DigiJouJou-hankkeessa tuotetaan innovatiivisia sisältöjä kielten oppimiseen

Lena Segler-Heikkilä
Hertta Erkkilä
Mia Holmbäck
Tuija Tolonen-Kytölä
Maria Åhman-Nylund

Aalto-yliopiston koordinoimaan kolmivuotiseen (2017–2019) DigiJouJou-kärkihankkeeseen osallistuu kahdeksan ammattikorkeakoulun ja neljän yliopiston kielten opettajia. Hankkeessa työskentelee yhteensä 52 suomen (26) ja ruotsin (26) opettajaa sekä myös ohjausryhmä, jossa on yksi jäsen jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Vaasan yliopisto sekä HAMK, Centria, Haaga-Helia, JAMK, Laurea, TAMK ja Turku amk. Hankkeen pääkoordinaattori on Heidi Rontu (Aalto-yliopisto). AMK-koordinaattorina toimii Taina Juurakko-Paavola (HAMK).

Kukin opettaja työskentelee pienryhmässä, jossa on sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajia. Ryhmät on jaettu ruotsin (ruotsi toisena kotimaisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä) ja suomen (suomi toisena kotimaisena kielenä ja suomi toisena kielenä) työryhmiin. Nämä pienryhmät luovat uutta monimuotoista ja monimediaista pedagogiikkaa suomen ja ruotsin opetukseen. Samalla kieltenopettajat kehittävät omaa digipedagogista osaamista, jaetaan hyviä käytänteitä ja ideoita sekä luodaan joustavia toteutustapoja suomen ja ruotsin opetukseen.

Kattavan kuvan DigiJouJou-hankkeesta saa seuraavan sivuston kautta: https://blogs.aalto.fi/digijoujou/

Centrian kieltenopettajista hankkeeseen osallistuvat Mia Holmbäck (ruotsi), Maria Åhman-Nylund (ruotsi), Hertta Erkkilä (suomi) sekä Tuija Tolonen-Kytölä (suomi). Ohjausryhmän jäsenenä toimii Lena Segler-Heikkilä. Alla olevan videon avulla pääsee tutustumaan Centrian DigiJouJou-tiimiin:

https://youtu.be/1Rmyd5Zq2eM

On ollut hienoa seurata, kuinka suvereenisti pienryhmät pystyvät työskentelemään ja luomaan opetussisältöjä verkkovälitteisesti erilaisia apuvälineitä hyödyntäen (esimerkiksi Skype, AC). Tähän mennessä pienryhmät ovat saaneet sisältöjen suunnittelut valmiiksi ja osa on jo päässyt testaamaan niiden toimivuutta konkreettisessa opetustilanteessa. Marraskuun tapaamisessa Helsingissä pienryhmät esittelivät omia tuotoksiaan. Tästä löydät niiden ruotsin työryhmien esitykset, joissa Centrian ruotsinopettajat ovat mukana:

Johannan (HY), Kaijan (HAMK), Mian (Centria) ja Tonyn (VY) esitys:

Marian (Centria), Sofian (Aalto) ja Tomin (JAMK) esitys:

Maria, Sofia & Tomi from Heidi Rontu on Vimeo.

Johanna, Kaija, Mia & Tony from Heidi Rontu on Vimeo.

Seuraavien linkkien kautta avautuvat videot niistä suomen työryhmistä, joissa on myös Centrian suomen opettajia:

Emmin (HY), Hertan (Centria) ja Lauran (HH) ryhmän esitys:

Emmi, Hertta & Laura from Heidi Rontu on Vimeo.

Hannan (HH), Helin (LAMK) ja Tuijan (Centria) esitys:

Hanna, Heli & Tuija from Heidi Rontu on Vimeo.

Seuraavaksi hankkeessa toimivat Centrian kielten ja viestinnän opettajat kertovat omista kokemuksistaan DigiJouJou- hanketyöskentelystä.

Hertta Erkkilä: Suomen puhekieltä opiskelijan arkeen

Kuulun DigiJouJou-hankkeen DigiHelmet-ryhmään, jonka tavoitteena on tuottaa opintojaksomoduuleja suomen puhekielen opiskeluun. Ryhmän muut jäsenet ovat Laura Uusitalo Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta sekä Emmi Pollari Helsingin yliopistosta.

Pääideanamme on tuottaa puhekielen opiskelua varten viisi moduulia, joita voitaisiin hyödyntää opintojen alkuvaiheesta lähtien joko muiden, yleiskielisten suomen opintojaksojen yhteydessä tai itsenäisissä, valinnaisissa opinnoissa. Suunnittelemamme kokonaisuus palvelee siis sekä innokkaita ja motivoituneita opiskelijoita että tarjoaa opettajalle tukipaketin puhekielen harjoittamiseen. Moduuleissa avataan niitäkin sanoja, rakenteita ja ilmauksia, joita ei välttämättä sanakirjasta löydy. Työryhmän ajatuksena on myös koota moduulien kautta puhekielistä sanastoa, mikä hyödyttää opettajia sisällön kehittämisessä. Suunnitelmissa on, että hankkeen aikana laaditaan viisi moduulia, joista kukin on 1 op laajuinen. Vaativuudeltaan moduulit on suunnattu A.1–A.2-tasolle eli niitä voidaan hyödyntää opintojen alkumetreiltä saakka. Suunnittelukarttaan pääset tutustumaan seuraavan linkin kautta: https://mm.tt/1027984954?t=Se74q3axl2

Puhekielen opintojaksojen aiheet kumpuavat opiskelijoiden arjesta – muun muassa esittäytymisestä ja tutustumisesta, asiointitilanteista sekä matkustamisesta. Puhekielen ero kirjakieleen tulee opiskelijoille usein yllätyksenä, ja he kokevat monesti suomen kielen käyttämisen suomalaisten kanssa haastavana. Tätä kynnystä DigiHelmet haluaa olla madaltamassa. Moduuleissa opiskelija pääsee vertaamaan yleis- ja puhekielisiä versioita, jolloin sisällöt kytkeytyvät osaksi yleiskielistä suomen opintojaksoa.

Haaveenamme on, että puhekielen käytön itsenäisen harjoittelun ja toiston sekä verkko-opintojen vuorovaikutteisuuden myötä polku harjoittelujaksoille ja työelämään helpottuisi. Opiskelijoille olisi tärkeää päästä mukaan keskusteluihin, mutta usein kieli kääntyy englanniksi, kun keskustelija ei ymmärrä puhekielistä ilmaisua. Esimerkiksi harjoittelupaikoilla käytäviin keskustelutilanteisiin osallistuminen mahdollistaisi verkostojen luomisen ja näin ollen nopeuttaisi integroitumista uuteen opiskelukulttuuriin ja -kieleen. Moduulien yksi tehtävä on vahvistaa opiskelijan käsitystä siitä, mitä hän todellisuudessa jo osaa ja tukea uusien asioiden harjoittelua.

Työryhmä on päässyt kuluneen lukuvuoden aikana työssään hyvin alkuun. Moduulien sisällöt ja tehtävätyypit on suunniteltu talven aikana. Parhaillaan laaditaan videoita varten käsikirjoituksia sekä aikataulutetaan kuvauspäiviä. Kun materiaalia valmistuu, sitä testataan opiskelijaryhmillä.

Ryhmäläiset tuottavat moduulien sisällöt pitkälti itse, mutta lisäksi hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia. Lisäksi opiskelijat tuottavat moduuleihin itse materiaalia osallistuessaan opintoihin, sillä jokaisessa moduulissa tulee palauttaa itsenäinen, puhekielinen tallenne, josta muut osallistujat pääsevät antamaan palautetta. Tämä rikastaa moduulien sisältöä, sillä eri puolella Suomea opiskellessaan opiskelijat myös kuulevat erilaista suomea. Murteiden pääpiirteiden esittely on yksi DigiHelmet-ryhmän tavoitteista.

Apukielenä moduuleissa käytetään englantia. Kussakin moduulissa on jokin arjen tilanne, jonka kautta avataan moduulissa harjoiteltavia puhekielen ilmiöitä, kuten vaikkapa pronomineja, numeroita tai passiivin käyttöä. Harjoitustehtävistä monivalintatehtävät korjautuvat automaattisesti ja opiskelija saa niistä pisteisiin perustuvan sanallisen palautteen. Itsenäisistä tuotoksista osallistuja saa palautetta niin muilta verkko-opintoja suorittavilta opiskelijoilta kuin opettajaltakin.

Toivomme, että saamme luotuva mahdollisimman vuorovaikutteisia moduuleita. Verkko-opintojen suorittaminen ei vaadi erityisiä teknisiä ennakkovalmisteluja. Riittää, että opiskelijalla on käytössään verkkoyhteys sekä kamera, kuulokkeet ja mikrofoni.

Mia Holmbäck: Pusselbitar

Gruppen jag jobbar i kallar sig ”Pusselbitarna”. Vi lägger pusselbitar som slutligen blir ett helt pussel. Gruppmedlemmarna är Tony Nyström (Vasa universitet), Johanna Manner-Kivipuro (Helsingfors universitet), Kaija Tast (HAMK) och jag från Centria yrkeshögskola.

Vi har valt att jobba fram moduler á 1 studiepoäng. Eftersom antalet obligatoriska studiepoäng varierar mellan de olika yrkeshögskolorna och universiteten valde vi att göra moduler á 1 studiepoäng (11 timmars arbete för de studerande). Modulsystemet ger enskilda studerande möjlighet att utvärdera egna kunskaper och sitt behov av studiehelhet. Varje studerande kan plocka ihop det paket som passar hen bäst. Alternativt gör läraren ett grundpaket på två (2) studiepoäng och då kan den studerande fördjupa sig i 1-3 studiepoäng, beroende på kursomfattningen.

För att det ska vara så täckande och omfattande som möjligt och för att det ska lämpa sig för så många studieprogram som möjligt, gör vi många moduler. Vi gör allmänna moduler som t.ex. småprat, e-post och telefonsvenska, muntliga presentationer mm. samtidigt som vi gör branschmoduler som kemisvenska, miljösvenska, IT-svenska, ekonomisvenska mm. Innehållet i modulen varierar mycket. Vi använder oss av applikationer, videor och texter. Uppgifterna är av olika svårighetsgrad och följer den gemensamma europeiska referensramen för språk (B1-A2-nivå). Materialet fungerar lika bra i så väl nät- som i kontaktstudier.

Ledorden bakom modulerna är flexibilitet och mångsidighet. Det gäller även bedömningen. Studerande evaluerar sitt eget arbete men också sin kurskamrats arbete. Responsen från läraren är kontinuerlig, individuell och kvalitativ.

Under DigiJouJou-åren gör vi flera utvecklingsuppgifter. Den tredje utvecklingsuppgiften valde gruppen ”Pusselbitarna” att göra med en relativt ny applikation ”Clips”. Här är ett smakprov på vad du kan göra med appen.

Tuija Tolonen-Kytölä: Kuinka opettaa suomen kieltä edistyneille?

Miten varmistaa, että suomenkielisen koulutuksen opiskelija oppii viestinnän opintojakson tavoitteiden mukaiset taidot, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi? Entä kuinka tukea häntä omien substanssiopintojensa aikana niin, että hän kykenee kirjoittamaan vaadittavat raportit ja työselosteet? Kuinka rohkaista häntä suoriutumaan opintoihin sisältyvistä esiintymisistä tai puhetilanteista? Näihin ongelmiin haemme ratkaisua Digijoujou-hankkeen pienryhmässä, jonka jäsenet itseni lisäksi ovat Heli Kamaja Lahden ammattikorkeakoulusta sekä Hanna Vänskä Helsingin yliopistosta. Pienryhmämme jäsenistä jokainen on havahtunut työssään ongelmaan, jossa eri koulutusaloilla on mukana opiskelijoita, joiden suomen kielen taidot eivät riitä tuottamaan korkeakouluopiskelijoilta vaadittavaa kirjoitettua suomen kieltä. Myös suullisessa viestinnässä saattaa esiintyä ongelmia esimerkiksi esiintymisarkuuden vuoksi.

Edellä kuvatut tilanteet ovat yleistymässä ammattikorkeakouluissa sitä mukaa, kun ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä maassamme kasvaa. Perinteisesti suomen kielen taitojen kehittäminen on kuitenkin koskettanut äidinkieleltään ruotsinkielisiä, jotka opiskelevat korkeakouluissa suomea toisena kotimaisena kielenä. Tämä kohderyhmä on erityisen tuttu Hanna Vänskälle, jonka päätoimi on Helsingin yliopiston finskan opettajana.

Hanna ja Tuija pedagogisen käsikirjoituksen parissa. Kuva: Tuija Tolonen-Kytölä.

Tavoitteenamme ryhmässä ei ole tuottaa varsinaista verkko-opintojaksoa tai -jaksoja, vaan koota yhteen materiaalia, joita viestinnän opettajat voivat käyttää työnsä tukena joko vaihtoehtoisina tai täydentävinä tehtävinä. Tähän saakka olemme kokoontuneet kaksi kertaa lähitapaamiseen sekä pitäneet verkkopalavereja. Kokoontumisen tuloksena olemme laatineet ryhmällemme tavoitteet ja etsineet sopivia toimintatapoja. Jokainen on lisäksi tuottanut itsekseen harjoitustehtäviä, jotka olemme koonneet alustavasti Google Driveen. Myös erilaiset sovellukset, oppimisalustat ja digimateriaalit ovat olleet tutustumisen ja testaamisen kohteena. Oma itsenäinen kokeiluni oli ”Radalla” myday-videon kuvaaminen ennen joulua yhdestä työpäivästäni ja sen tallentaminen Youtubeen. Se, millä tavalla videota voin opetuksessa hyödyntää, on vielä kysymysmerkki. Tavoitteena tässä tehtävässä oli kuitenkin varsinaisesti vasta ottaa haltuun videointi, editointi ja kokonaisuuden tallentaminen verkkoon. Välineenä oli tällä kertaa vain työpuhelin, taskussa hyvin kulkeva Lumia.

Työskentelymme Hannan ja Helin kanssa huipentui pienryhmätapaamiseen ja workshopiin Oulussa 2.2.2018. Päivän aikana laadimme tehtäväkokonaisuudelle ns. pedagogisen käsikirjoituksen. Toteutimme materiaalin Coggle-alustalle. Tuotos on ideakarttamainen visuaalinen esitys, joka sisältää linkkejä verkkosivuille sekä valokuvia. Linkki materiaaliin.

Kokoontumispaikkana Oulussa ryhmällämme oli Oulun amk:n liiketalouden yksikkö. Ohjelmassa oli paitsi ns. Storyboarding-periaatteen soveltaminen omaan kehittämistehtäväämme, myös työpajatyöskentelyä sekä verkostoitumista Oulun amk:n suomen kielen opettajien kanssa. Saimme tilaisuuden kertoa heille valtakunnallisesta hankkeestamme, jossa tuotamme oppimateriaalia kaikkien korkeakoulujen tarpeisiin.  Samalla Oulun amk:n S2-opettajat jakoivat kanssamme kuulumisia omista hankkeistaan sekä saivat esittää omia toiveitaan edistyneille suomen kielen oppijoille suunnattujen oppimateriaalien tuottamiseksi.

Oulun S2-opettajat. Kuva: Tuija Tolonen-Kytölä.

Tällä hetkellä olemme pääsemässä vauhtiin konkreettisten tehtävänantojen muokkaamisessa. Helmikuun agendalla on tuottaa tiimityönä Helin opiskelijoille harjoituksia viestinnän projektia varten Lahden amk:ssa. Samaa materiaalia voin hyödyntää itse myöhemmin Centriassa. Tapaamme kevään aikana Laurea-amk:n tiloissa helmikuun puolessa välissä, ja huhtikuulla matkaamme Lahteen. Tähän saakka hanke on antanut itselleni paitsi uusia digitaitoja ja välineitten tuntemusta, myös uusia ystäviä ja verkostoja. Kevättä kohti etenemme innostunein mielin ja pidämme mielessämme Picasson sanat: ”Hän joka luulee pystyvänsä, pystyy. Hän joka ei luule pystyvänsä, ei pysty. Tämä on kiistämätön, armoton laki.”

Maria Åhman-Nylund: Lärarnärvaro i webbkurser, uppbyggande respons och branschöverskridande interaktion mellan högskolestuderande

Jag har sedan hösten 2007 jobbat som lärare i svenska på Centria i Jakobstad. I och med projektet DigiJouJou har jag det här läsåret fått en unik möjlighet att uppdatera mina kunskaper i nätpedagogik och att utvecklas som pedagog. Under hösten 2017 deltog jag i en kurs som gav mig redskap för att planera och genomföra kvalitativa nätkurser, och förutom allt det nya som jag lärde mig under kursen var det också nyttigt att själv vara i studerandens roll. Det hjälper mig att tänka mig in i studerandenas situation då jag planerar undervisning på nätet.

I Jakobstad har vi under flera års tid utnyttjat tvåspråkigheten bland stadens högskole-studerande i form av tandemsamarbete inom studierna i det andra inhemska språket för studerande på Centria, Novia och Åbo Akademi. Studerandena har fått ett tandempar med det andra språket som modersmål, och tillsammans har de övat på det andra inhemska språket samt fungerat som stöd och språklig modell på det egna modersmålet. Numera studerar de flesta finskspråkiga på Centria i Jakobstad främst via nätet, och därför har det blivit aktuellt att göra dessa tandemövningar utan fysiska möten. Inom ramarna för DigiJouJou har jag skapat en webbplats med E-Tandemövningar, som vi för närvarande piloterar med finskspråkiga studerande på Centria och svenskspråkiga studerande på Novia. Webbplatsens adress är: www.etandem.org

Möjligheten till nätverkande och samarbete med kunniga och engagerade lärare i svenska på andra högskolor i Finland är en annan sak som jag har uppskattat med projektet. Min grupp planerar en webbkurs där vi fokuserar speciellt på lärarnärvaro, olika former av interaktion samt uppbyggande respons. Under höstterminen 2018 kommer vi att ordna en gemensam pilotkurs för studerande från Centria, Aalto-universitetet samt Jyväskylä yrkeshögskola. I den här presentationen kan du bekanta dig närmare med kursen som vi planerar: https://spark.adobe.com/page/2mKfhZNfP6peO/

Inom den egna gruppen har vi testat olika verktyg för videomöten och olika former av samarbete via nätet. Vi träffas regelbundet, och vårt favoritverktyg för videomöten är programmet Zoom. På egen hand har vi testat många olika program och verktyg som kan bli aktuella i vår undervisning, och sedan delat med oss av våra erfarenheter.

Genom DigiJouJou har jag fått nya nätverk och bättre beredskap att på ett flexibelt och mångsidigt sätt kunna undervisa i svenska också på nätet. Det är jag mycket tacksam för, och ser fram emot att fortsätta utvecklingsarbetet ännu läsåret 2018-2019.

Lena Segler-Heikkilä
Yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2551 

Hertta Erkkilä
Tuntiopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 149 5991

Mia Holmbäck
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 161 6699

Tuija Tolonen-Kytölä
Yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2549

Maria Åhman-Nylund
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9969

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail