Harjoittelu Centrian TKI-hankkeessa

Johanna Kesti

Harjoittelun suorittaminen TKI-hankkeessa tarkoittaa opiskelijalle kahta jonkin verran erilaista roolia saman organisaation sisällä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä ristiriitaa, vaan nämä eri roolit voivat täydentää toisiaan.  Pohjimmiltaan sekä tavallisen opiskelun että harjoittelun päämäärä on samansuuntainen, eli kehittyä paremmaksi ja ammattitaitoisemmaksi osaajaksi omalla alalla.

Kun harjoittelun teema valitaan lähelle opiskeltavaa alaa, on harjoittelussa mahdollista laajentaa ja syventää kursseilla saatuja tietoja. Pidempi jakso saman teeman parissa antaa toisaalta myös vastapainoa opiskeluun, jossa samaan aikaan tavallisesti suoritetaan useita hyvinkin erilaisia kursseja, joihin liittyy useita aiheita ja suppeahkoja harjoituksia. Suoritin tieto- ja viestintätekniikan AMK-insinöörin opintoihini kuuluvan harjoittelun Centria TKI:n HIPPA Remote -hankkeessa (Euroopan sosiaalirahasto). Harjoittelu sijoittui toisen opiskeluvuoteni loppuun, eli noin puoliväliin opintojani.

TKI-hankkeessa on potentiaalia myös opiskelijan harjoittelupaikkana. Harjoittelun sisällön puolesta sopivan haastavia ja kiinnostavia tehtäviä on mahdollista löytää hyvin. Toisaalta opiskelijoilta löytyy monipuolista osaamista, josta hankkeissakin on hyötyä. Harjoittelu on myös mahdollista sopia ja järjestää sopivan joustavaksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että haastavammiksi osoittautuvissa tehtävissä on mahdollista pysähtyä ja etsiä sopivaa ratkaisua. Harjoittelun aikana on myös mahdollista saada kokemusta niin itsenäisestä työskentelystä kuin tiimin jäsenenä toimimisestakin.

HoloLens 2- lasit ja niiden käyttömahdollisuudet

HIPPA Remote -hankkeessa harjoittelun työtehtäväni oli HoloLens 2 -lasien käyttöönotto, sisällön rakentaminen ja niiden mahdollisuuksien kartoittaminen. Kyseessä ovat AR- eli lisätyn todellisuuden lasit. Lisätyssä todellisuudessa voi katsella tietokonegrafiikalla tehtyjä malleja ikään kuin osana ympäröivää todellista maailmaa. Laseilla siis näkee sekä niiden todellisen fyysisen ympäristön että niille tuodun lisätyn todellisuuden elementit.

Hololens 2 -laseille tehdään sisältöä pääasiallisesti pelikehitykseen käytettävällä Unity-pelimoottorilla. Ennen varsinaisen sisällön luomista onkin tarpeellista ottaa haltuun sekä Unityn että lisätyn todellisuuden pääkohdat. Asiakokonaisuus on laaja, mutta perustason osaamisella on kuitenkin mahdollista saada paljon aikaan. Toisaalta kokonaisuuden laajuus antaa paljon mahdollisuuksia luovalle työskentelylle ja uusille oivalluksille.

HoloLens 2 -lasien lisätyn todellisuuden tarkastelu on käyttäjälle luontevaa. Laseille tuotujen virtuaalikappaleiden kanssa pystyy olemaan vuorovaikutuksessa, mikä tuo realistisuutta niiden käyttökokemukseen. Lasit esimerkiksi tunnistavat käyttäjän kädet ja niiden liikkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että virtuaaliesineistä voi ottaa kiinni, niiden kokoa voi muuttaa venyttämällä tai kokoon painamalla, niitä voi siirtää paikasta toiseen sekä käännellä ja tarkastella eri kulmista. Näin esineistä tai laitteista saa monesti paremman käsityksen kuin tavanomaisesta kuvasta tai 3D-mallista tietokoneen näytöllä. Lasit myös muistavat, mihin jokin kappale on jäänyt. Virtuaalisen kappaleen sijainti siis säilyy, vaikka välillä siirtyisikin pois sen luota.

Unity-pelimoottori on paras työkalu kolmiulotteisten kappaleiden tuontiin laseille. Valokuvia ja videoita voi siirtää niille myös suoraan tietokoneelta ilman välivaiheita. Laseilla voi lisäksi kuvata valokuvia ja videoita. Laseilla otetuissa kuvissa näkyy sekä niille tuotu lisätyn todellisuuden materiaali että muu ympäristö, ja kuvat vastaavatkin hyvin lasien käyttönäkymää.

Laseille tuotava sisältö tehdään tavallisesti itse, joko käyttämällä apuna muualta saatuja osia ja malleja tai suoraan Unitylla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sekä sisällön ulkonäköön että ominaisuuksiin voi vaikuttaa laajasti. Värin ja koon lisäksi on esimerkiksi mahdollista päättää, reagoivatko kappaleet painovoimaan tai toisiin esineisiin. Ne voi myös säätää pysymään paikallaan, seuraamaan käyttäjää tai olemaan liikuteltavissa, mutta pysymään aina samassa asennossa tai samalla korkeudella.

Erityisen hyvin lasit toimivat yksittäisten kappaleiden tarkasteluun. Näitä kappaleita voi kuitenkin olla useampia samassa mallissa kerralla nähtävissä. Mahdollisia käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi laitteiden tai esineiden tarkastelu ja niihin tutustuminen joko yksinään tai osana tilaa, johon ne on tarkoitus sijoittaa. Laseja voi hyödyntää myös jo suunnitteluvaiheessa paremman tuntuman ja käsityksen saamiseksi kehitettävästä tuotteesta. Laseille voi tuoda myös tekstiä ja tekstitauluja, joita voidaan käyttää muun muassa käyttöohjeina tai muun tarpeellisen tiedon esittämiseen.

Alue, jonka HoloLens 2 -laseilla näkee, on kohtalaisen kapea ja selvästi normaalia näkökenttää pienempi. Hyvin pienikokoisten kohteiden huomaaminen laseilla voi välillä olla hieman vaikeaa, jolleivat ne ole lähellä jotain isompaa suuntaa antavaa kappaletta tai kokonaisuutta. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun suunnittelee ja rakentaa sisältöä. Todellinen ympäristö näkyy aina lasien läpi ja vaikuttaa siis myös lisätyn sisällön erottumiseen ja näkymiseen. Varsinkin kirkkaassa valaistuksessa pienten yksityiskohtien, tummien värien ja suhteellisen pienten värisävyjen erojen erottaminen voi olla haastavaa. Jos nämä seikat huomioi mallin kehityksessä, ei niistä kuitenkaan tule kohtuutonta haittaa. Kokonaisuutena HoloLens 2 -lasit ovatkin hyödyllinen ja monipuolinen työväline.

Pöydälle asetettu pingviinirobotti Hololens 2-laseilla nähtynä. Malli: ”Weathered penguin-bot” (https://skfb.ly/onU7N) by epilogueronin is licensed under Creative Commons Attribution. Kuva: Johanna Kesti

Harjoittelun jälkeen

TKI-hankkeilla on puhtaasti käytännön järjestelyjen puolestakin  hyvät edellytykset harjoittelun toteutukseen. Centrialla on toimivia, ergonomisia ja erityisesti kesäaikaan myös rauhallisia työskentelytiloja. Etätyö sekä osittain etänä ja osittain Centrian tiloissa tehtävä hybridityö sopii mallina myös hyvin harjoitteluun. Nämä vaihtoehdot tekevät harjoittelusta joustavamman ja näin paremmin toimivan erilaisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Olen tyytyväinen sekä harjoittelun sisältöön että käytännön järjestelyihin. Opin paljon uutta ja sain työskennellä mielenkiintoisissa tehtävissä. Minut otettiin myös hyvin vastaan osaksi työyhteisöä ja ajatuksiani kuunneltiin. Olen jatkanut työskentelyä harjoittelun jälkeen Centrialla osa-aikaisena TKI-kehittäjänä.

HIPPA-Remote-hanke toteutetaan kolmen maakunnan, Keski-Pohjanmaan (Centria), Pirkanmaan (TAMK) ja Uudenmaan (Metropolia), rajat ylittävänä kolmena itsenäisenä, mutta samannimisenä ja toisiinsa kytkeytyvänä sisarhankkeena.

Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Johanna Kesti
TKI-kehittäjä
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 597 5896

Facebooktwitterlinkedinmail