Kokemuksia koulutusviennistä : Nursing Programme Shanghai-Kokkola

Timo Kinnunen
Maria Björkmark

Kuva: Maria Björkmark.

Centria-ammattikorkeakoulun nursing–koulutusohjelma toteutti Shanghai-Kokkola -akselilla kiinalaisten sairaanhoitajien tilauskoulutuksen. Opetussuunnitelma räätälöitiin nursing–koulutuksesta (Bachelor of Health Care) ja se sisälsi perus- ja ammattiopintoja, ohjattua harjoittelua sekä opinnäytetyön. Koulutuksen laajuus oli 90 opintopistettä. Koulutus toteutettiin Shanghaissa (syksy 2016) ja Kokkolassa (kevät 2017 – syksy 2017). Koulutukseen osallistui 11 opiskelijaa, jotka kaikki saivat todistuksen päivämäärällä 18.12.2017.

Koulutusviennin taustaa

Tutkintoon johtava englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus Shanghai University of Medicine and Health Sciences (SUMHS) toteutettiin jo toisen kerran. Lukuvuosina 2009-2010 Centrian operoimassa ensimmäisessä nursing-toteutuksessa opiskelijoita oli 8, jotka kaikki valmistuivat tavoiteajassa. Tämä koulutusvientitoteutus jäi kuitenkin pilotiksi korkeakoulutuksen lainsäädännöllisten ja hallinnollisten esteiden takia. Vuodesta 2016 ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on sallinut lukuvuosimaksujen perinnän sekä tilauskoulutusten järjestämisen. Samalla ovat poistuneet korkeakoulujen koulutusvientiä koskevat esteet. SUMHS:n yhteydessä on toiminut lähes 20 vuotta amerikkalainen Bob Jones University ja heidän kolmivuotinen englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus. Täältä valmistuneisiin sairaanhoitajiin kohdistui Centrian rekrytointi.

Syksy 2016 Shanghaissa

Kaikkiaan neljä lehtoria ja yksi tuntiopettaja Centriasta osallistui eri pituisina jaksoina SUMHS:n pääkampuksella tapahtuvaan opetukseen. Lisäksi suomen kielen opetuksesta vastasi Shanghaissa asuva suomalainen opettaja. Käytössämme oli opetustilana henkilöstön neuvotteluhuone, joka soveltui kontaktiopetukseen hyvin. Asuin-, keittiö- ja muut sosiaalitilat sijaitsivat yliopiston vierastalossa, jossa asuivat myös amerikkalaisen koulutuksen henkilöstö sekä lukuisat vaihto-opiskelijat eri puolilta maapalloa. Myöhemmin syksyllä saimme käyttöömme erillisen toimistomaisen työtilan vain Centrian henkilöstön käyttöön.

Etenimme opetussuunnitelman mukaisesti tavoitteena 30 opintopisteen opinnot syksyn aikana. Toteutussuunnitelmassa huomioitiin kiinalaisten tärkeät juhlat: keskisyksyn juhla sekä kansallispäivän vietto, jotka tarkoittivat heille lähes viikon mittaisia lomia syys-lokakuussa. Perinteisen luokkaopetuksen lisäksi toteutimme verkko-opintoja sekä pbl-pedagogiikan mukaista opetusta, jotka molemmat olivat uutta niin opiskelijoille kuin kiinalaisille kollegoille. Verkko-opinnoista saimme kutsun neuvonpitoon, jonka keskeinen sanoma oli, että kontaktiopetusta on järjestettävä joka viikolle, koska kiinalaiset eivät ole tottuneet verkko-opintoihin saati itsenäiseen opiskeluun. Saimme vakuutella SUMHS:n edustajalle, että kyseessä ovat virallisesti opetussuunnitelman mukaiset opinnot ja että Kokkolassa jatkamme verkko-opintojen parissa, koska esimerkiksi lääketieteelliset opinnot toteutetaan verkossa.

Syksyn päällimmäisin kokemus oli kulttuuristen tekijöiden molemminpuolisessa tarkastelussa. Opiskelijoiden suullinen kielitaito, ujous, tietynlainen ryhmäajattelu sekä keskittymisvaikeudet (voi puhua some-riippuvaisuudesta) asettivat haasteita. Kun me tarjosimme pbl:n mukaisesti syväoppimista, reflektiota, kriittisen ajattelun kehittymistä, opittavien asioiden välisiä suhteita sekä päätöksentekokyvyn taitoa, meiltä odotettiin täysin opettajajohtoista luokkatilanneopetusta ja monivalintatenttejä. Eräs opiskelija kuvasi asiaa näin:

”Centrian koulutus on aivan erilainen, mihin olemme tottuneet. Kiinalaisessa koulutuksessa opettajat huutavat ja kuri on kova, amerikkalaisten kanssa keskitytään puheilmaisuun ja tentteihin ja teidän kanssa pitää itse hakea tietoa ja itse opiskella sekä esittää omia mielipiteitä”.

Todella, olimme usein törmäyskurssilla, mutta pbl:n yksi etu on siinä, että toistojen ja reflektion kautta opiskelija omaksuu uuden tavan oppimiseen: vastuu uuden tiedon omaksumisesta on opiskelijalla itsellään. Syksyn aikana myös selveni, että kymmenellä opiskelijalla yhdestätoista oli takanaan 4-vuotinen kiinalainen sairaanhoitajakoulutus sekä 3-vuotinen amerikkalainen koulutus. Meidän koulutus oli kuitenkin haluttua sen antaman Bachelor-tason ja parempien työmahdollisuuksien vuoksi, esimerkiksi EU-maihin.

Vuosi 2017 Talonpojankadulla

Ryhmä saapui Kokkolaan tammikuun alussa. Siinä missä opettajina olimme syksyn aikana omaksuneet kiinalaista elämänmenoa ihmeellisyyksineen todellisessa metropolissa, aloittivat opiskelijamme puolestaan totuttelun Kokkolan elämänmenoon. Kontrasti on suuri kaikilla mittareilla mitattuna ja se vaatii kasvamista, sopeutumista ja avointa mieltä. Tutuiksi tulleiden opettajien lisäksi uudet opettajat omine opintojaksoineen astuivat kuvion mukaan. Pian huomasimme Talonpojankadun monikulttuurisen kampuksen auttavan sopeutumisessa. Noudatimme ennalta laadittua toteutussuunnitelmaa. Oikeaksi ratkaisuksi osoittautui se, että hoitotyön erikoisalakohtaiset opintojaksot olivat kaikki edustettuina opetussuunnitelmassa, vaikkakin 2 opintopisteen suuruisina. Näin varmistimme, että tietoperusta on monipuolinen ja suomalaisen terveyspalvelun nykytila ja hoitotyön periaatteen avautuvat opiskelijoille.

Opintojen varsinaiseksi kompastuskiveksi osoittautui opinnäytetyöprosessi. Se alkoi jo toisella opiskeluviikolla Shanghaissa. Taival oli pitkä ja uuvuttava, varsinkin kielenhallinnan ja tutkimusorientaation löytämisen suhteen. Prosessia ohjasi neljä lehtoria ja kaikkien kokemukseksi jäi se, miten vaikeaa tutkimustiedon käyttö ja oman tutkimusmenetelmän ymmärtäminen voi olla. Huomattavaa on, että aikaisemmissa opinnoissa kukaan ei ollut tehnyt opinnäytetyötä. Syksy 2017 alkaessa lähestyimme maalia tässäkin asiassa, mutta uusiksi huolenaiheiksi nousivat opinnäytetöiden taso, viimeistely, esityskuntoon saattaminen sekä maturiteetti. Kielentarkastuksen ja arviointien jälkeen saimme todeta kaikkien saaneen opinnäytetyönsä hyväksytyksi.

Valmistuneet sairaanhoitajat opettajiensa Maria Björkmarkin ja Timo Kinnusen kanssa. Kuva: Maria Björkmark.

Koulutusviennin kaikkia vivahteita ei voi yhteen artikkeliin aukikirjoittaa. Paljon jäi hiljaista tietoa omaan käyttöömme vastaisen varalle. Kokemuksia ja opiskelijapalautteita on raportoitu sisäisesti tulevaisuuden varalle. Opiskelijapalautteen mukaan koko koulutuksen arvosanaksi antoi kaksi opiskelijaa K5, kahdeksan H4 ja yksi H3. Päätelminä voidaan todeta, että koulutusvienti täytti tarkoituksensa ja 11 sairaanhoitajaa (AMK) saavuttivat tavoitteensa. Koulutusvientiä kannattaa jatkaa, mutta koulutusajan pidentämistä neljään lukukauteen tulee harkita. Osa sairaanhoitajista jäi Suomeen ja osa palasi Shanghaihin. Osa tähtää maisteriopintoihin joko Suomessa tai muissa maissa. Myös varsinaiseen hoitotyöhön Suomessa työllistyviä on ryhmässä mukana, vaikka aluksi työtehtävät voivat olla muuta kuin sairaanhoitajan osaamiseen liittyviä.

Kaiken kaikkiaan koulutusviennissä mukana olo oli sekä haastava että antoisa kokemus. Jatkoa ajatellen olemme valmiimpia kulttuuristen tekijöiden ymmärtämiseen ja pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932.

Koulutusviennin tiekartta 2016-2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9.

Timo Kinnunen
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0576

 

Maria Björkmark
Lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0568

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail