Ruotsin kertauskurssi tekniikan aloille – Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n yhteistyö NOPSA-hankkeen mahdollistamana

Lena Segler-Heikkilä

Ovi on auki. Kuva: Lena Segler-Heikkilä.

 

Artikkelissa kerrotaan Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n NOPSA-hankkeen myötä syntyneestä yhteistyöstä sen aikana suunnitellusta ja testatusta ruotsin kertauskurssista tekniikan aloille. Kyseinen kurssi tarjottiin toisen ammatillisen asteen oppilaille JEDU:n ja KPEDU:n oppilaille lukuvuoden 17/18 aikana. Kurssi toimi valmentavana ja rohkaisevana ”siltana” toisen ammatillisen asteen oppilaille ja oli hyödyksi varsinkin sellaisille eri tekniikan alojen oppilaille, joilla on aikomus jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Kurssipisteet oppilas voi hyödyntää omassa ammattioppilaitoksessaan, ja hän voi käyttää kurssipisteitä myös vapaasti valittavina opintoina Centria-ammattikorkeakoulussa.

Artikkeli alkaa lyhyellä NOPSA-hankkeen esittelyllä. Sitä seuraa teoriaosuus, jossa esitetään väyläkurssien merkitystä toisen asteen ja korkea-asteen sillan rakentajina. sen jälkeen käsitellään hankeprosessia ensimmäisistä yhteydenotoista lähtien viimeiseen oppilaspalautteen analysointiin asti. Lopuksi esitetään mallinnus tästä prosessista. Toteutusmallinnuksesta voi olla hyötyä kaikille vastaavia väyläkursseja suunnitteleville ja tarjoaville oppilaitoksille.

1. NOPSA – nopea ammatillinen väylä työelämään

NOPSA-hankkeen tarkoitus on löytää ratkaisuja ammatillisen toisen asteen oppilaiden sujuvalle siirtymiselle jatko-opintoihin. Lisäksi pyritään nopeuttamaan oppilaan työelämään johtavaa opintopolkua. Hankkeeseen osallistuu neljä ammattioppilaitosta (EDUPOLI, TREDU, Turun ammatti-instituutti sekä Winnova) ja viisi ammattikorkeakoulua (Centria, HAMK, SAMK, TAMK sekä Turku AMK). Hankkeen toteutusaika on 1.10.2016–31.7.2019, ja sen päätoteuttaja ja koordinaattori on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (HAMK 2018).

Hankkeessa on muodostettu alueellisia NOPSA-tiimejä, jotka koostuvat ammattioppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun jäsenistä. Centria-ammattikorkeakoulu on tässä hankkeessa ainoa jäsen, jolla ei ole ammattioppilaitosparia johtuen muun muassa siitä, että Centrialla on yhtä aikaa käynnissä Jatkoväylä-hanke, jonka toimijoiden kanssa alueellinen NOPSA-toimija on tehnyt tiivistä yhteistyötä. Centrian Jatkoväylä-hankkeen projektipäälliköllä oli jo hyvä yhteistyöverkosto, jota Centrian NOPSA-projektipäällikkö hyödynsi käymällä Jatkoväylähankkeen kokouksissa ja kertomalla omasta hankkeestaan. Lisäksi hän pystyi markkinoimaan omaa hankettaan ja sen puitteissa syntynyttä ruotsin kurssia Jatkoväylähankkeen markkinointikäynneillä eri ammattioppilaitoksissa. Alueellisten tiimityöskentelyn lisäksi hanketyö perustuu myös vahvaan valtakunnalliseen kehittämisverkostoon. NOPSA-hanke koostuu kolmesta työpaketista, joista Centria oli mukana ainoastaan työpaketissa 3 (kielten oppimisen polkuopintomallit).

2. Väyläkokonaisuuksien merkitys toisen asteen ja korkeakouluasteen siltana

Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyötä on edistetty jo vuosia lukuisten hankkeiden kautta. Yksi niistä on ollut Sujuva väylä -hanke, joka toteutui Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteistyönä 1.4.2013–30.4.2015. Tämä ja muiden samankaltaisten hankkeiden tarkoitus on sujuvoittaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluasteelle. Paldanin (2015, 2) mukaan väylämallien suuri mahdollisuus ja haaste on se, että ammattikorkeakoulussa on osattava tunnustaa väyläopiskelijoiden osaaminen, jotta vältyttäisiin päällekkäisestä koulutuksesta. Tämän puolen hallinta on samalla opiskelijaa motivoiva ja opintoja sujuvoittava toiminta, jotka tekevät opinnoista mielekkäitä ja tuloksekkaita.

Myös Xamk toimii parhaillaan mittavan Jatkoväylä- hankkeen päätoteuttajana (2014–2020). Hanke on 11 ammattioppilaitoksen ja ammattikorkeakoulujen laaja yhteishanke. Tavoitteeksi on asetettu, että kokonaisopiskeluaikaa lyhennetään opintopolulla, joka koostuu sekä ammattikorkeakokulututkinnosta että toisen asteen tutkinnosta. Lisäksi halutaan ”luoda, pilotoida ja yhtenäistää valtakunnallisia, alueiden rajat ylittäviä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia, ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja”. (Centria 2018)

Samankaltaisten hankkeiden määrä, tavoitteet ja sisällöt viittaavat siihen, että siirtymävaiheen sujuvoittamisella on kova kysyntä ja tarve.

3. Väyläkurssi KPEDU:n ja Centrian välisenä siltana

Tässä luvussa esitetään toteutuneen kurssin koko työskentelyprosessi.

3.1. Yhteistyöverkostojen luontia

Hankkeen alkuvaiheessa Centrian projektipäällikkö loi uusia yhteistyöverkostoja Centrian Jatkoväylä-hankkeesta vastaavan henkilön, NOPSA:n ohjausryhmän ja NOPSA:n 3. paketin opettajien kanssa ja otti yhteyttä KPEDU:n ja JEDU:n ruotsin opettajiin kertomalla hankkeen 3. paketin sisällöistä ja tavoitteista. Tarkoitus oli tarjota ruotsin niveltävä kertauskurssi (varsinkin tekniikan alojen) toisen asteen oppilaille. KPEDU osoitti kiinnostustaan yhteistyöstä alusta alkaen. Centrian projektivastaava kävi useita kertoja keskustelemassa KPEDU:n (Kokkolan toimipiste) ruotsin opettajien kanssa ja sai käynneillään myös arvokasta tietoa oppilaitoksen ruotsin pakollisesta ja valinnaisesta opintotarjonnasta. Ruotsin opettajien kanssa keskusteltiin myös ammattioppilaitoksen kurssien sisällöistä ja oppilaiden ruotsin opiskelutarpeista. Yhdessä oppilasryhmän ja ruotsin opettajien kanssa suunniteltiin niveltävän kurssin sisältö, laajuus ja ajankohta. Keskustelujen pohjalta Centrian projektivastaava loi kaksi erillistä toteutusmallia, jotka on esitetty luvussa 3.

NOPSA:n projektipäällikkö teetti opiskelijoilleen AMK-ruotsintunneillaan valinnaisella opintojaksolla ”Bättre muntlig svenska” NOPSA-projektiin kuuluvan tehtävän. Opiskelijat jaettiin kolmeen pienryhmään, ja jokainen ryhmä sai tehtäväkseen toteuttaa yhden ruotsinkielisen markkinointivideon suomenkielisellä tekstityksellä. Aiheena olivat: 1. Centria-ammattikorkeakoulun esittely ruotsiksi, 2. Centrian ruotsin opintojaksojen esittely ruotsiksi ja 3. NOPSA- ruotsin kurssin esittely ruotsiksi. Näitä videoita ja varsinkin kolmatta videota käytettiin AMK-opiskelijoiden luvalla markkinointimateriaalina ammattioppilaitoskäynneillä. Ajatuksena oli, että opiskelijoiden tuottama video voisi olla houkutteleva tapa kertoa ammattioppilaitoksen oppilaille ruotsista. Videoista tuli hauskoja, pieniä näytelmiä, jotka saivat ammattioppilaitosten oppilaita hymyilemään ja nauramaan.

3.2. Keskivaihe: Kurssin suunnittelua ja markkinointia

Keskivaiheen alussa päätettiin kurssin tavoite, kohderyhmä, laajuus, sisältö sekä toteutustapa. Kurssin tavoite on helpottaa ammatillisen toisen asteen opiskelijan ruotsin opiskelua AMK-tasolla. Lisäksi sen funktio on tutustuttaa tulevaa amk:n opiskelijaa ruotsin kurssin avulla fyysisiin tiloihin ja tehdä opiskelijalle paikat ja käytänteet tutuiksi. Kurssin suunnitteluun Centrian NOPSA-vastaava järjesti tapaamisia toisen asteen ruotsin opettajien kanssa, jotka kertoivat omien kurssien sisällöistä ja opiskelijoiden oppimistarpeista. Toiveena esitettiin, että lähiopetusta olisi mahdollisimman paljon, koska oppilailla ei ole vielä riittävästi valmiuksia itseohjautuvaan opiskeluun. Todettiin myös, että hauskoja ja hyödyllisiä tehtäviä voi parhaiten tarjota silloin, kun ryhmä on fyysisesti samassa luokkatilassa. Ammattioppilaitoksen ruotsin opettajat esittivät, että hankkeen puitteissa voitaisiin tarjota 3op:n opintojakso, josta saa ammattikorkeakoulussa hyväksiluvun. Ko. kurssi voitaisiin sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Työjärjestysten tekijöiden kanssa sovittiin, että kurssi näkyy KPEDU:ssa opiskelijoiden valinnaiskielten lukujärjestyksessä ja että se järjestetään heille tuttuun aikaan iltapäivisin.

Käytiin KPEDU:n Kokkolan toimipisteen ruotsin opettajien kanssa keskustelua tulevan väyläkurssin toteutusmuodoista ja sisällöistä. Alla olevassa kuvassa  näkyy kurssin jatkojalostettu runko, jota työstettiin yhdessä KPEDU:n Kokkolan ruotsin kielen opettajien kanssa sen jälkeen, kun sitä oli esitetty ammattioppilaitoksen opiskelijoille ja kerätty heiltä palautetta ja parannusehdotuksia.

Kertauskurssien rakenne (kaksi vaihtoehtoa).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opintojakson laajuuden opiskelija voi päättää itse: 1osp, jos opiskelija suorittaa yhden moduulin, 2osp, jos hän tekee kaksi moduulia ja 3osp, jos hän suorittaa kolme moduulia. Kurssin sisältö on yksityiskohtaisesti esitetty luvussa 3.

Todettiin, että paras paikka toteuttaa kyseinen olisi luokkatoteutus toisen asteen tiloissa. Ammattioppilaitoksen ruotsin opettajat olivat sitä mieltä, että se voi lisätä opiskelijamäärää, ja tuttu ja turvallinen paikka voisi olla paras vaihtoehto. Pohdittiin myös kurssin toteuttamista Centrian tiloissa. Sen etu olisi, että ammatillisen toisen asteen opiskelija saisi jo ”ensimakua” ja kokisi ammattikorkeakoulun ympäristössä opiskelemista. Päädyttiin kompromissiratkaisuun siten, että opetus tapahtuisi pääosin ammattioppilaitoksen puolella ja muutaman kerran Centriassa.

NOPSA:n ruotsin väyläkurssia markkinoitiin JEDU:n toimipisteissä (Haapavesi, Nivala) sekä KPEDU:n Kokkolan toimipisteessä tiiviissä yhteistyössä Jatkoväylä- hankkeen koordinaattorin (Centria) kanssa. Lisäksi suunniteltiin KPEDU:n rehtorin ja ruotsinopettajien kanssa ruotsin väyläkurssien sisältöjä, toteutustapoja, pistemääriä, aikatauluja ja näkyvyyttä ammattikoulun sivuilla. Sovittiin, että luokkakurssi näkyy ammattikoulun omalla kurssitarjottimella ja että oppilaat pystyvät siihen ilmoittautumaan tuttuun tapaan. Tämän tarkoitus on madaltaa kynnystä ilmoittautua. Verkkototeutus taas on Centria-amk:n kurssitarjottimella. Ammattioppilaitosten opinto-ohjaajia (kaikki JEDU:n ja KPEDU:n toimipisteet), ruotsin opettajia ja muita yhteyshenkilöitä pyydettiin kertomaan verkkokurssista omille oppilaille. Verkkokurssi on non stop- kurssi, jonka voi aloittaa koko lukuvuoden aikana. Kurssi on auki aina yhden lukuvuoden ajan, ja sitä voidaan hyödyntää myös NOPSA-hankkeen loputtua.

Syksyn aikana laadittiin kurssimateriaalia ja pohdittiin sopivia toteutustapoja ja digityökaluja. Lisäksi kurssin laatija perehtyi ammatillisen toisen asteen opetukseen, tasoon ja menetelmiin ja osallistui siitä syystä joihinkin tekniikan ruotsin opetustunneille.

Kurssin laatija järjesti ammattioppilaitosten oppilaiden vierailupäivänä ruotsin kurssin infopisteen toisen asteen väyläopinnoista kiinnostuneille. Tärkeänä koettiin tässä sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoiden osallistaminen tapahtumaan (ei passiivista esitysten kuuntelua). QR-koodiralli, jossa eri etapit päätyvät luokkahuoneisiin, toimi hauskana, osallistavana keinona. Yksi luokkatila oli ruotsin luokka, jossa pyöri opiskelijoiden tekemät infovideot, jossa esiintyi työelämän edustaja ja jossa pelattiin tietovisapelejä. Luokassa tutustuttiin myös opetusmenetelmiin.

3.3. Lopputulos: Niveltävä ruotsin kertauskurssi tekniikan aloille – kurssin toteutus käytännössä

Kurssit laitettiin kurssitarjottimelle yllä esitetyllä tavalla tammikuun 2018 ensimmäisellä viikolla, ja kuukauden ilmoittautumisajan jälkeen kurssin vetäjä otti yhteyttä kurssiin ilmoittautuneisiin opiskelijoihin. Verkkokurssiin (vaihtoehto 2, ks. alla) oli helmikuun alkuun mennessä ilmoittautunut kuusi opiskelijaa ja lähiopetuskurssin (vaihtoehto 1, ks. alla) neljä. Koska lähiopetusryhmä jäi liian pieneksi, kurssin vetäjä tapasi jokaista opiskelija kasvotusten. Jokaiselle opiskelijalle suunniteltiin yksilöllinen, räätälöity kokonaisuus, joka pohjautui aikaisemmin suunniteltuun sisältöön:

Vaihtoehto 1:

18 tuntia luokkaopetusta
-> osallistumalla näihin saa 1osp

Yhdistelmäkurssin sisältö:

Mod. 1:
Oman alan sanastoa
Esittely ja tutustuminen
Työpäivästä kertominen
Rakenne- ja sanastoharjoituksia

Mod. 2:
Työtilat, opastus
Työvälineet, turvallisuusohjeet
Rakenne- ja sanastoharjoituksia

Lisäksi:
Opiskelijoiden omia toiveita otetaan paljon huomioon, kurssin sisältö voi muuttua sen mukaan huomattavasti.

Opiskelija sai toivoa kurssin painopistettä omien oppimistarpeidensa mukaan. Kaikki opiskelijat toivoivat erityisen paljon suullisia harjoituksia ja paljon lähitapaamisia, joissa voi pienryhmän kanssa keskustella alussa helpohkoista ja myöhemmin omaan alaan liittyvistä aiheista. Kurssin vetäjä tapasi jokaista opiskelijaa yhteensä 18 tunnin aikana joko koko ryhmän kanssa tai yksilöllisessä ohjaustilanteessa. Tästä kertyi jokaiselle opiskelijalle yksi osaamispiste. Lisäksi opiskelijat suorittivat kirjallisia tehtäviä, joiden aiheet pohjautuivat yhdessä käytyihin harjoituksiin. Tekemällä yhden moduulin tehtävät sai yhden lisäpisteen ja tekemällä kaksi opiskelija pystyi suorittamaan toisen lisäpisteen. Maksimissa oli mahdollista suorittaa kolmen osaamispisteen kurssin.

Lähiopetustuokioiden aikana ”jää murtui” jo ensimmäisellä tapaamisella. Keskusteltiin alussa avoimesti ruotsin kielen käyttämiseen liittyvistä pelosta, ja sitä yritettiin lieventää antamalla valmiita lauserunkoja, jotka toimivat hyvinä apuvälineinä myös kurssin myöhemmillä tunneilla. Lisäksi aloitettiin hyvin helpoilla aiheilla, mikä helpotti aloituksen

Opintojakson pystyi suorittamaan myös puhtaana verkkokurssina, ja tämän vaihtoehdon valitsi kuusi opiskelijaa. Periaate oli sama kuin yllä mainitussa yhdistelmäkurssissa. Osaamispisteitä pystyi keräämään tekemällä yhdestä kolmeen moduulin tehtäviä:

Vaihtoehto 2:

Verkkokurssi (1-3osp)

Kurssimateriaalit ja -tehtävät on järjestetty moduuleihin. Suorittamalla yhden moduulin saa 1osp, kahden moduulin suorittamisesta saa 2osp ja kolmesta 3osp.

Verkkokurssin sisältö:

Mod. 1:
Oman alan sanastoa
Esittely ja tutustuminen
Työpäivästä kertominen
Rakenne- ja sanastoharjoituksia

Mod. 2:
Työtilat, opastus
Työvälineet, turvallisuusohjeet
Rakenne- ja sanastoharjoituksia

Mod. 3:
Kansainvälisyys
Matkailu
Rakenne- ja sanastoharjoituksia

Vaihtoehdon 2 valitsi kuusi opiskelijaa, joista kaksi opiskelijaa suoritti yhden, viisi opiskelijaa kahden ja yksi opiskelija kolmen osaamispisteen verran. Verrattuna vaihtoehtoon 1 tähän vaihtoehtoon sisältyi enemmän itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, ja kommunikaatiotilanteita opiskelijakavereiden kanssa ei harjoiteltu. Sen sijaan tarjottiin runsaasti kuullun ja luetun ymmärtämisharjoituksia, jotka perustuivat nettivideo- ja tehtävämateriaaliin.

3.5. Kurssipalaute

Kurssipalautetta kysyttiin kvalitatiivisessa muodossa sekä kurssien osallistujilta että ammatillisen toisen asteen yhteistyöopettajilta. Opiskelijat vastasivat suulliseen palautekyselyyn kerran kurssin keskivaiheessa ja kerran sen viimeisellä kerralla suullisesti. Yhteistyöopettajilta kysyttiin palautetta kurssin loputtua. Hankekoordinaattori kirjoitti vastaukset ylös suullisen, kahdenkeskisen haastattelun aikana. Opiskelijoilta kysyttiin palautetta kaksi kertaa, koska opettaja halusi varmistaa työnsä laatua ja tehdä tarpeen muutoksia suunnitelmissa, mikäli palautteesta olisi ilmennyt jotain parannettavaa. Kysymykset ja vastaukset niihin esitetään tässä tiivistettyinä yhteenvetoina.

Opiskelijoiden palautekyselyn kysymykset olivat:

  1. Kommentoi kurssin sisältöä.
  2. Onko yksilöllisiä tarpeita otettu riittävästi huomioon?
  3. Vastasiko kurssi odotuksiasi?
  4. Mitä mieltä olet opettajan opetusmenetelmistä?
  5. Oletko tyytyväinen tilaratkaisuihin?
  6. Onko sinulla muuta, josta haluat antaa palautetta?

Vaihtoehdon 1 valinneet opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssin sisältöön ja kehuivat erityisesti sitä, että heidän toiveita ja tarpeita oli otettu huomioon yksilöllisellä tasolla. Puolet opiskelijaryhmän jäsenistä koki, että kurssi vastasi heidän odotuksiaan. Puolet oli sitä mieltä, ”etteivät he osanneet odottaa näin mukavaa, monipuolista ja räätälöityä kurssia”. ”Ruotsi voi olla näköjään jopa hauskaa”, sanoi yksi opiskelijoista. Opiskelijat pitivät keskustelutuokioista pienryhmissä, ja moni kommentoi positiivisena asiana sitä, että opetus tapahtui välillä Centrian puolella. ”Fyysinen ensikosketus ammattikorkeakoulumaailmaan” oli ratkaistu heidän mielestä ratkaistu hyvin. Toisaalta he kokivat myös ”turvallisen maailman” eli ammattikoulun puolella opiskelun hyvänä. Jatkossa olisi syytä jatkaa opetuksen toteuttamista molemmilla puolilla samalla tavalla.

Vaihtoehdon 2 valinneet opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssin sisältöön ja kokivat verkkokurssia pääosin ajallista vapautta antavana opiskelukeinona. Osa opiskelijoista olisi halunnut vielä enemmän ohjausta ja palautetta. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä opettajan opetusmenetelmiin ja materiaaleihin, koska ne olivat ”tätä päivää”, kuten yksi opiskelijoista asian ilmaisi.

Yhteistyöopettajilta kysyttiin seuraavat kysymykset:

  1. Onko hankeyhteistyö ollut mielestäsi hyödyllinen?
  2. Pystyitkö riittävästi vaikuttamaan kurssin suunniteluun?
  3. Minkälaista palautetta olet kuullut opiskelijoilta?
  4. Kannattaisiko tällaista yhteistyötä tehdä myös jatkossa?

Näihin kysymyksiin vastasi kaksi kielten opettajaa ammattioppilaitoksen puolelta. Molemmat opettajat olivat alusta lähtien innostuneita tällaisesta ammattioppilaitokselle ”täysin ilmaisesta” kurssimahdollisuudesta ja toivottivat koordinaattorin lämpimästi tervetulleeksi. Kurssi antoi heidän mielestä opiskelijoille hienon mahdollisuuden kerrata ruotsin kieltä silmällä pitäen mahdollisia tulevia korkeakouluopintoja. Molempien mielestä kurssista oli paljon hyöytä opiskelijoille, koska ammattioppilaitoksen puolella kursseja on tarjolla vain rajallisesti. Yhteistyö Centrian kanssa sujui mutkattomasti ja hyvin myönteisesti. Molemmat opettajat mainitsivat myös, että yhteistyötä korkeakoulun kanssa pitäisi lisätä vielä paljon enemmän ja että tämän tyyppistä toimintaa on kaivattu ja odotettu. He haluaisivat jatkaa työskentelyä yhdessä myös jatkossa.

Lähteet

Centria 2018. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://tki.centria.fi/hanke/jatkovayla/1436

HAMK 2018. Haettu 23.5.2018 osoitteesta http://www.hamk.fi/verkostot/nopsa/Sivut/default.aspx

Paldan, J. 2015. Ammattiopistosta ammattikorkeakouluun. Sujuva väylä- hanke. Haettu 20.11.2018 osoitteesta http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97427/paldan_jari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lena Segler-Heikkilä
Rehtori
Kalajoen lukio
lena.segler-heikkila@kalajoki.fi

 

 

 

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail