Ilpo Hautala
Paula Oja
Työelämässä pyritään tehostamaan ajankäyttöä ja hyödynnetään yhä enemmän eri palveluntarjoajien pilvipalveluita, jotka mahdollistavat työskentelyn ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pilvipalvelut tuovat työkaluja sekä henkilökohtaiseen että yhteisölliseen työskentelyyn. Niiden avulla voidaan muun muassa hoitaa viestintää, jakaa, tallentaa ja muokata tiedostoja, hallita projekteja sekä työskennellä tiimityökalujen kautta yhdessä.
Heidi Kaartinen
Marika Hautala
Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välisellä yhteistyöllä on korvaamaton merkitys yhteiskunnalle, innovaatiotoiminnalle, alueellisen elinkeinoelämän rakentumiselle sekä tutkintoa suorittavien nuorten ja aikuisten ammatilliselle kehittymiselle. On tutkittu, että yritykset ja organisaatioiden asiantuntijat ovat olleet yhteistyöhön sitä tyytyväisempiä, mitä pitkäjänteisempää yhteinen tutkimus- ja kehitystyö on ollut. Erilaisten verkostojen olemassaolo on liiketoiminnalle elintärkeää.
Jatka lukemista ”Centrialla on paikkansa toimialueen yritysten yhteisössä”
Hanna Lahnalampi
Tulen vierailulle Halkokarin päiväkodin Pursimiesten ryhmään, jossa Elmo on iPadilla kuvaamassa askartelemaansa muumitaloa. – Maalasin, rakensin ja liimasin ensin tämän muumitalon ja sitten askartelin nämä hahmot tänne. Nyt mää otan tästä kuvia tabletilla ja sitten mää voin kattoa niitä myöhemmin tästä laitteesta, toteaa Elmo. Totta, varhaiskasvatuksessa on koettukin varsinainen digiloikka viime vuosina. Siinä missä aiemmin käytettiin kynää, paperia ja liimaa, on mukaan otettu yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja.
Lukuiloa on tarjolla jälleen Centria Bulletinin ilmestyessä. Ammattikorkeakoulun todellinen laaja-alaisuus näkyy tässä numerossa. Jälleen on kokeiltu uutta ja lykätty eri alojen opiskelijoita samalle kurssille ja etsitty samankaltaisuutta ja erilaisuutta. Insinöörit ja sosionomit ovat löytäneet toisensa. Samalla on luotu jotain uutta, josta Kaija Arhio ja Helinä Nurmenniemi kertovat artikkelissaan. Yrittäjyyttä määrittelevät Kari Ristimäki ja Kaija Arhio.
Hannele Myntti kertoo kirjastossa tehtävästä työstä ja siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu ja mihin kaikkeen se korkeakoulussa osallistuu ja vaikuttaa. Marjo Pekola kertoo, miten kirjaston muuttoa suunnitellaan ja mitä kaikkea se sisältääkään. Luvassa on jatkokertomus aiheesta. Ville Autio ja Juhana Jauhiainen kertovat pelipajasta. Digijoujou-uutisia on koonnut Lena Segler-Heikkilä tiimeineen. Jutussa on runsaasti linkkejä, joita kannattaa tarkasti selata. Timo Kinnunen ja Maria Björkmark kertovat sairaanhoitajien koulutuksesta ja koulutusviennistä.
Seuraava numeron teema on yhteisöllisyys. Sitä saa ja toivotaankin käsiteltävän juuri niin laajasti kuin se on mahdollista.
Toivotan lukijoille kevätpäiväntasauspäivänä miellyttävää kevättä ja antoisia hetkia Centria Bulletinin parissa.
Hanna-Riina Aho
Marjo Pekola
Ammattikorkeakoulukirjastoilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen 25-vuotisessa historiassa. Kun väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1990-luvun alkuvuosina, Opetusministeriön kehotuksesta myös kirjastopalveluita alettiin kehittää ammattikorkeakouluopetukselle asetettujen laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Kirjaston kehittämisellä pyrittiin siihen, että opiskelijat saisivat itsenäisen ja omaehtoisen tiedonhankinnan edellyttämiä taitoja, joita he voisivat käyttää myös valmistumisen jälkeen työelämässä. (Blinnikka & Kuusinen 2017, 13).
Kari Ristimäki
Kaija Arhio
Pohdittaessa, miksi yrittäjyyden huomioiminen kaikessa opetuksessa on tärkeää, voidaan nostaa esiin kaksi pääkohtaa. Nykypäivän ja tulevaisuuden työ edellyttää tekijältään yrittäjämäistä käyttäytymistä. Tämä toteutuu työntekijän roolista riippumatta. Toinen syy on, että nuoret kohtaavat uravalintatilanteessa mitä suuremmalla todennäköisyydellä tilanteen, jossa yrittäjyys on mahdollinen vaihtoehto. Näistä syistä jokaisen centrialaisen tulee omalla kohdallaan pohtia kysymyksiä:
Miten Centriassa edistetään yrittäjämäistä toimintaa?
Miten autamme opiskelijaa tulevaisuuden uravalintatilanteessa?
Kirsi Vuotila
Mielenterveyden edistäminen lisää työhyvinvointia. Se on keskeinen voimavara arjen kiireessä ja muutostilanteissa. Mielenterveys on elämän mielekkääksi kokemista, kykyä luovuuteen ja ihmissuhteisiin. Mielenterveystaidot auttavat ihmistä toimimaan elinympäristössään sekä kohtaamaan erilaisia elämäntilanteita ja niiden asettamia vaatimuksia. Mielenterveys-osaamisella tarkoitetaan arkisia ja yksinkertaisia keinoja, joiden avulla jokainen voi edistää omaa ja läheistensä mielenterveyttä. Mielenterveyden ensiapu on ennaltaehkäisevää toimintaa ja se sopii erityisesti henkilöille, jotka kohtaavat arjen erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Kohderyhmää ovat esimerkiksi esimiesasemassa työskentelevät, opettajat, kuraattorit ja sosiaali- ja terveysalan toimijat.
Minna Koivula
Harriet Tervonen
jälleen – työn haku
odotus ja pettymys
katoan ilmaan
keskityn lauluun
joukossa toisten – hetken
murheet ei muistu
varkain – aivan niin
muistan, minkä unohdin
tämänkin osaan
(Harriet Tervonen)
Timo Kinnunen
Maria Björkmark
Centria-ammattikorkeakoulun nursing–koulutusohjelma toteutti Shanghai-Kokkola -akselilla kiinalaisten sairaanhoitajien tilauskoulutuksen. Opetussuunnitelma räätälöitiin nursing–koulutuksesta (Bachelor of Health Care) ja se sisälsi perus- ja ammattiopintoja, ohjattua harjoittelua sekä opinnäytetyön. Koulutuksen laajuus oli 90 opintopistettä. Koulutus toteutettiin Shanghaissa (syksy 2016) ja Kokkolassa (kevät 2017 – syksy 2017). Koulutukseen osallistui 11 opiskelijaa, jotka kaikki saivat todistuksen päivämäärällä 18.12.2017.
Jatka lukemista ”Kokemuksia koulutusviennistä : Nursing Programme Shanghai-Kokkola”
Heli Lauronen
Liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Suunnilleen näinhän se on kirjoitettu Suomessa osakeyhtiölakiin, ja sama pätee periaatteessa myös muihin yrityksiin. Vuonna 1970 amerikkalainen Milton Friedmanin ilmaisi saman ajatuksen kuuluisassa sanonnassaan ”The business of business is business”, jolla hän käytännössä tarkoitti sitä, että yrityksellä ei ole muita sosiaalisia vastuita kuin tuloksen tekeminen. Kestävän kehityksen ja eettisen liiketoiminnan ammattilaiset eivät tätä kuitenkaan sellaisenaan nielleet.
Jatka lukemista ”Vastuullista ja tuloksellista liiketoimintaa johtamisjärjestelmän avulla”
