaaehtoistoiminnasta (Porkka & Tenhunen 2015, 38-39). Vapaaehtoisen hyvinvointia voidaan tukea ja edistää laadukkaalla johtamisella ja organisoinnilla, mutta myös huolehtimalla siitä, että vapaaehtoisia on riittävästi (Murto 2024). Tutkin yhteisöpedagogi YAMK, kasvatustyön johtaminen -opinnäytetyössäni vapaaehtoistoiminnan veto- ja pitovoimatekijöitä.

Opinnäytetyön tilaajana oli Ylivieskan seudulla toimiva Vapaaehtoistoiminnan ALVA-verkosto. Opinnäytetyötä varten haastateltiin sekä vapaaehtoistoiminnan parissa työskenteleviä työntekijöitä että vapaaehtoisia, ja lisäksi hyödynnettiin ALVA-verkoston toimesta vapaaehtoisilta kerätyn palautekyselyn vastauksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät saavat vapaaehtoiset lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan – ja myös pysymään mukana. (Murto 2024.)

Vapaaehtoistoiminnan kentällä käydään keskustelua siitä, että vapaaehtoisia ei ole riittävästi ja etenkin nuoria tulisi saada mukaan toimintaan, tämä kävi ilmi myös opinnäytetyön aineistossa (Murto 2024). Kuitenkin iso osa ihmisistä lähtisi mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos vain pyydettäisiin, ja erityisesti nuoret olisivat innokkaita tekemään vapaaehtoistyötä (Kansalaisareena 2022). Vapaaehtoistoiminnasta viestimiseen ja kontaktointiin on siis kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta uusia vapaaehtoisia saataisiin toimintaan mukaan. Vapaaehtoistoiminnan näkyvimpänä motivaattorina on yleisimmin halu auttaa (Karreinen ym. 2017; Yeung 2020), mutta aina vapaaehtoinen ei välttämättä itsekään tiedosta omia perimmäisiä motiivejaan (Nelimarkka 2019, 25). Vapaaehtoistoiminnasta viestiessä ja toiminnan organisoinnissa kannattaakin ottaa monipuolisesti huomioon erilaisia motivaatiotekijöitä, jotta oikeat ihmiset saadaan oikeanlaisiin tehtäviin (Karreinen ym. 2017).

Hyvin organisoitu ja johdettu vapaaehtoistoiminta on vetovoimaista. Vapaaehtoiset toivovat vapaaehtoistoiminnan organisointiin liittyviä henkilökohtaisia kohtaamisia: henkilökohtaiset kohtaamiset ja palautekeskustelut madaltavat vapaaehtoisen kynnystä tuoda esille myös toiminnan kehittämisen paikat. Vapaaehtoinen pysyy toiminnassa mukana, mikäli tehtävät joustavat kulloisenkin elämäntilanteen mukaisesti. Vapaaehtoiset ovat vapaaehtoisia, koska he ovat mukana omasta vapaasta tahdostaan, mutta osallistumista ei sovi pitää itsestäänselvyytenä. Tärkeää on, että vapaaehtoiset kokevat saavansa arvostusta antamastaan työpanoksesta. Arvostuksen osoittamiseksi ei välttämättä tarvita kalliita virkistyspäiviä tai juhlalounaita; joskus voi riittää vilpitön kiitos ja hymy. (Murto 2024.)

ALVA-verkostolta pyydetyn lausunnon mukaan opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen, ja siinä on myönteinen, käytännönläheinen ja ratkaisuun pyrkivä ote. Aihe on lausunnon mukaan rajattu hyvin, vaikka teoriaosuus onkin laaja ja kattava, ja se tutkii asian eri puolia. Opinnäytetyötä aiotaan tilaajan toimesta hyödyntää jatkossa, ja siitä onkin jo saatu uusia näkökulmia ja ideoita käytännön työhön. (ALVA-verkosto 2024.)

Opinnäytetyön konkreettisena tuotoksena tehtiin hyvinvoinnin vuosikello vapaaehtoistoimintaan, jota yhdistykset ja muut toimijat voivat soveltaen hyödyntää omassa toiminnassaan. Vuosikellossa on huomioitu esimerkiksi henkilökohtaiset kohtaamiset, tiedottaminen ja markkinointi, vapaaehtoisten kiittäminen sekä palautteenantaminen ja kerääminen. Vuosikello voi toimia huoneentauluna ja se auttaa toimintavuoden aikana systemaattisemmin huomioimaan vapaaehtoiset ja myös markkinoimaan toimintaa uusille vapaaehtoisille. (Murto 2024.)