Hanna-Mari Pesonen
Anne Prest
Mira Rajala
Pirjo Kaakinen
Tarja Pykäläinen
Anniina Tohmola
Minna Valtonen
Minna Hökkä
Hyvä palliatiivinen hoito on potilaan ja hänen läheistensä tarpeista lähtevää moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa, joka edellyttää ammattilaisilta laaja-alaista osaamista. Palliatiivisen hoidon osaamisessa on kuitenkin tunnistettu vajetta potilaan palveluprosessin eri vaiheissa, minkä vuoksi ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa. Koulutuksella on tärkeä merkitys osaamisen lisäämisessä ja siten laadukkaan palliatiivisen hoidon toteuttamisessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistamista opetuksen ja sen kehittämisen näkökulmasta. Artikkelimme perustuu kansallisen EduPal-hankkeen työryhmätyöskentelyyn sekä omiin kokemuksiimme palliatiivisen hoidon opettajina, kehittäjinä ja tutkijoina.
Palliatiivisen hoidon kehittämistä koulutusta uudistamalla
Palliatiivisen hoidon tavoitteena on vaalia elämänlaatua ja lievittää ja ennaltaehkäistä kärsimystä. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertainen oikeus hyvään, inhimilliseen ja yksilölliset tarpeet huomioivaan palliatiiviseen hoitoon. Ammattilaisten palliatiivisen hoidon osaamisessa on tunnistettu kehittämistarvetta, ja osaamisen vahvistaminen edellyttää sekä peruskoulutuksen että täydennyskoulutuksen kehittämistä. (Saarto, Finne-Soveri & asiantuntijatyöryhmä 2019.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa EduPal-hankkeessa (2018–2021) on vastattu tähän osaamistarpeeseen kehittämällä valtakunnallisesti, moniammatillisesti ja sidosryhmäyhteistyönä hoitotyön ja lääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutusta. Hankkeessa on muun muassa tuotettu valtakunnalliset opetussuunnitelmasuositukset palliatiivisen hoitotyön (Hökkä ym. 2020a) ja lääketieteen (Lehto ym. 2020) perusopetuksiin sekä kehitetty erikoistumis- ja YAMK-koulutusta, TKI-toimintaa sekä koulutusta opettajien palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistamiseksi (EduPal – Palliatiivisen koulutuksen kehittäminen).
Palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistaminen opetuksen ja ohjauksen keinoin
Palliatiivisen hoidon laadukas toteuttaminen edellyttää ammattilaisilta laaja-alaista osaamista. Osaamisvaatimuksissa keskeisiä osa-alueita ovat muun muassa ammattilaisten kyky vastata potilaan kokonaisvaltaisiin tarpeisiin, kyky aktiiviseen vuorovaikutukseen ja kuolevan potilaan ja läheisten kohtaamiseen, eettinen ja kulttuurinen osaaminen sekä oman ammatillisen roolin tunnistaminen. (Hökkä, Martins Pereira, Pölkki, Kyngäs & Hernández-Marrero 2020b; Melender, Hölkkä, Saarto & Lehto 2020.) Opetuksessa onkin tärkeää vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä siitä, mitä palliatiivinen hoito on, mukaan lukien hoidon linjaukset ja rajaukset sekä kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen. Myös opiskelijoiden kokonaisvaltaisen oirehoidon, potilaan ja läheisten tukemisen sekä potilaan kohtaamisen osaamisen kehittäminen on tärkeää.
Palliatiivinen hoito herättää ammattilaisissa erilaisia tunteita (Chan ym. 2016; Ingebretsen & Sagbakken 2016). Siksi myös palliatiivisen hoidon opetuksessa on tärkeää huomioida kuoleman kohtaamisen ja kuolevan potilaan hoitamisen herättämät tunteet ja ajatukset sekä kuolemaan liittyvät aiemmat kokemukset (Gillan, van der Riet & Jeong 2014). Opiskelijoita on tärkeä ohjata pohtimaan ja ymmärtämään arvokkaan kuoleman merkitystä ihmiselle (Martí-García ym. 2020). Olemme opettajina havainneet, että osa opiskelijoista tulee palliatiivisen hoidon opetukseen ajatuksena syventää kliinisiä taitoja ja lääkehoidon osaamista, joten kohtaamisen ja läsnäolon merkityksen ymmärtäminen ja arvostaminen saattaa opiskelijalle olla alussa haasteellista. Myös potilaan ja hänen läheistensä henkisten ja eksistentiaalisten tarpeiden huomioiminen on tärkeä osa palliatiivista hoitoa ja samalla aihealue, joka voi herättää opiskelijoissa kysymyksiä ja hämmennystä. Opiskelijoiden on tärkeää kuulla ammattilaisten, potilaiden ja läheisten palliatiiviseen hoitoon ja kuolemaan liittyvistä kokemuksista, jotta he osaavat muodostaa kokonaiskuvan aiheesta ja rakentaa omaa ammatillista identiteettiään.
Kokemustemme mukaan palliatiivisen hoidon opettaminen edellyttää opettajalta tunneälyä ja kykyä luoda turvallinen oppimisympäristö myös vaikeiden ja haastavien asioiden kohtaamiselle ja käsittelemiselle. Opettajan on tärkeää kuunnella opiskelijoita herkällä korvalla, jotta hiljaisemmat ja puheliaammat tai kokemattomat ja kokeneemmat opiskelijat tulisivat tasapuolisesti kuulluiksi ja heidän oppimistaan tuettaisiin yksilöllisellä tavalla. Avointa ja kuuntelevaa vuorovaikutusta, yhteistä oppimista ja kaikkia kunnioittavaa kohtaamista voidaan edistää sopimalla yhdessä turvallisen tilan periaatteista. Opiskelijoiden motivaation, aikaisempien kokemusten ja odotusten selvittämisen lisäksi olemme kokeneet hyödylliseksi pyytää opiskelijoita kertomaan ennen opetuksen alkua, mikäli elämässä on jotain sellaista, joka voisi vaikuttaa palliatiivisen hoidon opiskeluun ja josta opettajien olisi hyvä olla tietoisia. Näin opetus voidaan suunnitella opiskelijalähtöisesti ja opiskelijoiden henkilökohtainen elämäntilanne huomioiden.
Opettajalle, mutta myös harjoittelun ohjaajalle, haasteena voi olla se, miten on mahdollista ”opettaa” kohtaamisen taitoja, erityisesti jos opiskelijaa pelottaa kuolevan ihmisen ja läheisten kohtaaminen eikä hänellä ole aiempaa mallia tai kokemusta siitä, miten toimia kuolevan potilaan tai läheisen kanssa. Tällöin on tärkeää, että opettaja tai ohjaaja on itse sinut asian kanssa, mikä tukee opiskelijalle turvallisen oppimisen ja ympäristön luomista. Siksi myös palliatiivisen hoidon opettajan on tarpeen reflektoida henkilökohtaisia kuoleman herättämiä tunteitaan, ajatuksiaan ja aikaisempia kokemuksiaan.
Sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon opetussuunnitelmasuosituksessa esitetään opetuksen vähimmäislaajuudeksi kahta opintopistettä. Tämän lisäksi palliatiivisen hoidon oppisisältöjä tulisi integroida muiden oppiaineiden opetukseen ja mahdollistaa oppiminen myös harjoittelussa (Hökkä ym. 2020a). Oppimisen ja opettamisen haasteena on oleellisten sisältöjen käsittely ja oppimistehtävien tekeminen suhteellisen lyhyessä opetussuunnitelmaan varatussa ajassa. Keskustelulle ja opiskelijoiden omakohtaisten kokemusten ja tunteiden reflektoinnille on palliatiivisen hoidon opetuksessa aina jätettävä tilaa ja aikaa. Palliatiivisen hoidon oppisisältöjä suositellaan käytävän läpi opintojen eri vaiheissa ja eri substanssiopintojen yhteydessä, jotta aiheen monipuolisuus tulisi perusopinnoissa esille.
Palliatiivisen hoidon opetuksessa on mielestämme hyvä käyttää monenlaisia opetusmenetelmiä, joiden avulla mahdollistuu opiskelijoiden omakohtainen kuolemaan ja kuolevan potilaan kohtaamiseen liittyvien ajatusten, tunteiden ja asenteiden reflektointi. Opettajalta palliatiivisen hoidon opetus vaatii kokemusta palliatiivisesta hoitotyöstä ja saattohoidosta sekä monipuolista pedagogista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Opettajan onkin tärkeää reflektoida ja kehittää omaa opetus- ja ohjausosaamistaan ja käyttämiään opetusmenetelmiä. Palliatiivisen hoidon opettajan kannattaa olla luova ja kehittää uusiakin opetusmenetelmiä yhdessä kollegoiden ja myös opiskelijoiden kanssa sekä pyytää palautetta opetuksesta ja siinä käytetyistä opetusmenetelmistä.
Opettajina olemme vakuuttuneita siitä, että oman opetuksen kehittäminen on hedelmällistä yhteistyössä muiden kanssa. Keskustelu moniammatillisessa ryhmässä avartaa opettajan ajattelua ja ammatillista osaamista. EduPal-hankkeessa meillä oli mahdollisuus suunnitella opettajille, opettajaksi opiskeleville ja harjoittelun ohjaajille verkkokurssi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja syventää osallistujien palliatiivisen hoidon opetussisältöjä ja -menetelmiä koskevaa osaamista. Suunnitellut sisällöt pohjautuvat hankkeessa tuotettuun sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen (Hökkä ym. 2020a). Koulutuksen tavoitteina on tarjota ajantasaista tietoa palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta hyödynnettäväksi omassa työssä, mahdollistaa kuolemaan ja kuoleman kohtaamiseen liittyvien käsitysten reflektointi sekä tukea palliatiivisen hoidon opetuksen ja ohjauksen menetelmien kehittämisessä.
Yhteistyöllä palliatiivisen hoidon opetuksen kehittämisessä eteenpäin
EduPal-hanke päättyy vuonna 2021, mutta palliatiivisen hoidon ja sen osaamisen kehittämisen tarve jatkuu. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen kansallisten palliatiivisen hoidon laatukriteerien mukaisesti (Saarto ym. 2019) edellyttää paitsi yhtenäisiä opetussuunnitelmia peruskoulutukseen myös jatkuvan oppimisen mahdollistamista erikoistumis- ja lisäkoulutuksissa. On myös tärkeää vahvistaa opettajien osaamista ja opetuksen monialaisuutta sekä mahdollistaa palliatiivisen hoidon oppiminen myös harjoittelussa. Opetuksen kehittämistä edistää se, että meillä on tutkimustietoa opetusmenetelmistä, joiden avulla voidaan edistää opiskelijoiden laaja-alaista palliatiivisen hoidon osaamista. Verkostoyhteistyötä tarvitaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. Päämääränä palliatiivisen hoidon opetuksen kehittämisessä on laadukkaan ja tarpeenmukaisen palliatiivisen hoidon turvaaminen yhdenvertaisesti kaikille hoitopaikasta ja alueesta riippumatta.
Lähteet:
Chan, W. C., Tin, A. F., Wong, K. L., Tse, D. M., Lau, K. S., Chan, L. N. 2016. Impact of Death Work on Self: Existential and Emotional Challenges and Coping of Palliative Care Professionals. Health & Social Work 41(1), 33–41. Saatavissa: https://doi.org/10.1093/hsw/hlv077. Viitattu 21.4.2021.
EduPal – Palliatiivisen koulutuksen kehittäminen. Saatavissa: https://www.palliatiivisenkoulutuksenkehittaminen.fi/. Viitattu 21.4.2021.
Gillan, P. C., van der Riet, P. J. & Jeong, S. 2014. End of life care education, past and present: A review of the literature. Nurse Education Today 34(3), 331–342. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.nedt.2013.06.009. Viitattu 21.4.2021.
Hökkä, M. ym. 2020a. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen sairaanhoitajan tutkinnossa: Suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opetussuunnitelmasta. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 140. Raportteja ja selvityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-56-0. Viitattu 21.4.2021.
Hökkä, M., Martins Pereira, S., Pölkki, T., Kyngäs, H. & Hernández-Marrero, P. 2020b. Nursing competencies across different levels of palliative care provision: A systematic integrative review with thematic synthesis. Palliative Medicine 34(7), 851–870. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/0269216320918798. Viitattu 21.4.2021.
Ingebretsen, L. P. & Sagbakken, M. 2016. Hospice nurses’ emotional challenges in their encounters with the dying. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being 11(1). Saatavissa: https://doi.org/10.3402/qhw.v11.31170. Viitattu 21.4.2021.
Lehto, J., Saarto, T., Hirvonen, O., Rahko, E., Lamminmäki, A., Alminoja, A. & Hökkä, M. 2020. Palliatiivisen lääketieteen perusopetus: Suositus opetussuunnitelmasta yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Tampereen yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1486-6. Viitattu 21.4.2021.
Martí-García, C., Ruiz-Martín, L., Fernández-Alcántara, M., Montoya-Juárez, R., Hueso-Montoro, C. & Paz García-Caro M. 2020. Content analysis of the effects of palliative care learning on the perception by nursing students of dying and dignified death. Nurse Education Today 88. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104388. Viitattu 21.4.2021.
Melender, H.-L., Hökkä, M., Saarto, T. & Lehto, J. T. 2020. The required competencies of physicians within palliative care from the perspectives of multi-professional expert groups: a qualitative study. BMC Palliative Care 19 (65). Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12904-020-00566-5. Viitattu 21.4.2021.
Saarto, T., Finne-Soveri, H. & asiantuntijatyöryhmä. 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019: 68. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4126-7. Viitattu 21.4.2021.
Hanna-Mari Pesonen
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 681 0588
Anne Prest
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 808 5141
Mira Rajala
yliopisto-opettaja
Oulun yliopisto
p. 050 440 7657
Pirjo Kaakinen
yliopistonlehtori
Oulun yliopisto
p. 0294 485 616
Tarja Pykäläinen
lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu
p. 040 021 9656
Anniina Tohmola
lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu
p. 040 648 4528
Minna Valtonen
yliopettaja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
p. 040 509 2012
Minna Hökkä
koulutusjohtaja
Kajaanin ammattikorkeakoulu
p. 044 715 7078
