Avoin, saavutettava, ammattikorkeakoulu

Nina Lång

Sytyke ry:n sekä rahoittajan logot ja kuva käsistä tietokoneen näppäimistöllä.

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat väylä AMK-opintojen suorittamiseen niille, jotka eivät ole ammattikorkeakoulussa tutkinto-opiskelijoina. Ennen kuin opintoja voi aloittaa, pitäisi niihin päästä kuitenkin jättämään hakemus. Hakemus on hyväksyttävä ja muustakin byrokratiasta on huolehdittava. Miten voidaan vaikuttaa siihen, että opintoihin hakeutuminen ei muodostu pullonkaulaksi avoimen AMK:n opintoihin osallistumiseen?

Taustaa

Syksy 2023 alkoi Centria-ammattikorkeakoulun (jatkossa Centria) avoimessa ammattikorkeakoulussa (jatkossa avoin AMK) jännittävissä merkeissä. Kesäloman jälkeinen työskentely aloitettiin uutta haku- ja maksujärjestelmää testatessa. Uusi järjestelmä yksinään ei vielä ollut tarpeeksi. Kun samaan aikaan uudistetaan koulutustarjontaa sekä Digivisio-hankkeen että jatkuvan oppimisen raameihin sopivaksi, voi sanoa, että aika lailla koko avoimen AMK:n toiminta on muuttumassa.

Olen osallistunut syksyn aikana Digiosaamisella työelämään -hankkeeseen. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto, ja yksi sen keskeisistä tavoitteista on ollut kehittää yhteistyömalli Centrian ja Ylivieskassa toimivan Sytyke ry:n välille. (Digiosaamisella työelämään.) Sytyke ry tarjoaa työllistymispalveluita ja on osa Hengitysliitto ry:n toimintaa. Valmennus- ja kuntoutuspalveluiden lisäksi Sytyke ry tarjoaa nuorten työpajatoimintaa. (Sytyke 2023.)

Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt sekä tuetumpaa oppimisympäristöä tarvitsevat opiskelijat. Merkittävänä elementtinä ovat olleet työpajat, joita Centria on järjestänyt hankkeen kohderyhmälle. Myös saavutettavuus on noussut hankkeessa keskeiseksi tekijäksi. (Digiosaamisella työelämään.) Hanke yhdistettynä kaikkiin uudistuksiin, jotka nyt myllertävät avointa AMK:ta, saivat miettimään avointen opintojen saavutettavuutta. Miten saavutettavuus voidaan huomioida hakuvaiheessa? Miten rakentaa koulutusten kuvaukset olemassa olevaan järjestelmään niin, että hakija saa kaiken tarvitsemansa tiedon? Miten ylipäätään rakentaa verkkosivut ja toiminnot niin, että avoimen AMK:n tarjonta on järkevästi löydettävissä?

Miten digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta säädetään?

Suomessa digitaalisten palveluiden saavutettavuuden reunaehdot määritellään laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. 15.3.2019/306). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/2102 eli saavutettavuusdirektiivi. Lain keskeinen tavoite on taata jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus digitaalisten palvelujen käyttöön. Laki edistää digitaalisten palvelujen saavutettavuutta, saatavuutta, laatua sekä tietoturvallisuutta. Laki itsessään ei määrittele saavutettavuuden kriteereitä; kriteerit löytyvät Aluehallintoviraston ylläpitämältä verkkosivulta, johon myös laissa viitataan. (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 15.3.2019/306, 1§.)

Laki edellyttää kansainvälisen WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -ohjeistuksen noudattamista. WCAG on World Wide Web -konsortion ylläpitämä ohjeistus, joka toimii monen maan kansallisen lainsäädännön pohjana. Uusi versio WCAG 2.1 on hyväksytty konsortiossa kesäkuussa 2018. WCAG-ohjeen tarkoitus on varmistaa saavutettavuuden minimitaso. Ohjeistus varmistaa ennen kaikkea digitaalisen palvelun teknisen saavutettavuuden (teknistä saavutettavuutta ovat esim. näkövammaisten ruudunlukuohjelmat). Vaikka kyseessä on massiivinen ohjeistus, se ei ohjaa juurikaan digitaalisen palvelun käytettävyyden tai ymmärrettävyyden suhteen. Jos katsomme saavutettavuutta avoimen AMK:n opintoihin hakeutumisen kannalta, on huomioitava muitakin kriteereitä. (Aluehallintovirasto 2019a.)

Laki edellyttää digitaalisen palvelun tarjoajaa ylläpitämään saavutettavuusselostetta. Selosteen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

  • tieto siitä, mitkä osat palvelusta eivät täytä saavutettavuuskriteerejä
  • ohje, miten käyttäjä voi saada palvelun vaihtoehtoisessa muodossa, mikäli ensisijaisesti tarjottu tapa ei ole hänelle saavutettava
  • ohje sekä yhteystieto saavutettavuuspalautteen antamiseksi
  • valvontaviranomaisen yhteystieto (linkki sivulle).

(Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 15.3.2019/306, 9§.)

Paljon lakitekstiä…. Mutta mitä saavutettavuus oikeasti on?

Kun tavallinen tallaaja, joka ei ole saavutettavuuden asiantuntija, alkaa miettiä saavutettavuutta omassa työssään, hän törmää isoon kasaan lakeja, direktiivejä ja ohjeistuksia. Kuten edellä kävi ilmi, kasan alta ei löytynytkään täsmäohjeita saavutettavuuden parantamiseen omalla toimintakentällä. Jatkoin siis tutkimuksia. Centrian oma saavutettavuusasiantuntija vinkkasi Oho!-hankkeessa tuotetusta Kaikkien korkeakoulu? -raportista. Ehkäpä täältä löytyisi niitä kaivattuja täsmäohjeita.

Oho!-hanke toteutettiin vuosina 2017–2019 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana kärkihankkeena. Hanke oli jaettu osioihin, joista kolmas tähtäsi korkeakoulujen saavutettavuuden edistämiseen. Osion työstä vetovastuussa olivat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. Hankkeessa kartoitettiin laajasti saavutettavuuden tilaa suomalaisissa korkeakouluissa. Hanketta varten kerättiin niin korkeakoulujen opiskelijoiden, henkilöstön kuin johdonkin näkemyksiä saavutettavuudesta. (Huhta, Huuhka & Lehto 2019, 3–4.)

Raportissa lähestyttiin saavutettavuutta varsin maanläheisesti. Ehkäpä saavutettavuus ei sittenkään ole niin vaikea asia? Iso ja laaja asia se on, ihan varmasti.  Kun ajattelemme saavutettavuutta, hyvin usein mieleemme tulevat erilaiset vammat: näkö- ja kuulovammaiset jne. Saavutettavuus on kuitenkin jotain paljon enemmän. Jos ajatellaan digitaalisia palveluita, kukapa ei olisi joskus nettisivustoa selaillessaan miettinyt, että eihän täältä löydä mitään. Raportin ensi sivuilla muistutetaan, että korkeakoulun on oltava saavutettava ihan kaikille. Jos katson tätä oman tehtäväni näkökulmasta, meidän on varmistettava, että emme itse vaikeuta Centrian opintoihin hakeutumista rakentamalla avoimelle AMK:lle hakujärjestelmää, josta asiakkaat toteavat, että eihän täältä mitään löydä.

Oho!-hankkeessa oli keskitytty lähinnä korkeakouluissa jo opiskelijoina oleviin, mutta lukiessani heidän vastauksiaan kysymyksiin saavutettavuudesta omissa opinnoissaan nousi mieleen myös ajatuksia avoimen AMK:n opintojen saavutettavuudesta. Ensimmäisenä esille nousi ohjaus. Ennen kuin asiakas täyttää hakemuksen, hän saattaa tarvita ohjausta. Kaikilla, jotka ovat kiinnostuneita avoimen AMK:n opinnoista, ei ole edes varmuutta siitä, mitä alaa he haluaisivat opiskella. Pääsääntöisesti asiakkaat pääsevät suunnitelmissaan eteenpäin keskustelemalla avoimen AMK:n toimijoiden kanssa. Jos tarvitaan syvällisempää ohjausta tai uraohjausta, on korkeakoulun opinto-ohjauksen oltava myös niiden tavoitettavissa, jotka eivät ole vielä talon opiskelijoita. Toisaalta koko korkeakoulun henkilöstön täytyy osata ohjata vähintäänkin opinnoista kiinnostunut tarvittaessa eteenpäin. (Huhta ym. 2019, 21–15.)

Raportissa nousivat esiin myös opintojen joustavuus sekä opiskelijalle sopivat suoritusmuodot. Avoimen AMK:n opiskelijat ovat ihan samalla tavalla perheellisiä, töissä tai muissa elämäntilanteissa kuin tutkinto-opiskelijatkin, joten on tärkeää, että myös avoimen AMK:n opinnoissa mahdollistetaan erilaiset suoritusmuodot. Jos keskitymme yksinomaan opintoihin hakeutumiseen, tämä pohdinta johtaa meidät toiseen tärkeään asiaan: koulutusten kuvauksiin. Kun asiakas selailee opintoja ja valitsee itselleen sopivinta ratkaisua, on keskeisen tärkeää, että koulutuksen kuvauksesta löytyvät tarkat tiedot toteutustavoista, aikatauluista, mahdollisten luentojen ajankohdista, työmäärästä, tarvittavista ohjelmistoista ja laitteistoista jne. Kuvauksessa on siis kerrottava kaikki se tieto, joka saattaa vaikuttaa asiakkaan päätökseen ilmoittautua opintoihin. Työssä olevien pitää tietää jo ennen hakemuksen jättämistä, pystyvätkö he osallistumaan esimerkiksi luennoille. (Huhta ym. 2019, 21–25.)

Raportissa kiinnitettiin huomiota myös korkeakoulujen tietojärjestelmien saavutettavuuteen. Korkeakouluopiskelijoilla yhtenä ratkaisuna tietojärjestelmien parempaan hallintaan nähtiin parempi perehdytys. Onko tässä jotain, mistä ottaa ajatuksia avoimen AMK:n opintoihin hakeutumiseen? Voisiko verkkosivuilta löytyä esimerkiksi ohje, jossa avataan opiskelijaksi hakeutumisen prosessia? Ehkä ymmärrys hakuprosessin etenemisestä antaisi jollekin rohkeutta hakea opintoihin. Vielä tärkeämpää on varmistaa, että opiskelijaksi hyväksytty saa kattavat ohjeet opintojen aloitukseen. Mikäli opiskelija ei ymmärrä, miten hänen on toimittava päästäkseen mukaan opintoihin, on todennäköistä, että opintoihin hakeutuminen ei koskaan etene opintosuorituksiksi asti. Opintojen aloitukseen liittyvät ohjeet lähetetään opiskelijoille erilaisilla automaattiviesteillä, joten viestien sisällöt on mietittävä huolella. (Huhta ym. 2019, 48.)

Saavutettavuuden ydin

Oho!-hankkeen raportti oli täyttä asiaa, mutta entä ne täsmäohjeet? Palataan vielä hetkeksi kovasti kaivattuihin täsmäohjeisiin ja AVI:n Saavutettavuusvaatimukset-sivuille. Sivuilta löytyi kuin löytyikin myös ohjeita suunnittelun tueksi. Sivulle on koottu ohjeita, jotka auttavat parantamaan verkkosivujen saavutettavuutta huomioiden erilaiset käyttäjäryhmät. Vaikka ohjeet on luokiteltu erilaisten käyttäjäryhmien rajoitteiden mukaan, löytyy sieltä erittäin hyviä huomioita monenlaisten verkkosivujen suunnitteluun, esimerkiksi:

  • selkeiden, rauhallisten värien käyttö
  • kuvaavien linkkien ja painikkeiden käyttö
  • epämääräisten kielikuvien, sanontojen ja linkkien välttäminen
  • asettelun selkeys
  • riittävän suuri fontti
  • suurten tekstimassojen välttäminen.

Näistä ohjeista voi lähteä liikkeelle uuden hakujärjestelmän verkkosivujen suunnittelussa. Hyvin toimivista sivuista voi edetä laajempien kokonaisuuksien, kuten ohjauksen ja neuvonnan organisoimiseen. Centrian avoimessa AMK:ssa osana jatkuvaa oppimista riittää työsarkaa, mutta hyvin rakennettu hakujärjestelmä antaa työlle hyvän pohjan. (Aluehallintovirasto 2019c.)

Kun mietitään opintojen saavutettavuutta, on tärkeää, että otetaan huomioon ja ymmärretään myös muut kuin tekniset esteet. Siihen, hakeudutaanko opintoihin, vaikuttavat elämäntilanteet, oma jaksaminen, erilaiset oppimisvaikeudet, sosiaalisten tilanteiden pelko, taloudellinen tilanne jne. Näihin asioihin ei juurikaan teknisillä ratkaisuilla voi vaikuttaa. Jos tämänkaltaiset esteet ohjauksen ja neuvonnan voimin ylitetään, tekniikalla voidaan varmistaa, että opiskeluinto ei lopahda sekavan hakuvaiheen takia.

Millainen on saavutettavuuden helppous tai vaikeus? Löytääkö tavallinen tallaaja haluamansa sääntö- ja ohjeviidakosta? Viidakosta huolimatta saavutettavuuden punainen lanka kulkee käytännön asioissa ja erilaisten käyttäjäryhmien huomioimisessa. Ei se niin vaikeaa ole. Saavutettavuus on digipalvelun esteettömyyttä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että huomioimalla saavutettavuus digitaalisilla alustoilla voidaan varmistaa, että mahdollisimman moni voi päästä osalliseksi koulutuksesta ja oman osaamisen kehittämisestä. (Aluehallintovirasto 2019c.) Mikäli lukija kuuluu Centrian henkilökuntaan, kannattaa hyödyntää Itslearning-oppimisympäristöstä löytyvä Saavutettavuus-mooc. Se on helppo tapa aloittaa saavutettavuuteen tutustuminen. Tämä tavallinen tallaaja suuntaa seuraavaksi Saavutettavuus-moocin opintoihin!

Artikkeli on toteutettu osana Digiosaamisella työelämään -hanketta.
Päätoteuttaja: Hengitysliitto ry
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Lähteet

Aluehallintovirasto 2019a. Tietoa WCAG-ohjeistuksesta. Saatavissa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/tietoa-wcag-kriteereista/. Viitattu: 10.10.2023.

Aluehallintovirasto 2019b. Ohjeita suunnittelun tueksi. Saatavissa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/ohjeita-suunnittelun-tueksi/. Viitattu: 18.10.2023.

Aluehallintovirasto 2019c. Yleistä saavutettavuudesta. Saatavissa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/. Viitattu: 18.10.2023.

Digiosaamisella työelämään. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus. Saatavissa: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S22615. Viitattu: 10.10.2023.

Huhta, A., Huuhka E. & Lehto R. 2019. Kaikkien korkeakoulu? Raportti OHO!- hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä. Oho!-hanke. Saatavissa: https://esok.fi/hankkeet/oho-hanke/julkaisut/kaikkien-korkeakoulu-1. Viitattu: 10.10.2023.

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. 15.3.2019/306. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Viitattu: 10.10.2023.

Sytyke 2023. Sytykkeen toiminta. Saatavissa: https://sytyke.fi/sytyke/. Viitattu: 10.10.2023.

Nina Lång
erikoissuunnittelija (avoin AMK)
Centria-ammattikorkeakoulu
Puh. 044 7250 014

Facebooktwitterlinkedinmail