Vastuullista ja tuloksellista liiketoimintaa johtamisjärjestelmän avulla

Heli Lauronen

Liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Suunnilleen näinhän se on kirjoitettu Suomessa osakeyhtiölakiin, ja sama pätee periaatteessa myös muihin yrityksiin. Vuonna 1970 amerikkalainen Milton Friedmanin ilmaisi saman ajatuksen kuuluisassa sanonnassaan ”The business of business is business”, jolla hän käytännössä tarkoitti sitä, että yrityksellä ei ole muita sosiaalisia vastuita kuin tuloksen tekeminen. Kestävän kehityksen ja eettisen liiketoiminnan ammattilaiset eivät tätä kuitenkaan sellaisenaan nielleet.

Yksikään yritys kun ei voi toimia ympäristöstään ja yhteiskunnasta eristyksissä vaan se on osa ympäröivää maailmaa, halusipa tai ei. (Juutinen) Onko voiton tavoitteleminen tässä tilanteessa keinolla millä hyvänsä sallittua, hyväksyttyä tai moraalisesti oikein? Nykyisin hyvin harva ajattelee enää näin, vaan yrityksen tehtäviin on usein määritelty muitakin vastuita, ja sijoittajat odottavat yrityksiltä muutakin kuin taloudellista tuottoa.

Yritysvastuulle löytyy useita määrittelyjä. Hyvin usein yritysvastuuta kuvataan Elkintonin määritelmän mukaisesti jakamalla se kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen vastuu. Taloudelliseen vastuuseen kuuluu ilman muuta varmistaa liiketoiminnan kannattavuus ja kehittyminen pitkällä aikavälillä. Yritysvastuun muiden osa-alueiden ja eettisen liiketoiminnan periaatteet astuvat kuvaan siinä vaiheessa, kun mietitään millä keinoilla liiketoiminnan kannattavuus varmistetaan.

Vaatimukset yrityksille lisääntyvät

Suomessa yhteiskunta säätelee yritysten toimintaa vahvasti. Monet yritysvastuun alueelle kuuluvat asiat, kuten esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnin varmistaminen tai luonnon pilaantumisen estäminen ovat jo lakisääteisiä työsuojeluvaatimusten ja ympäristölupien kautta. Liiketoiminnan kasvaessa ja kansainvälistyessä yritykset hyvin usein törmäävät lisääntyviin kysymyksiin ja vaatimuksiin niin asiakkailta kuin ympäröivältä yhteiskunnalta ja uusilta markkina-alueiltakin.

Tästä esimerkkinä vuoden 2016 lopulla hyväksytty vastuullisuusraportoinnin EU-direktiivi, jonka perusteella Suomen lainsäädäntöön tuli vaatimus, että isojen yritysten (henkilöstö yli 500 hlöä ja liikevaihto yli 40 milj. euroa tai taseen loppusumma yli 20 milj. euroa) on raportoitava ympäristöä, työntekijöitä ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä asioista. Nämä vaatimukset onhuomioitava vuoden 2017 raportoinnissa. (Työ- ja elinkeinoministeriö) Vaikka raportointivelvollisuus nyt onkin vain suurilla yrityksillä, vaikutukset tulevat näkymään ainakin näiden yritysten yhteistyö- ja toimittajayrityksissä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on kehitteillä vastuullisuusraportoinnin opas myös pk-yrityksille.

Yritysvastuuta voi toteuttaa monella tapaa

Suomen yrityksistä suurin osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Kestävän kehityksen, ja myös yritysvastuun näkökulmasta, pk-yritykset ovatkin mielenkiitoisempia. Näillä yrityksillä on paremmat edellytykset reagoida vastuullisuuden haasteisiin, ja ketteryytensä ja joustavuutensa ansiosta ne voivat esimerkiksi lähteä erilaisiin kokeiluihin helpommin mukaan. Tätä kautta yrityksille voi löytyä uutta liiketoimintaa. Kestävän kehityksen ja yritysvastuun hyödyntäminen liiketoiminnan strategiassa voi vastuullisuuden kustannusten sijasta tuodakin kilpailuetua, jolla erottautua kilpailijoista. Kilpailuetua voi toki hakea myös kustannustehokkuudesta, jolloin toimintaa tehostetaan ja kuluja saadaan alas.

Kolmas vastuullisuuden strategiamalli on riskien välttämisen strategia. Tämä on monelle pk-yritykselle hyvä lähtökohta, varsinkin jos koko yritysvastuu ja kestävä kehitys ovat yritykselle uusia asioita. Riskienhallinnalla yritys valmistautuu ulkoa tuleviin uhkiin ja valmistautuu vastaamaan vastuullisuutta koskeviin kysymyksiin ja vaatimuksiin. Yrityksen maineen ylläpito velvoittaa varmistamaan, että esimerkiksi oma tuotanto ei kuormita ympäristöä liikaa, työntekijöitä kohdellaan asiallisesti ja raaka-ainetoimittajat toimivat kestävällä pohjalla. (Sitra)

Johtamisen standardit avuksi kehittämistyöhön

Mistä sitten lähteä liikkeelle? Yritysvastuun kehittämiseen on olemassa useita malleja. Jokaisella yrityksellä on olemassa jokin johtamistapa, olipa se sitten muotoutunut vuosien saatossa tavaksi toimia, tai järjestelmä kenties perustuu johonkin johtamisstandardiin. Myös yrityksen liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen voidaan ottaa avuksi johtamisen standardi, jonka antamaa viitekehystä voi hyvin käyttää toiminnan kehittämisessä ilman että toimintajärjestelmää tarvitsee sertifioida.

Johtamisjärjestelmien standardeista laatujohtamisen standardi ISO 9001 ja ympäristöjärjestelmän standardi ISO 14001 uusittiin vuonna 2015. Nyt myös työterveys- ja –turvallisuusjohtamiseen (TTT) saadaan uusi ISO-standardi, joka korvaa aikaisemman OHSAS 18001 –standardin. TTT-standardiehdotus hyväksyttiin ISO:n jäsenten äänestyksessä tammikuussa, ja uusi ISO 45001 –standardi julkistettiin nyt maaliskuussa. Suomessa standardi tullaan julkaisemaan tunnuksella SFS-ISO 45001:2018 ja Suomen Standarditoimisliitto (SFS) on lupaillut uuden standardin suomennosta ensi kesään mennessä.  Yrityksillä, jotka ovat sertifioineet toimintansa OHSAS 18001 mukaisesti, tulee olemaan kolme vuotta aikaa valmistautua uuden ISO-standardin vaatimusten täyttämiseen. (SFS)

Standardien käytön tärkein merkitys organisaatiolle on siinä, että se antaa yhden laajasti hyväksytyn viitekehyksen toiminnan parantamiseen ja organisaation riskien vähentämiseen. Uusi TTT-standardi noudattaa samaa terminologiaa ja rakennetta kuin muutkin johtamisen standardit. Erityisesti tämä helpottaa TTT-asioiden integroimista toimintajärjestelmään yrityksissä, joissa on jo olemassa jokin ISO-standardiin pohjautuva järjestelmä. Merkittävimmät uuden ISO 45001 -standardin painotukset koskevat organisaation toimintaympäristön ymmärtämistä, sidosryhmien tarpeiden ja odotusten huomioimista sekä johtajuutta. Lisäksi TTT-johtamisjärjestelmään itseensä, niin normaalissa toiminnassa kuin muutostilanteissakin, kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet tulee tunnistaa.

Olipa yrityksen vastuullisuuden taso millainen hyvänsä, aina voi parantaa. Liiketoiminnan kannalta tulee yleensä edullisemmaksi huolehtia vastuullisuusasioistakin ennen kuin asiakkaat tai ympäröivä yhteiskunta ehtivät esittää vaatimuksia. Kysymyksiin ja vaatimuksiin vastaaminenkin on huomattavasti helpompaa, kun niihin on ennalta varauduttu.

Lähteet

Juutinen, S. (2016) Strategisen yritysvastuun käsikirja. Talentum Pro.

Sitra (2013) Strateginen vastuullisuus. 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä.

Suomen Standardisoimisliitto SFS (www.sfs.fi)

Työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi/vastuullisuusraportointi)

Heli Lauronen
TKI-asiantuntija, lean ja laatu
Centria tutkimus ja kehitys
p. 040 729 9954

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail