Hanna Lahnalampi
Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia ja siitä puhutaan jatkuvasti. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää, ja mitä ominaisuuksia, osaamisia ja taitoja yksilöllä tulee olla hallussaan, jotta hän pärjää työssään? Me koulutusorganisaatioissa työskentelevät koulutamme tulevaisuuden työntekijöitä sellaisiin työelämän tarpeisiin, joita ei välttämättä ole vielä olemassa tai niitä ei vielä tiedosteta. Työelämän murros tuo mukanaan tarpeen opiskelijoiden uudenlaiselle ohjaukselle opintojen aikana. Tulevaisuuden työelämän skenaarioiden tunnistaminen, tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ja uraohjauksellisen pedagogiikan kehittäminen ovat avainasemassa korkeakoulujen ohjaustyön kehittämisessä.
Onnistunut ohjaustyö vahvistaa opiskelijan osaamisidentiteettiä ja minäpystyvyyden tunnetta. Työelämä edellyttääkin, että yksilö tunnistaa oman osaamisensa ja osaa myös kertoa siitä. Oman osaamisen tunnistamisen kautta yksilö hahmottaa myös omat kehityskohteensa, ja näin ollen puuttuvan osaamisen hankkiminen helpottuu. Toisaalta opiskelijat tarvitsevat tukea ja ohjausta oman osaamisensa tunnistamiseen ja kehittämiseen (Kurunsaari 2019).
Monta eri uraa elämän aikana
Uraohjauksen merkitys kasvaa erityisesti korkeakoulukentällä, jossa tutkinnot tulisi suorittaa tavoiteajassa ja opiskelijoiden tulisi siirtyä työelämään ja/tai jatko-opintoihin nopeasti. Ohjaustoimijoiden tulee tukea opiskelijaa suoriutumaan opinnoissaan kohti valitsemaansa uraa. Opiskelijan tulisi suunnitella uraansa pitkällä tähtäimellä ottaen huomioon jatkuvan oppimisen edellytykset. Lisäksi opiskelijan tulee asettaa omia tavoitteita uralleen, joita kohti häntä ohjataan aktiivisesti. (Lätti & Putkuri 2008, 35). Työurat eivät etene välttämättä lineaarisesti kerran valitulla uralla, vaan yksilöt saattavat vaihtaa alaa tai hakea uudenlaisia haasteita uralleen. Heillä saattaa olla useampia erilaisia urapolkuja, osaamista ja työkokemusta, joita he voivat hyödyntää uudella polullaan.
Työelämän edustajien tulee myös ottaa osaa ohjausprosessiin, jotta opiskelijalle muodostuu kattava kuva alan osaamisvaatimuksista (Nykänen & Tynjälä 2012). Opiskelijan tulisi itse oppia hyödyntämään erilaisia ohjausmuotoja opintojen aikana, joita voi hän voi jatkossa hyödyntää työelämässä. Esimerkiksi mentorointi on sujuvasti työelämään siirrettävä ohjaustapa. (Onnismaa 2007, 15) Korkeakoulujen tulisi pystyä vastaamaan tähän ohjauksen haasteeseen moderneilla uraohjauksen menetelmillä, jossa työelämä on tiiviisti mukana.
Osaamisidentiteetti uraohjauksen tukena
Osaaminen kasvaa koko työuran ja opintojen ajan ja ammattilaiseksi kehitytään vähitellen. Puhuttaessa ammatti-identiteetistä tarkoitetaan sillä yleensä tilannetta, jossa identiteetti rakennetaan tietyn ammatin ympärille. Lisäksi sen nähdään edellyttävän tiettyjä taitoja, tietoja, asennetta, motivaatiota sekä halua ja kykyä menestyä työssään (Bridges et al. 2012; Neary 2014). Ammatti-identiteetin rinnalle onkin nostettu osaamisidentiteetin käsite, (Jokinen et al. 2018; Leveälahti et al. 2019) joka korostaa osaamisen soveltamista riippumatta siitä, mistä osaaminen on alun alkaen saatu. Opiskelijan oman osaamisen sanoittamisen rakentaminen, kriittinen reflektio, uuden oivallukset ja näkökulmat sekä teoriatausta auttavat osaamisidentiteetin kehittymisessä (Karjalainen et al. 2018). Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumi (Leveälahti et al. 2019) esittää, että yksilön osaamisen kehittämisen lähtökohtana voi toimia laajempi eri ammattialoja sisältävä osaamisen kokonaisuus. Tulevaisuudessa todistukset ja tutkintonimikkeet eivät vie yksilöä eteenpäin vaan pikemminkin se, miten yksilö kykenee käyttämään ja soveltamaan osaamistaan (Jokinen et al. 2108).
Tulevaisuuden osaamisvaatimukset
Vuoden 2035 tärkeimmiksi geneerisiksi osaamisiksi on nostettu mm. kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot, ongelmanratkaisutaidot, luovuus, oppimiskyky ja monikulttuurisuustaidot. Geneerisissä osaamisissa korostuu vastuu yksilön oman osaamisen kehittämisestä urapolullaan, joka tulee tulevaisuudessa vahvistumaan. Tärkeimmiksi yleisiksi työelämäosaamisiksi nähdään mm. asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaaminen, sekä innovaatio-osaaminen. Erilaiset digitaidot ovat tulevaisuudessa yhä enemmän osa työelämän geneerisiä taitoja, mutta pelkät geneeriset taidot eivät riitä tulevaisuuden työtehtäviin työllistymisessä. (Leveälahti et al. 2019, 29, 41). Työelämäosaamisten ja geneeristen taitojen vahvistaminen jo opintojen aikana tulee olemaan korkeakouluille elinehto, joka omalta osaltaan tukee opiskelijan osaamisidentiteetin rakentamista ja on osa hänelle tarjottua uraohjausta.
Ohjaus tulevaisuuden työhön- hankeen (v.2019-2021) tavoitteena on mallintaa tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja uraohjauksellista pedagogiikkaa sekä vahvistaa rakenteita ja osaamista uraohjauksen näkökulmasta korkeakouluissa. Tärkein tulos hankkeelle olisi se, että korkeakouluopiskelijoiden toimijuus vahvistuu, mikä edesauttaa heitä kiinnittymään entistä vahvemmin työelämään ja jatkokoulutukseen.
Lähteet:
Bridges, D., Macklin, R., & Trede, F. 2012. Professional identity development: A review of the higher education literature. Studies in Higher Education, 37(3), 365-320
Neary, S. 2014. Professional identity: What I call myself defines who I am. University of Derby. Career Matters 2 (3): 14-15.
Nykänen, S., & Tynjälä, P. (2012). Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus 32(1), 17–28.
Jokinen, L., Ollila, J., Miettinen, S & Ahvennainen, M. 2018. Koulutuspäätöksillä on pitkät jäljet. Viitattu 9.4.2020. https://www.sitra.fi/blogit/koulutuspaatoksilla-pitkat-jaljet/.
Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. 2019. Osaamisrakenne 2035.
Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:14. Opetushallitus. Viitattu 9.4.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf.
Karjalainen, A., Korento, K., Pousi, J., Virkkula E & Kuortti, K. 2018. Rekonstruktiivista pedagogiikkaa. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. ePOOKI 56/2018.
Kurunsaari, M. 2019. Perspectives on Physiotherapy Students’ Professional Competence Development during Their Education. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Lätti, M. & Putkuri, P. 2008. Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa. Teoksessa M. Lätti & P. Putkuri (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa, 35–50. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raporteja 32. Joensuu. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.
Hanna Lahnalampi
Opinto-ohjaaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 149 6199
