Informaatiolukutaitoa tarvitaan tulevaisuuden työssä

Hanna-Riina Aho

Tulevaisuuden työn muutoksesta puhutaan paljon, mutta suurelta osin keskustelu kiertää yleisiä teemoja ja harvoin konkreettisia kuvauksia. Se on ymmärrettävää, koska niitä kristallipalloja, joista asian näkisi, on harvassa. Työn muutokseen vaikuttavat digitalisaatio, liiketoiminnan muutokset ja tekoäly ja robotiikka.

Matalat organisaatiot ja kimmoisat työntekijät

Työn muutoksesta voidaan havaita, että organisaatiot ovat nykyään aikaisempaa matalampia. Työssä on vähemmän rutiinitehtäviä ja projektityö on lisääntynyt. Tulevaisuudessa työsuhteen varmuus häilyy. Se on yrittäjämäistä, pirstaloitunutta tehtävien, ajan ja työn tekopaikan suhteen. Arvellaan, että tulevaisuudessa tarvitaan teknologian kasvun myötä entistä enemmän taitoja, joissa korostuu itsenäisyys, ongelman ratkaisukyky, itseohjautuvuus sekä medialukutaito. Yhtä aikaa tarvitaan tiimityötaitoja, halutaan ihmisten olevan kimmoisia ja joustavia, sosiaalisilta taidoiltaan eteviä.

Työvoimalta edellytetään iättömyyttä, pidempää osallistumista työntekoon sekä elinikäistä oppimista. Työvoiman pitää olla myös kiinnostunutta omasta työhyvinvoinnistaan ja huolehtia siitä. Työvoiman pitää olla sosiaalista, yhteisöllistä ja reagoida ja reflektoida työyhteisön tarpeisiin ja mielialoihin kulloinkin parhaalla tavalla. Tulevaisuus on ruusuinen.

Tämä kaikki yllä kerrottu on poimittu Stephane Goldsteinin esityksestä ECIL¹ 2017 – konferenssista. Goldsteinin mukaan ihmisten urat etenevät tulevaisuudessa siksak-kuviona ennemminkin kuin suoraviivaisesti. Ihmiset verkostoituvat monialaisesti. Työympäristöissä tietoa jaetaan mutta se edellyttää toimintakulttuuria, jossa on totuttu jakamiseen ja joustavuuteen. Kuva on jälleen hyvin kaunis ja eheä, mutta tällaisesta verkostosta ja tiedon jakamisesta jäävät ulkopuolelle työntekijät, jotka eivät työpaikalla tee siihen varsinaiseen tuotantoon tai vastaavaan liittyviä töitä vaan ovat ehkä siivoojia, vartijoita tai kahvilatyöntekijöitä.

Stephane Goldstein ECIL 2017 -konferenssissa. Kuva: Hanna-Riina Aho.

Informaatiolukutaito auttaa keikkaekonomiassa

Tämä johtaa työntekijöiden osalta myös uudenlaisiin työehtoihin. Syntyy ns. keikkaekonomiaa, jossa työsuhde syntyy erimittaisina työn suorittamiseen liittyvinä sopimuksina. Työntekijöistä tulee inhimillinen pilvi, josta saadaan työntekijä kulloinkin tarvittavaan tehtävään. Osaltaan se vaikuttaa käsitykseemme palkasta ja palkan perusteesta. Fyysinen tila työpaikalla, missä työntekijät ovat keskenään tekemisissä toistensa kanssa, on katoamassa. Nämä asiat edellyttävät kykyä tunnistaa tiedon tarve ja käyttää monenlaista tietoa, monenlaisissa tietoarkkitehtuureissa ja maisemissa. Ilman niitä se eristää ihmiset toisistaan.

Informaatiolukutaito määriteltiin American Library Associationin toimesta kyvyksi tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa sekä löydetyn tiedon eettistä ja kriittistä arviointia ja käyttöä (ALA 2000.) Uudempi määrittely liittää informaatiolukutaidon lähemmäs medialukutaitoja ja Association of College and Research Libraries onkin määritellyt informaatiolukutaidon kuudeksi kehykseksi. Niitä ovat:

Tiedon haun strategiat ja välineet
Tiedon eettinen käyttö
Tiedon jakaminen ja vuorovaikutus tieteen tekemisessä
Tekijyyteen vaikuttaa kompetenssi ja tekijyyttä rakennetaan
Tutkiva oppiminen
Tiedon tuottaminen ja arviointi

(ACRL 2016 ja Helsingin yliopiston kirjasto 2017)

Työn tekemiseen liittyviä työntekijän toimintoja voidaan seurata ja arvioida teknisesti entistä enemmän. Työn tekemiseen liittyvästä toiminnasta voidaan luoda kaavoja ja algoritmeja. Mitä se sitten tarkoittaa kontrolloinnin tai itsenäisyyden kannalta? Tämän datan keräämiseen ja käyttöön liittyy tietysti eettisiä kysymyksiä ja siinä tarvitaan datan käyttöön liittyviä taitoja.

Kun automaatio ja digitalisaatio hoitaa lähes kaiken, niin ihmisille jää kriittinen ajattelu, luovuus ja henkilökohtainen vuorovaikutus. Ihmiset tarvitsevat myös verkostoitumista, yhteistyötä ja tunnetaitoja. Informaatiolukutaito kuuluu näihin kaikkiin inhimillisen osaamisen näkökulmiin yhtenä osana.

¹ European Conference on Information Literacy