Muistan, minkä unohdin – tämänkin osaan

Minna Koivula
Harriet Tervonen

Kuva: Minna Koivula.

jälleen –  työn haku
odotus ja pettymys
katoan ilmaan 

keskityn lauluun
joukossa toisten – hetken
murheet ei muistu 

varkain –  aivan niin
muistan, minkä unohdin
tämänkin osaan

(Harriet Tervonen)

Elokuussa 2017 käynnistyi Centria-ammattikorkeakoulun hallinnoima LUmOaVA-hanke, jonka tavoitteena on etsiä uusia toimintamalleja heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien toimintakyvyn parantamiseen monitaidekeinoin. Hankkeessa on tarkoitus kehittää Elävä Portfolio -malli oman osaamisen tarkastelemiseen ja sen esille tuomiseen. Kehittämistyössä on mukana kohderyhmään kuuluvia kehittäjäasiakkaita, jotka osallistuvat LUmOaVA-hankkeen järjestämiin työpajoihin.

Heikossa työllistymistilanteessa olevien ihmisten puuttuva oikeus osallistua työelämän mahdollistamaan osallisuuteen on omiaan kapeuttamaan ihmisen toimijuutta ja oman osaamisen tunnistamista. Tähän tarpeeseen LUmOaVA-hanke pyrkii vastaamaan tarjoamalla vaihtoehtoisen mahdollisuuden tarkastella omaa osaamista monitaiteellisin keinoin.

Osaamisen ja osallisuuden merkitys

Suomen 100-vuotista itsenäisyyspäivää vietettiin 2017. Sata vuotta on varsin lyhyt aika rakentaa kansakuntaa hyvinvointivaltioksi, mikä on tarkoittanut kovaa työtä ja sitoutumista. Työn merkitys onkin suomalaisille itseisarvo, kunnia-asia, jossa korostuvat ihmisen osallisuus ja toimijuus. Katri Maria Rintamäki on vuonna 2016 ilmestyneessä väitöskirjassaan tutkinut suomalaisten työelämää. Aineiston mukaan työn merkittävyys suomalaiselle on suuri. Sillä mitataan ihmisen identiteettiä, arvoa ja moraalia. Työn merkitys rakentuu myös suhteessa kotiin ja perheeseen, mikä on yksisuomalaisten hallitseva elämänalue. Työn arkielämää rytmittävä ja ylläpitävä vaikutus sekä sosiaalinen merkitys painottuvat niin ikään tutkimustuloksissa voimakkaasti. (Rintamäki 2016.)

Työn merkitys ihmisen osaamisen tunnistamisessa ja osallisuuden vahvistajan on ilmeinen. Ihmisen tarve olla yhteydessä toiseen elolliseen on ihmisyydelle ominaista, olla osallinen. Osallisuus ei ole yksilön ominaisuus, vaan kokemus yhteydestä, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa ihmisten sekä ihmisten ja luonnon välillä (Hirvilammi 2014, 21). Osallisuus on toimimista, olemista ja osallistumista erilaisissa suhteissa. Se on erimittaisia prosesseja, jossa vapaudet ja oikeudet vaihtelevat. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat ihmisen kokemukseen oman toimijuuden mahdollisuuksista ja rajoituksista. (Isola, Kaartinen jne. 2017.)

Työelämän ulkopuolelle joutuminen, syystä tai toisesta, kapeuttaa varsin lyhyessä ajassa ihmisen kokemusta omasta osaamisesta ja osallisuudesta. Jäädä oman osaamisen kanssa, pois jostakin. Kelpaamattomuuden kokemus peittää alleen sen osaamisen ja osallisuuden kokemuksen, jonka ihminen yhteisössä toimiessaan on saanut osakseen. Meille suomalaisille on usein vaikea nimetä osaamistamme ja vahvuuksiamme, ja kun oma, työhön vahvasti liitetty, identiteetti ja arvo joutuvat koetukselle, vaikeutuu osaamisen nimeäminen entisestään. Taiteen avulla vaikeaankin elämäntilanteeseen voi löytää uusia sävyjä ja säveliä. Se muistuttaa meitä mahdollisuuksien olemassa olosta: vaihtoehtojen ja valintojen maailmasta, jossa mahdoton tulee mahdolliseksi. (Honkakoski 2017.)

Kuva: Minna Koivula.

Löytöretkellä helmeä etsimässä

Taide on aina kuulunut tärkeänä osana ihmisten elämään. Ihmiset ovat kautta aikain ilmaisseet kokemuksiaan ja tunteitaan äänen, liikkeen, kuvan ja sanan avulla. Kokemukset rakentuvat ihmisen mielessä mielikuviksi, jokaisella oman näköiseksi, ainutlaatuiseksi. Kokemuksellisen mielikuvan ilmentäminen taiteen keinon mahdollistaa ihmiselle turvallisen löytöretken itseen, oman osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien löytämiseen. Taide avaa mahdollisuuden huomata, että kaikki ei ole sitä, miltä näyttää (Karisto 1996). Taiteet löytöretken matkustusvälineenä tarjoavat vaihtoehtoisen kielen sellaisille kokemuksille, joita ei puheella osaa ilmentää. Luovat menetelmät, monitaiteellisin keinoin, tarjoavat mahdollisuuden löytää itsestä osaamista, jota ei tiennyt tai muistanut olevan olemassa.

LUmOaVA-hankkeen tunnuslause, Luovat menetelmät soittavat meissä säveliä, jotka eivät puheella soi, pitää sisällään ajatuksen myös siitä piilossa olevan osaamisen herättelystä esiin. Jokaisella on osaamista, eri kerroksissa, eri taajuuksilla soivaa. Osaaminen tulee nähdä monessa valossa ja varjossakin, se on muutakin kuin tietoa tai työkokemusta. Osaaminen on kyvykkyyttä, valmiutta, oppimista, oivaltamista, asennetta, taitoa ja tahtoa. LUmOaVA-hankkeessa osaamista tarkastellaan toiminnallisesti, taidelähtöisin menetelmin, vuorovaikutuksessa ja kokemuksellisesti.

Monitaidemenetelmät tarjoavat valtavasti erilaisia työkaluja osaamisen tarkasteluun. LUmOaVA-hankkeen järjestämissä työpajoissa on osaamista lähestytty monin eri tavoin, toteutettu yhteisiä löytöretkiä oman helmen löytämiseksi. Eräässä työpajassa osallistujat muodostivat erilaisten tehtävien avulla yhteisen supersankarin. Supersankari-taideteokseen kerrostui värein ja pensselein kymmenen ihmisen osaaminen ja yhteisen tekemisen riemu. Toisessa työpajassa rakennettiin silta yli esteiden ja annettiin unelmien johdattaa eteenpäin. Ja on omaa osaamista sanoitettu, kerran jos toisenkin, haikujen avulla.

pystyn, kykenen
hiljaistakin tietoa
piilossa jossain 

tulen nähdyksi
voimaannun – oivallan
etsin kätketyn 

taiteen matkassa
yhdessä toimiessa
löytyi se helmi

(Minna Koivula)

Lähteet

Hirvilammi, T. 2014. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Honkakoski, A. 2017. Taiteen ja sosiaalisen työn rajalla. Kohtauspaikkana draama. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto.

Isola, A. & Kaartinen, H. & Leemann, L. & Lääperi, R. & Schneider, T. & Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017 Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Työpaperi 33/2017.

Karisto, A. 1996. Invisible social policy: empowerment through cultural participation. Kvartti 3B. Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu, 50-53.

Rintamäki, K. 2016. Työ arjessa. Työn kokemus suomalaisten arkielämässä 2000-luvulla. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C-osa, tom. 427.

Minna Koivula
Tuntiopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0771

 

Harriet Tervonen
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 449 2652

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail