Anna Pulkkinen
Mikä meitä ihmisiä muutoksessa kiinnostaa? Se, miten muutos koskettaa juuri minua. Työhömme kohdistuvissa muutoksissa pohdimme, miten muutos vaikuttaa minun työtehtäviini, tapaani tehdä työtä tai työni osaamisvaatimuksiin. Ehkä huolehdimme, tuoko muutos minulle lisää työtä vai väheneekö se, tarvitaanko minua ja osaamistani jatkossa ollenkaan. Pitääkö minun kouluttautua lisää tai opetella jotain uutta?
Tässä artikkelissa avataan korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030 -hankkeen muutosvaikutuksia eri henkilöstöryhmien näkökulmasta sekä hankkeen taustoja.
Näinä aikoina korkeakoulut elävät jatkuvan muutoksen pyörteissä. Voidaan kysyä, onko loppujen lopuksi edes kyse muutoksesta vai normaalista toimintaympäristöstämme, jossa asiat jatkuvasti etenevät ja kehittyvät erilaisten ilmiöiden, kuten digitalisaation, myötävaikutuksella. Pysähtyneisyyden tila, jossa uusia asioita voisi rauhassa hetkeksi jäädä kokeilemaan, testaamaan ja omaksumaan, taitaa olla mennyttä aikaa. Muutos ei ole epänormaali tila, josta palataan taas normaaliin, pysyvään tilaan (Piha 2015, 39).
Mitä toimintaympäristössämme tapahtuu?
Sitra on julkaissut alkuvuodesta 2023 päivitetyn raporttinsa megatrendeistä. ”Sitran megatrendit 2023 kuvaavat muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous.” Raportin mukaan: ”luonnon kantokyky murenee, sillä elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä.” Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin. ”Demokratian kamppailu kovenee, ja yhteiskunnat ovat koetuksella kriisien kasautuessa. –Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen, ja dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän.” Samaan aikaan ”talouden perusta rakoilee, kun globaali eriarvoisuus kasvaa ja ekologinen kestävyyskriisi etenee.” (Sitra 2023.)
Kaikki nämä trendit koskettavat vahvasti myös korkeakoulutusta. Meidän tulee omassa toiminnassamme huomioida kestävä kehitys ja tarjota siihen liittyviä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen niin tutkinto-opiskelijoille kuin työelämässä jo oleville. Syntyvyyden lasku haastaa suomalaisen koulutusjärjestelmän (Sitra 2020), samaan aikaan kun meillä on mittavat kansalliset tavoitteet koulutustason nostamisesta: vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon (OKM 2022). Nopealla tahdilla muuttuva työelämä vaatii sekin jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä ja ajan tasalla pysymistä. Demokratiaan liittyvistä kriiseistä löytyy esimerkkejä läheltäkin, ja korkeakouluilla voi olla merkittävä rooli tulevaisuusnäkymien laajentamisessa. Teknologia ja data ovat osa korkeakoulujen arkea, ja teknologinen kehitys luo koko ajan uusia osaamistarpeita.
Tulevaisuustiedon, esimerkiksi edellä mainittujen megatrendien ymmärryksen avulla, voimme vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuutemme loppujen lopuksi näyttää. Suomalaiset korkeakoulut ovatkin yhteistyössä ryhtyneet ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita vuonna 2021 käynnistyneessä Digivisio 2030 -hankkeessa. Helposti ajatellaan, että Digivisio 2030 on jälleen uusi ulkopäin tuleva laaja muutos, johon korkeakouluissa ei voida vaikuttaa. Ajatuksen voisi kääntää toisin päin: Digivisio itsessään ei olekaan muutos, vaan korkeakoulujen yhteinen vastaus toimintaympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Korkeakoulut ovat itse asettaneet hankkeen tavoitteet, hakeneet hankkeelle rahoitusta ja toteuttavat hankkeen yhteistyössä. Kyseessä on historiallisen laaja suomalaisten korkeakoulujen yhteisponnistus. Emme siis suinkaan ole jääneet hiljaisina sivusta katsomaan maailman muuttumista, vaan olemme aktiivisina toimijoina rakentamassa uudenlaista kansallista oppimisen tulevaisuutta.
Mitä Digivisio 2030 tuo tullessaan? Mikä työssämme muuttuu?
Digivision ensimmäinen toteutus on työnimeltään jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotin. Uuden digipalvelun tavoitteena on yhdistää suomalaisten korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa kaikkien oppijoiden saataville helposti ja vaivattomasti, yhteen paikkaan. (Digivisio 2030.)
Tarjottimeen liittyy myös muita palveluita, kuten identiteetin hallinta (oppijan tunnistautuminen), minun tietoni -palvelu (oppijan pohjatietojen ja palvelusta kertyvän datan hyödyntäminen oppijan päättämällä tavalla), tekoälypohjaiset ohjauspalvelut, jotka esimerkiksi suosittelevat oppijalle opintoja, hakeutumisen ja ilmoittautumisen palvelut sekä tietoalusta, jonne kertyvää dataa korkeakoulut voivat hyödyntää. Palveluiden kehittämisen ohella panostetaan myös (digi)pedagogisen osaamisen kehittämiseen ja laadunvarmistukseen.
TKI-asiantuntijan tai projektipäällikön kannalta yhteinen jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotin mahdollistaa hankkeiden tulosten ja tapahtumien valtakunnallisen näkyvyyden. Tarjottimelle voidaan viedä opintopisteytettyjen opintojen lisäksi myös ns. informaalia tarjontaa, eli videoita, podcasteja, avointa oppimateriaalia, webinaareja tai tapahtumia. Näitähän syntyy tai järjestetään paljon TKI-hankkeiden yhteydessä.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön näkökulmasta olennaisimmat asiat varmaankin säilyvät ennallaan. Opettajaa tarvitaan edelleen: hän on oppimisprosessin ohjaaja, oppimisen mahdollistaja ja tukija. Entistä enemmän asioita tehdään yhdessä sekä Centrian sisäisessä yhteistyössä että korkeakoulujen välisissä verkostoissa. Ohjauksen ja osaamisen tunnustamisen merkitys korostuu, kun oppijoilla on aiempaa laajemmat mahdollisuudet hankkia osaamista muistakin korkeakouluista. Opiskelijaryhmät ovat entistä monimuotoisempia: Centrian omien tutkinto-opiskelijoiden ohella mukana on opiskelijoita toisista korkeakouluista sekä korkeakoulujen ulkopuolelta, esimerkiksi työelämästä. Opetuksen tulee (edelleen) olla laadukasta ja ajantasaista, jotta Centrian tarjonta yhteisellä tarjottimella houkuttelee oppijoita.
Korkeakoulupalveluiden näkökulmasta ainakin osalla henkilöstöä muutokset työssä voivat olla hyvinkin konkreettisia. Joillekin meistä tulee uusia rooleja jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen myötä. Järjestelmällä pitää olla korkeakoulussa pääkäyttäjä ja erilaisia muita käyttäjärooleja. On siis ehkä opeteltava uuden tietojärjestelmän käyttö, tai oma työnkuva voi muuttua olennaisestikin.
Oppijan näkökulmasta on hankalaa löytää muuta kuin positiivista. Kun jatkossa etsimme laadukkaita, korkeakoulutasoisia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen sopivasti teemoitettuina, omat tavoitteet, aikataulu ja haluttu suoritustapa tai opiskelumuoto huomioituna, löytyy kaikki yhdestä osoitteesta. Oppija voi hoitaa kaikki hakeutumiseen, ilmoittautumiseen ja mahdolliseen maksuun liittyvät toimet saumattomasti kerralla ja saa vielä suosituksia muista mahdollisuuksista, jotka häntä voisivat kiinnostaa. Mikäpä sen helpompaa!
Lähteet
Digivisio 2030. Digivisio 2030 -hankkeen verkkosivut. Saatavissa: https://digivisio2030.fi/. Viitattu 21.2.2023.
OKM. 2021. Koulutusselonteko. Saatavissa: https://okm.fi/koulutusselonteko/korkeakoulut. Viitattu 21.2.2023.
Piha, K. 2015. Rytmihäiriö. Tartu mahdollisuuksiin tai kuole. Helsinki: Talentum Pro.
Sitra. 2023. Megatrendit 2023. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/. Viitattu 21.2.2023.
Sitra. 2020. Mille väestölle? Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/vaheneva-nuorten-maara-pakottaa-suomen-valitsemaan-tarkemmin-koulutuksen-jarjestamisen-tavat-ja-sisallot/. Viitattu 21.2.2023.
Anna Pulkkinen
Asiantuntija, muutoskoordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0084
