Yhdessä olemme enemmän! – Monialaista yhteiskehittämistä palvelumuotoilun keinoin

Johanna Hautamäki
Marika Hautala

Kuva: Johanna Hautamäki.

Palvelumuotoilussa työskentelylle on tyypillistä monialaisen osaamisen ja erilaisten näkökulmien yhteen tuominen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Palveluita tarkastellaan sekä asiakkaan että palvelun tuottajan näkökulmista.  Tällainen monialainen näkökulma on tarpeen myös työelämän murroksessa tarvittavan uuden osaamisen ja päätöksenteon tapojen kehittämiseksi.

Kaikkea tarvittavaa osaamista ei voida johtaa johonkin tiettyyn oppiaineeseen tai tiedonalaan, vaan yhä enemmän peräänkuulutetaan eri aloja yhdistävää moniulotteista ja monialaista osaamista (Halinen & Jääskeläinen, 2015, 28). Monialainen oppiminen voidaan rinnastaa monitieteisyyteen, jolla tarkoitetaan tieteiden ja oppiaineiden rinnakkaisuutta ja ristiinpölyttämistä eli sitä, että esimerkiksi digitalisoitumista käsitellään eri aloilla, jotta voitaisiin saavuttaa monipuolista ymmärrystä sekä luoda uutta. Riskinä kuitenkin on, että eri tieteenalojen ja oppiaineiden tiedot jäävät toisistaan irrallisiksi. Tilanteen eheyttämiseen tarvitaan tiivistä alojen välistä yhteistyötä, jossa eri tieteenalat luovat yhdessä ymmärrystä tutkittavista teemoista. (Cantell, 2015, 14.) Artikkelin kirjoittajilla on ollut palvelumuotoilun tehtävissä jo pidempään yhtenä teemana osaamisen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä.   Tässä artikkelissa lähestytään aihetta kahden case esimerkin kautta ja avataan monialaiseen yhteistyöhön liittyvää käsitteistöä.

Monialainen yhteiskehittäminen

Monialainen yhteistyö (multidisciplinary co-operation) on eri tiedonaloja yhdistävä tapa toimia, jossa jokainen asiantuntija vastaa oman alansa tietämyksestä ja yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen. Se on määritelmänä eräänlainen sateenvarjokäsite, jolla kuvataan hyvin monenlaisia asiantuntijoiden yhteistyömuotoja (Isoherranen, Nurminen & Rekola 2008, 33). Monialainen eroaa moniammatillisesta yhteistyöstä siinä, että moniammatillisuutta voidaan tehdä tieteen- tai toimialan sisällä esimerkiksi lääkärin, hoitajan ja psykiatrin välisenä yhteistyönä.

Monialainen yhteiskehittäminen kuvaa taas astetta pidemmälle vietyä yhteistyötä, jossa luodaan yhdessä uutta.  Eri alan toimijoilla on yhteinen haaste, jonka ratkaistakseen ja asetettuihin tavoitteisiin päästäkseen yhdistävät he osaamisensa luomisprosessissa esimerkiksi työskentelytiiminä. Monialaisessa yhteistyössä täytyy aina varata aikaa tarpeellisen tiedon kokoamiselle, prosessoinnille ja yhteisen tavoitteen rakentamiselle, sekä varmistua siitä, että tavoitteista ja etenemisen aikataulusta on tiimin kesken yhteinen ymmärrys (Isoherranen jne. 2008, 33). Kun tiimityö saadaan toimimaan, päästään yhteistyössä yhteiskehittämisen asteelle. Työelämä tarvitsee yhteistoimintakykyisiä oman alansa kehittäjiä, joilla on kyky työskennellä monialaisissa tai moniammatillisissa tiimeissä (Katisko & Kolkka & Vuokila-Oikkonen 2015, 161).

Palvelumuotoilu monialaisen yhteistyön ja yhteiskehittämisen välineenä

Palvelumuotoilu sopii hyvin alojen välisen yhteisen ymmärryksen saavuttamisen työvälineeksi, oli sitten kyse opiskelijoiden ohjaamistilanteesta tai yrityksen monialaisen tiimin yhteiskehittämisprosessista. Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää kehittämisnäkökulmana ja yhteistyön välineenä organisaatioiden toiminnassa lähestymällä haasteita mahdollisimman käytännönläheisesti ja käyttäjälähtöisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa käyttäjien tarpeiden ja odotusten sekä palveluntuottajan liiketoiminnallisten tavoitteiden yhdistämistä toimiviksi palveluiksi. Palvelumuotoilulla saadaan myös luotua eri osaamisalueiden asiantuntijoiden yhteistyöhön tehokkuutta. Sen menetelmät toimivat lisäksi hyvänä viitekehyksenä palvelun kehittäjälle oman osaamisen syventämisessä ja toimintaympäristöönsä sopivampien työmenetelmien rakentamisessa. (Tuulaniemi 2011, 25, 58, 70, 110-117)

Palvelumuotoilijan rooli monialaisissa työpajoissa on olla aktiivinen kehittäjä fasilitoinnin ohessa. Palvelumuotoilija edistää vuorovaikutusta sekä auttaa osallistujia prosessin näkyväksi tekemisessä, uusien ideoiden tuottamisessa ja tiedon jäsentämisessä.  Muotoilijan mukanaolo prosessissa helpottaa tiimiä näkemään asioita useammasta eri näkökulmasta samanaikaisesti annettujen reunaehtojen puitteissa (Lindström & Nyberg & Ylä-Anttila 2006, 30). Parhaimmillaan palvelumuotoilulle tyypillinen luova ongelmien ratkaisu, visualisointi, kokeilu ja käytännönläheinen ote sitouttaa kaikki osapuolet, käyttäjät ja asiakkaat mukaan lukien, yhteiskehittämiseen ja edelleen osaksi ratkaisua (Tuulaniemi 2011, 110-117).

Case 1: IT+Nursing

Centria-ammattikorkeakoulussa meneillään olevassa AppSim-hankkeessa kehitetään kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa sekä digitaalisia toimintaympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja kolmikantayhteistyöhön TKI-toiminnan, opetuksen ja työelämän välille.  Hankkeessa on muodostettu viiden työelämäkumppanin kanssa Living Lab -tyyppinen verkosto, jossa palvelumuotoilun avulla kehitetään yhdessä monialaista osaamista opetuksen laadun ja tarjonnan sekä alueellisen osaamistason parantamiseksi. Toiminnassa kehitetään simulaatiopedagogiikkaa sekä simulaatiota kehittämistyökaluna kohti monialaisuutta ja moniammatillisuutta aiempien SILMU-labrakokemusten (SILMU-labra = palvelumuotoiluosaamisen ja digitaalisuuden edistämiseksi kehitetty simulaatioympäristö) sekä laadukkaan Sote-alan simulaatiopedagogiikkaosaamisen pohjalta. Työskentelyssä edistetään myös koulutusalojen välistä yhteistyötä sekä työelämäyhteistyötä eri toimialarajoja ylittäen. (www.centria.fi/appsim)

Ammattikorkeakoulujen monialaisen ja –ammatillisen osaamisen harjoitteissa tavoitellaan yhdessä tekemisen ja kehittämisen osaamista (Katisko & Kolkka & Vuokila-Oikkonen. 2015, 165). Hyvänä esimerkkinä monialaisuuden harjoitteista toimii osana AppSim-hankkeen toimintaa toteutettu kokeilu palvelumuotoilun työpajamenetelmien hyödyntämisestä monialaisen työskentelyn opetuksessa. Vuoden 2018 keväällä kansainvälistä sairaanhoitaja- eli nursing-tutkintoa suorittaville (Bachelor of Health Care) ja kansainvälisen linjan insinööri- eli IT-opiskelijoille (Bachelor of Engineering myöhemmin IT) järjestettiin yhteinen monialainen palvelumuotoilun työpaja. Kokeilussa testattiin menetelmiä ja työpajan integroimista osaksi kansainväliseen koulutukseen jo kuuluvia opintojaksoja:

  • Kokeilla palvelumuotoilua osana monialaista työskentelyä hoitotyössä käytettävän sovelluksen suunnitteluprosessissa.
  • Testata kahden eri alan opintojaksojen osittaista yhdistämistä, kuinka tällainen yhteistyö toimii ja mitä lisäarvoa sillä voidaan saavuttaa. Se, että opintojaksoja ei tarvinnut yhdistää tavoitteiltaan ja sisällöiltään kokonaan, antoi joustavuutta työskentelyyn sekä toteutuksen aikataulujen yhteen sovittamiseen.

Näkökulmaksi valikoitui käyttäjälähtöinen suunnittelu sekä yhteistyön ja yhteiskehittämistaitojen harjoittelu eri alan ammattilaisten kanssa toimimisen tueksi tulevaa työelämää varten. Opiskelijat oppivat kokeilussa myös uutta terveydenhuollon teknologiasta ja tutustuivat Centria-ammattikorkeakoulun SILMU-labraan oman työnsä kehittämisen välineenä.

Kaavio 1: Työpaja ja yhteistyökokeilu sijoittui osaksi IT- ja Nursing-opiskelijoiden omia erillisiä opintojaksoja. Aiemman toteutuksen mukaan IT-opintojakso olisi toteutettu kaaviossa kuvatun keltaisella korostetun osion mukaan ilman Nursing-yhteistyötä ja palvelumuotoilun työpajaa. Nursing-opintojaksoon ei vastaavasti olisi kuulunut tässä määrin terveydenhuoltoteknologiaan perehtymistä.

Työpajan ohjasivat tämän artikkelin toinen kirjoittaja ja palvelumuotoilun asiantuntija, AppSim-hankkeen projektipäällikkö Johanna Hautamäki yhteistyössä IT-asiantuntijan lehtori Grzegorz Szewczykin sekä hoitotieteiden asiantuntijan lehtori Timo Kinnusen kanssa. Työpajassa ohjattiin sovelluskehittäjät eli insinööriopiskelijat ideoimaan yhdessä sovelluksen käyttäjien eli sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa työn arkea helpottava verenpainemittareista mittaustietoa keräävä sovellus. Työpajassa insinööri- ja sairaanhoitajaopiskelijoista koostuvat monialaiset tiimit ideoivat sovelluksen yhtä käyttökertaa osana hoitotyötä. Opiskelijat saivat työpajan aluksi yhteisen alustuksen käytettävistä työskentelytavoista, käyttäjälähtöisestä suunnittelusta sekä verenpaineen mittaamisesta.

Tiimit aloittivat työskentelyn laatimalla käyttäjäprofiilit, jonka jälkeen he ideoivat käyttötilannetta ja visualisoivat lopulta SILMU-labran simulaatioympäristön avulla palvelupolkuja kyseisten käyttäjien näkökulmasta. Polut kuvasivat sairaalaympäristössä tapahtuvia suunniteltavien sovellusten yksittäisiä käyttäjäkokemuksia. Käyttäjäprofiili- ja palvelupolkumenetelmien tarkoitus oli tuoda esiin hoitotyön haasteita sovelluksen käyttäjän näkökulmaan eläytyen ja antaa tuoreita ideoita sovelluskehittämiseen. Kokeilussa tehtyjen havaintojen perusteella työpajan aikana osallistujien rooli tasavertaistui, osallistujat toimivat yhdessä ideoiden ja kehittäen oman osaamisensa näkökulmista. Selkeämpi jako sovelluksen suunnittelijoihin ja käyttäjiin muodostui työpajan jälkeisessä työskentelyssä, kun opiskelijoiden polku eriytyi omiin opintojaksoihin (Kaavio 1).

Kokeilussa opiskelijoita heräteltiin ajattelemaan perinteistä ohjelmiston kehittämisprosessia uudella tavalla. Molempien alojen opiskelijat saivat työskentelyn aikana uusia kokemuksia ja näkökulmia toisiltaan. IT-opetuksen näkökulmasta kokeilun tärkeimpänä tavoitteena voitiin pitää käyttäjänäkökulman mukaan saamista, eli sitä että opiskelijat pohtivat käyttäjätarpeita prosessin aluksi, sen sijaan että olisivat keskittyneet heti suoraan koodaamiseen. Myös IT-opiskelijoilta työpajan jälkeen oppitunneilla saatujen palautteiden perusteella tämä kokeiltu erilainen tapa aloittaa ohjelmiston suunnitteluprojekti oli toimiva.

Yhteiskehittämisen alkuun pääseminen ei kuitenkaan ollut aivan ongelmatonta. Työskentelyn aikana yhteistyö monialaisten pienryhmien sisällä alkoi toimia, kun osallistujat pääsivät eroon alkujännityksestä ja ymmärsivät yhteisen tavoitteen. Lisähaastetta tähän monialaiseen yhteistyökokeiluun toi kulttuurien välinen yhteistyö. Työpajassa tehtyjen havaintojen pohjalta avain tiimityöskentelyyn kiinni pääsemiseen oli yhteisen päämäärän ymmärtäminen ja se, että kommunikaatio saatiin tiimeissä sujumaan. Työpaja antoi hyödyllistä kokemusta monialaiseen yhteistyökokeiluun liittyvistä haasteista. Se toi myös kehittämisajatuksia siihen, kuinka tämän tyyppisestä yhteistyöstä voitaisiin suunnitella entistä tehokkaampi. Kokeilu lisäsi artikkelin kirjoittajien innostusta jatkaa monialaisen yhteistyön edistämistä.

Keskeisiä piirteitä onnistuneessa monialaisessa yhteistyössä ovat yhteiseksi koettu asiakaslähtöisyysnäkökulman tavoittelu sekä siihen perustuva yhteistyötahto (Katisko & Kolkka & Vuokila-Oikkonen 2015, 88). Oppiaineiden ja opiskelijaryhmien välinen yhteistyö lisää myös mahdollisuuksia oppimiseen erilaisissa ryhmissä. On paljon helpompi tehdä yhteistyötä ja kehittämistä työelämässä, kun on jo opintojen aikana saanut kokemusta monialaisesta työskentelystä ja siitä, mitä mahdollisuuksia muiden alojen tiedon yhdistäminen omaan erityisosaamiseen voi antaa. Työelämässä käytettävän teknologian määrä lisääntyy jatkuvasti, esimerkiksi hoitotyössä etenevän digitalisaation myötä. Monialainen oppimiskokemus yhteistyöstä IT-alan ja hoitotyön välillä luo parhaimmillaan molemmille ammattiryhmille etua työmarkkinoilla.

Case 2: GENIUS –leiri Pietarsaari

Centriassa jatketaan pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä tänä vuonna alkaneessa kolmivuotisessa Genius-projektissa. Kyseessä on kansainvälinen, Erasmus+ -rahoitteinen strateginen kumppanuushanke. Yhteistyössä ovat mukana kumppanuusoppilaitokset viidestä eri maasta, eli Suomesta, Belgiasta, Puolasta, Portugalista ja Irlannista.  Vuorotellen eri kumppanuusoppilaitoksissa järjestettävät kehittämisleirit ovat osa Genius-projektin kansainvälistä yhteistyötä. Kehittämisleireihin osallistuu eri alojen opiskelijoita jokaisesta viidestä oppilaitoksesta. Leirin aikana osallistujat yhdistävät osaamisensa tiimiksi eri ohjelmiston kehittämisprosessin vaiheissa kuten esimerkiksi taustatutkimuksen tekemisessä kohderyhmästä ja markkinoista, tehokkaassa tiimityöskentelyssä, koodaamisessa, palveluiden kehittämisessä, markkinoinnissa, prototypoinnissa, esitystekniikassa sekä myynnissä. http://geniusgamedev.eu/index.php

Kuva 1: Go Car -sovellusta Pietarsaaren leirillä kehittänyt tiimi. Osallistujat muodostivat itse tiiminsä leirin aluksi. Vaatimuksena oli, että mukana on edustaja jokaisesta hankkeen viidestä kumppanuusoppilaitoksesta (Suomesta, Puolasta, Belgiasta, Portugalista ja Irlannista). Kuva: Johanna Hautamäki.

Osallistujat käyvät 10 päivän Genius-leirin aikana tehokkaana prosessina läpi todellisen kehittämistehtävän, jonka lopputuloksena syntyy toiminnallisia demoja pelillisyyttä hyödyntävästä ohjelmistosta tai sovelluksesta.

Genius-hankkeella edistetään kansainvälistymistä ja luodaan yhteistyötä eri alojen välille ohjelmistokehittämisen osaamisen eteenpäin viemiseksi. Leireissä ei siis ole kyse vain ohjelmistokehittämisestä, vaan myös siitä, että opitaan tekemään tiimityötä uusilla tavoilla ja luomaan yhteyksiä kansallisuudet ja toimialarajat ylittäen. Osallistujat saavat käytännön kokemusta, kuten esimerkiksi:

  • Kykyä työskennellä monialaisissa ja kansainvälisissä projekteissa, tiimityöskentelyä ja toiminnan suunnittelua.
  • Kykyä kulttuurien väliseen ymmärrykseen, kriittiseen ajatteluun, kommunikaatioon, itseohjautuvuuteen ja luovuuteen.
  • Luovan ongelmanratkaisukyvyn lähestymistapaa.
  • Yrittäjyyshenkisyyttä.
  • Englannin kielitaidon kehittymistä työskentelykielenä.
  • Kykyä luoda uutta monialaisissa tiimeissä ja työskennellä annetun tehtävänannon mukaisesti.

Keväällä 2018 järjestettiin Centrian Pietarsaaren kampuksella Genius-leiri. Osallistujien kehittämistehtävänä oli laatia pelillisyyttä hyödyntävä sovellus ikääntyville. Leirille saatiin työelämäkumppanina mukaan paikallinen ohjelmistoyritys Raisoft. Leirin aikana osallistujat kokivat käytännössä, mikä merkitys monialaisilla pehmeillä taidoilla (Soft skills) on yhdistettynä koodaamiseen ja ohjelmistokehittämisen perusteisiin.

Havaintoihin perustuen leirin aikana tehokkaimmin työskentelivät tiimit, jotka osasivat arvostaa jäsentensä vahvuuksia, kommunikoivat tasavertaisina keskenään ja olivat avoimia tekemään työnjakoa joustavasti tarpeen mukaan. Kokemukset monialaisen tiimin yhteistyön toimivuuden edellytyksistä olivat samansuuntaisia kuin edellä kuvatussa IT- ja nursing-opiskelijoiden kokeilussa. Osallistujille jäivät leirin antina kokemukset uusista yhteistyötavoista kansainvälisessä ja monialaisessa tiimissä, sekä uudet kontaktit ympäri Euroopan.

Kuva 2: Valmis demo kehitettävästä sovelluksesta syntyi koko tiimin yhteistyönä ja siihen tarvittiin monia eri taitoja sekä tehokasta kommunikaatiota. Kuva: Johanna Hautamäki.

Työelämäkumppaneiden palautteen mukaan ideana tällainen yhteiskehittämistapahtuma on hyvä, tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia osaajia. Raisoftilla on esimerkiksi töissä myyntitehtävissä sote-alan taustan omaavia henkilöitä. Tällainen tapahtuma on myös rekrytointinäkökulmasta mielenkiintoinen, mahdollinen työnantaja ja työntekijä pääsevät näkemään leirin aikana toisistaan uusia asioita, miten he toimivat osana tiimiä ja jakamaan hiljaista tietoa.  Näin lyhyessä ajassa ei voida saavuttaa valmiita ratkaisuja, mutta saadaan uusia ideoita ja tuoreita näkökulmia. Jotta tapahtumasta saadaan paras anti irti, olisi tärkeää, että kaikilla osallistuvilla osapuolilla on oikeat ennakko-odotukset ja yhteinen näkemys työskentelyn tavoitteesta.

Olemmeko yhdessä enemmän?

Yhteenvetona näiden case-kokeilujen pohjalta voidaan todeta, että monialainen yhteistyö sisältää lukuisia haasteita, mutta tehokas tiiminhallinta, avoin kommunikaatio ja eri osaamisalueiden arvostaminen alusta alkaen parantavat monialaisen tiimin menestyksen ja tuottavuuden todennäköisyyttä. Parhaimmillaan eri alojen välinen yhteistyö voi ratkaista esimerkiksi monitahoisia yhteiskunnallisia ongelmia tai tuottaa taloudellisia läpimurtoja ennennäkemättömällä nopeudella. Alojen väliset keskustelut tuovat kehittämistyöhön näkökulmia, jotka yhdistämällä voidaan luoda uutta. Esimerkiksi näissä case esimerkeissä kokeillun tyyppinen yhteistyö jo opintojen aikana antaa hyvät lähtökohdat omaan ammatilliseen kasvuun ja myöhemmin monialaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön työelämässä.

Monialainen yhteistyö ei ole ongelmatonta eikä se tapahdu aina spontaanisti, vaan se vaatii panostusta ja kykyä nähdä mahdollisuus, että olemme yhdessä enemmän. Näiden kokeilujen pohjalta olemme kuitenkin valmiita jatkamaan sen parissa avoimin mielin ja taas vähän enemmän asiasta oppineina.

Lähteet

 AppSim –hanke www.centria.fi/appsim. Katsottu 14.9.2018.

Cantell, H. 2015. Ainejakoisuus ja monialainen eheyttäminen opetuksessa. Teoksessa Cantell, H. (toim.), Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus, 11-15.

Genius–projekti http://geniusgamedev.eu/about.php. Katsottu 14.9.2018.

Halinen, I. & Jääskeläinen, L. 2015. Opetussuunnitelmauudistus 2016. Sivistysnäkemys ja opetuksen eheyttäminen. Teoksessa Cantell, H. (toim.), Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus, 19-36.

Isoherranen, K., Nurminen, R. & Rekola, L. 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY.

Katisko, M., Kolkka, M. & Vuokila-Oikkonen, P. 2015. Monialainen ja moniammatillinen työ on voimavara. Teoksessa Helminen, J. (toim.), Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen. United Press Global,  160-174.

Lindström, M., Nyberg, M. & Ylä-Anttila. 2006. Ei vain muodon vuoksi. Muotoilu on kilpailuetu. Helsinki: Yliopistopaino.

Lustig, L. C., Ponzielli, R., Tang, P. S., Sathiamoorthy, S., Inamoto,  I., Shin, J. A., Penn, L. Z., Warren, C. C. W. 2015, “Guiding principles for a successful multidisciplinary research collaboration”. Www-julkaisu. Saatavissa: https://www.futurescience.com/doi/full/10.4155/fso.15.1/ Katsottu 11.9.2018.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.

Johanna Hautamäki
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 6316 754

Marika Hautala
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 4875 812

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail