Hanna-Mari Pesonen
Arja Liisa Ahvenkoski
Teija Honkonen
Elina Liedes
Soili Vuollo
Nenna Kaunisto
Esa Säily
Centriassa kehitettiin lukuvuonna 2021–2022 virtuaalisia oppimisympäristöjä terveysalan koulutukseen. Tässä artikkelissa kuvataan potilaan peruselintoimintojen systemaattiseen arviointiin liittyvän VR-simulaation tuottamisprojektia, joka toteutettiin yhteiskehittämisen avulla. Saatujen kokemusten mukaan VR-simulaatio osoittautui autenttiseksi, mielenkiintoiseksi ja toimivaksi tavaksi oppia. Projekti lisäsi terveysalan opettajien osaamista virtuaalisten opetusmateriaalien tuottamisessa.
Opetuksen monimuotoistaminen virtuaalisten oppimisympäristöjen avulla
Oppiminen ja opetus ovat muutoksessa ja tarve opetuksen digitalisaatioon ja digipedagogiikan osaamiseen on lisääntynyt (European Commission). Virtuaalisten oppimisympäristöjen avulla voidaan opiskelijoita motivoida oppimaan ja opetusta monimuotoistaa erilaisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa todentuntuisen oppimis- ja harjoitteluympäristön, jossa opiskelija on aktiivisessa oppijan roolissa. (Hemminki-Reijonen 2021.) Virtuaalisesti toteutettu simulaatio antaa opiskelijalle kokemuksen autenttisesta tilanteesta tai toimintaympäristöstä. Siten se täydentää nyt jo käytössä olevia muita todellisuutta mallintavia hoitotyön oppimisympäristöjä ja -menetelmiä, kuten esimerkiksi simulaatio-opetusta, taitopajoja ja kliinisiä harjoitteluja. (Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta, hoitotyön jaosto 2020.)
Centria-ammattikorkeakoulu ja 3DBear tekivät yhteistyössä kaksi VR-simulaatiota terveysalan koulutukseen. Tässä artikkelissa kuvataan potilaan peruselintoimintojen systemaattiseen arviointiin liittyvän VR-simulaation tuottamista ja projektista saatuja kokemuksia. Yhteistyö pohjautui Centrian tarpeisiin suunniteltuun ja pedagogisesti rakennettuun yhteiskehittämisprosessiin, jonka aikana opettajat pääsivät itse suunnittelemaan ja tuottamaan VR-simulaation valitsemastaan aiheesta. Opiskelijat osallistuivat 360-videoiden kuvauksiin ja valmiin tuotteen pilotointiin.
Projektin eri työvaiheet suunniteltiin tarkkaan, jotta VR-simulaatioon saatiin tuotettua pedagogisesti parhaimmat ratkaisut. Opettajien tuottamia ideoita työstettiin eri vaiheissa ja eriteemaisissa työpajoissa. Projektin tuloksena syntyi valmis virtuaalinen oppimisympäristö.
VR-simulaatio potilaan peruselintoimintojen arvioimiseksi
Sairaanhoitajaopintojen ensimmäisenä vuonna opitaan potilaan peruselintoimintojen systemaattinen arviointi ABCDE-toimintamallin mukaan, joka on tärkeä osa sairaanhoitajan kliinistä osaamista. Arvioimalla potilaan elintoimintoja systemaattisesti ja aloittamalla potilaan tarpeista lähtevä hoito välittömästi voidaan parantaa potilaan ennustetta ja pienentää tehohoitoon joutumisen riskiä. (Alakare & Stenman 2022.) ABCDE-toimintamallin opiskelu syvenee opintojen edetessä, ja sen osaamista vaaditaan harjoitteluissa kaikissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. VR-simulaatioon luotiin aito, sairaalaympäristöön sijoittuva potilaan peruselintoimintojen arviointitilanne, joka eteni ABCDE-toimintamallin mukaisesti ja sisälsi tehtäviä opiskelijoille.
Projekti käynnistyi 25.10.2021 terveysalan opettajien koulutuksella. Marraskuun aikana toteutettiin VR-simulaation ideointi, käsikirjoitus ja valmistelu. Kuvaukset toteutettiin 25.11.2021. Ideointi- ja valmisteluvaiheeseen panostaminen osoittautui merkitykselliseksi oppimisympäristön toteutuksen ja kuvausten onnistumisen näkökulmasta. Tammikuussa 2022 opettajat työstivät kuvausmateriaalia 3DBear-asiantuntijoiden johdolla ja helmikuun puolessavälissä 2022 tuotettu VR-simulaatio pilotoitiin opiskelijoilla ja heiltä kerättiin palaute oppimiskokemuksesta . (KUVIO 1.)
Ensimmäiseksi VR-simulaatiota varten laadittiin prosessikuvaus. Lähtökohtana olivat opetussuunnitelman osaamistavoitteet, joiden pohjalta luotiin potilastapaus ja toimintaympäristö sekä määriteltiin peruselintoimintojen systemaattista arviointia varten potilastapauksen edellyttämät sisällöt. Opiskelijan oppimisen edistämiseksi ideoitiin erilaisia oppimista edistäviä tehtäviä. Opiskelijat osallistuivat VR-simulaation roolisuorituksiin sekä pilotointiin ja arviointiin.
Kuvaus toteutettiin autenttisessa toimintaympäristössä Keski-Pohjamaan keskussairaalassa. Kuvauksen toteutti 3DBear-työryhmän edustaja. Kuvauksessa oli mukana kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa, toinen sairaanhoitajan ja toinen potilaan roolissa. Osa projektin opettajista ja Centrian opetusteknologian asiantuntija olivat mukana tukemassa ja ohjeistamassa opiskelijoita sekä kuvauksen etenemistä laaditun käsikirjoituksen mukaisesti.
Kuvauksen aikana otettiin 360-videokuvaa hoitajan ja potilaan kohtaamisesta sekä hoitajan toiminnasta, kuten potilaan identifioimisesta, peruselintoimintojen arvioimisesta, hoitotyön päätöksenteosta ja dokumentoinnista. Lisäksi peruselintoimintojen systemaattisessa arvioinnissa tarvittavasta hoitovälineistöstä otettiin kuvia, joita hyödynnettiin VR-simulaation tehtävissä. Kuvauksen jälkeen videot ja kuvat muokattiin ja tehtävät pelillistettiin VR-simulaatioon soveltuviksi. Opettajien testauspalautteiden pohjalta tuotetta paranneltiin, minkä jälkeen se pilotoitiin opiskelijoilla.
Opiskelijoiden ja opettajien kokemukset VR-simulaation tuottamisprojektista
Opiskelijat pilotoivat VR-simulaation omilla tietokoneillaan, eikä mitään erityisiä VR-laitteita tai -laseja tarvittu. Opiskelijoilta kerättiin pilotointipalautetta heidän oppimis- ja käyttökokemuksistaan. Yli 70 % vastanneista ei ollut aikaisemmin käyttänyt virtuaalista oppimisympäristöä. Suurin osa vastaajista piti VR-simulaation sisältöä aitona, mukaansatempaavana ja opettavaisena. Sisällön osalta vaikeusastetta olisi saanut olla enemmän. Opiskelijoiden mielestä tehtävänannot olivat pääosin selkeitä, joskin useamman vastausvaihtoehdon valitseminen tehtävissä oli ongelmallista, eikä esimerkiksi palaaminen aikaisempiin tehtäviin onnistunut. Ohjeistus oppimisympäristön käyttämiseen koettiin riittämättömäksi, koska kokemusta 3D-teknologiasta ei kaikilla opiskelijoilla ollut. Esimerkiksi kuvakulman vaihtaminen hiirtä käyttämällä oli osalle vaikeaa. Kokonaisuutena opiskelijat kuitenkin pitivät VR-simulaatiota mielenkiintoisena tapana oppia. Se eteni loogisesti ja selkeästi sekä tarjosi mahdollisuuden kerrata teoriatietoa.
Opiskelijoiden mielestä oppimisympäristön käytön ohjeistus on tärkeää. Ohjeiden tulee olla selkeitä, jotta opiskelija osaa kiinnittää tehtävissä huomiota oikeisiin asioihin. VR-simulaatiossa ratkaistavien tehtävien laadinnassa on haasteellista huomioida hoitotyön toteutuminen erilaisissa tilanteissa ja potilaan sairauksien vaikutus hoitotyön toimintojen suorittamisessa. Oppimisympäristön sujuva käyttö vaatii toimiakseen hyvän verkkoyhteyden. Epäselväksi jäi, johtuiko joidenkin tehtävien toimimattomuus verkkoyhteysongelmista. Kuvaruudun näkymään toivottiin selkeyttä, jotta se ei olisi täynnä tekstiä ja vastauslaatikoita.
”Kuvan saaminen oikeaan kohtaan vaikea, olisi ollut helpompi jos olisi rajattu 180 asteeseen, välillä oli tehtävälaatikot niin hukassa että jouduin kotona pyöriä ympyrää.”
VR-simulaatio tarjosi opiskelijoille uuden menetelmän oppia. Virtuaalisessa oppimisympäristössä opiskelija sai kokemuksen itsenäisestä päätöksenteosta. Opiskelijoiden mielestä VR-simulaatio sopii hyödynnettäväksi lähes kaikilla opintojaksoilla opiskelun eri vaiheissa. Opiskelijapalautteissa tuotiin esille myös erilaisten riskitilanteiden harjoittelu todellisuutta mallintavassa virtuaaliympäristössä.
”Peli oli oikein mukava ja tällainen olisi todella kivaa vaihtelua opiskeluiden keskelle. Monipuolista ja opettavaista.”
Projektin käynnistyessä opettajat olivat innostuneita ja mielessä oli paljon kysymyksiä, koska aikaisempaa osaamista virtuaalisista oppimisympäristöistä ei ollut. Kokemus oli opettavainen ja antoi arvokkaan mahdollisuuden yhteiskehittämiseen. Projekti vei opettajilta kuitenkin ennakoitua enemmän aikaa ja voimavaroja muiden töiden ohella.
Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko sekä tutkimustiedon hyödyntäminen ovat keskeisiä sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia (Silén-Lipponen & Korhonen 2020) ja opiskelijan kehittymistä näyttöön perustuvassa hoitotyön päätöksenteossa voidaan edistää erilaisin opetusmenetelmin (Häggman-Laitila, Mattila & Melender 2016; Horntvedt, Nordsteien, Fermann & Severinsson 2018). Koska VR-simulaatio pyrittiin saamaan ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvaksi, vei tuotteen suunnitteluvaihe aikaa. Seuraavaksi kehitetty oppimisympäristö tekstitetään englanniksi kansainvälisiä opiskelijoita varten. Kokemus projektista oli hyödyllinen ja antoi opettajille osaamista kehittää virtuaalisia oppimisympäristöjä hoitotyön opetuksessa laajemmin. Siten virtuaalisten oppimisympäristöjen tuottaminen ja käyttäminen voidaan jatkossa kytkeä luontevaksi osaksi opetusta ja opiskelua.
Johtopäätökset
Tässä kehittämisprojektissa syntyi moniammatillisen yhteiskehittämisen tuloksena VR-simulaatio ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoille potilaan peruselintoimintojen systemaattisesta arvioinnista. Virtuaalinen oppimisympäristö mallinsi todellista sairaalaympäristöä ja hoitotyön päätöksentekoa potilaan elintoimintojen arvioimisessa. VR-simulaatio sisälsi erilaisia tehtäviä, joissa opiskelijat pystyivät soveltamaan osaamistaan. VR-simulaation pilotoinnista kerätty opiskelijapalaute osoitti, että opiskelijat haluavat käyttää virtuaalitodellisuutta opinnoissaan myös jatkossa. Opettajille projekti mahdollisti digipedagogiikkaan liittyvän osaamisen vahvistamisen. Yhteiskehittämistä voisi jatkossa tehdä opiskelijoiden kanssa enemmän. Tämä voisi toteutua esimerkiksi toiminnallisina opinnäytetöinä tai muuna projektioppimisena, missä opiskelijat olisivat yhteiskehittämisessä mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa uusia VR-simulaatioita terveysalan koulutukseen.
Lähteet
Alakare J. & Stenman T. 2022. Peruselintoimintojen systemaattinen arviointi ABCDE-periaatteella. Verkkokurssi. Oppiportti. Saatavissa: https://www.oppiportti.fi/op/dvk00217/avaa. Viitattu 13.5.2022.
European Commission. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021–2027). Saatavissa: https://education.ec.europa.eu/fi/focus-topics/digital-education/digital-education-action-plan. Viitattu 27.5.2022.
Hemminki-Reijonen, U. 2021. Virtuaalitodellisuus oppimisessa. Opas opettajalle. Oppaat ja käsikirjat 2021:3. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Virtuaalitodellisuus_oppimisessa.pdf. Viitattu 13.5.2022.
Horntvedt, M.T., Nordsteien, A., Fermann, T. & Severinsson, E. 2018. Strategies for teaching evidence-based practice in nursing education: a thematic literature review. BMC Medical Education 18(1), 172. doi: 10.1186/s12909-018-1278-z.
Häggman-Laitila, A., Mattila, L.R. & Melender, H.L. 2016. Educational interventions on evidence-based nursing in clinical practice: A systematic review with qualitative analysis. Nurse Education Today 43, 50–59. doi: 10.1016/j.nedt.2016.04.023.
Silén-Lipponen, M. & Korhonen, T. (toim.) 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hanke. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877. Viitattu 27.5.2022.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta, hoitotyön jaosto. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen: Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8. Viitattu 27.5.2022.
Hanna-Mari Pesonen
yliopettaja
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 6810588
Arja Liisa Ahvenkoski
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0565
Teija Honkonen
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 808 5129
Elina Liedes
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 540 8999
Soili Vuollo
lehtori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0582
Nenna Kaunisto
Operations Manager Europe
3DBear Oy
p. 040 539 4221
Esa Säily
Customer Success Specialist
3DBear Oy
p. 044 242 7840
