Ammattikorkeakouluille oma työehtosopimus

Ammattikorkeakouluille on aloitettu neuvottelut täysin uudesta työehtosopimuksesta (AMK-TES), ja neuvotteluosapuolina ovat Sivistystyönantajat ry (SIVISTA) työnantajapuolelta, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry työntekijäpuolella. Yliopistoilla on SIVISTA:n kanssa yleinen työehtosopimus jo olemassa, joten johdonmukaista on, että myös AMK-sektorille tällainen saadaan aikaiseksi. Voidaan todeta, että uusi valmisteilla oleva AMK-TES on vahvasti Akava-painotteinen työehtosopimus, koska sekä OAJ että YTN:n edustamat ammattiliitot kuuluvat kaikki Akavaan, joka on korkeakoulutettujen keskusliitto (Akava 2023). Tosin Akava käsittää yhteensä 36 ammattiliittoa ja YTN näistä 20, eli yhteensä edustettuna on 21 akavalaista ammattiliittoa. Nykyisillään SIVISTA:n työehtosopimus kattaa kouluasteet peruskoulusta lukioihin ja ammattikouluista ammattikorkeakouluihin saakka, eli on siis kyseessä erittäin laaja-alainen työehtosopimus. Eri kouluille työehtosopimuksen yleisen osan lisäksi sisältöjä on tarkemmin määritetty omissa liitteissään, ja ammattikorkeakouluja käsitellään liitteessä 14.  Sopijaosapuolina tässä yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa ovat SIVISTA, OAJ, Ammattiliitto JYTY ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (SIVISTA 2023a).

Ammattikorkeakoulut (AMK) perustettiin Suomessa 1990-luvulla, jolloin riippuen erinäisistä tekijöistä, kuten omistuspohjasta, kukin AMK valitsi itselleen sopivimman työehtosopimuksen. Nykyisin näitä sovellettavia työehtosopimuksia AMK-kentällä on 4 (Akavan erityisalat 2023).  Taulukossa 1 näkyy sopimusala, ketkä siellä ovat sopijaosapuolina sekä montako ammattikorkeakoulua työehtosopimuksen piiriin kuuluu. Luvut on saatu selville yhdistämällä sekä Akavan erityisalojen tieto (Akavan erityisalat 2023) että SIVISTA:n tiedote (SIVISTA 2023b).

SIVISTA (2023b) kertoo tiedotteessaan, että 90 prosenttia ammattikorkeakouluissa työskentelevistä hallinto- ja tukipalveluhenkilöistä omaa korkeakoulututkinnon. Tiedotteessa myös kerrotaan, että nykyisten jäsenten ammattikorkeakouluissa on 11 000 työntekijää, ja OAJ (2023) puolestaan kertoo tiedotteessaan, että näissä ammattikorkeakouluissa työskentelee 4 000 OAJ:n kuuluvaa työntekijää, eli reilu kolmannes työntekijöistä.

Näin ollen noin 7 000 työntekijää joko kuuluu johonkin toiseen työntekijöiden ammattiliittoon kuin OAJ:n tai ei kuulu mihinkään ammattiliittoon. Tämän henkilöstömäärän tulee olla edustettuna mahdollisimman kattavasti neuvotteluissa. SIVISTA kertoi tiedotteessaan 12.10.2023 (SIVISTA 2023b), että neuvotteluihin on kutsuttu OAJ ia YTN. Nämä neuvottelut ovat alkaneet  1.11.2023. Nykyinen työehtosopimus yksityisellä opetusalalla on voimassa 31.3.2024 saakka. Tämä asettaa raamit uuden työehtosopimuksen neuvotteluaikataululle.

Jotta eri ammattikorkeakoulut ehtivät lukea ja analysoida uuden työehtosopimuksen sisällön ja arvioida, millaiset vaikutukset sillä olisi ammattikorkeakoululle, vaatii tämä oman aikansa sekä lisäksi tulee tehdä päätös liittymisestä uuteen AMK-TES:een. Jos oletetaan, että ammattikorkeakouluilla menisi keskimäärin kahdesta kolmeen kuukautta tehdä omat päätelmänsä, tällöin neuvotteluissa olevan AMK-TES:n tulisi olla neuvoteltuna valmiiksi vuoden vaihteen tienoilla. Ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä päätöksensä 31.3.2024 mennessä, jolloin nykyinen SIVISTA:n työehtosopimuskausi päättyy. Joka tapauksessa uusi AMK-TES huomioisi aivan uudella ulottuvuudella AMK-työntekijät nykyiseen yksityisen opetusalan työehtosopimukseen nähden, varsinkin tarkasteltaessa järjestäytynyttä henkilöstöä, eli johonkin ammattiliittoon kuuluvaa henkilöstöä.

Nykyisellään yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa OAJ lähtökohtaisesti edustaa opetushenkilöstöä ja JHL sekä JYTY hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Lähtöasetelmiin 1990-luvulla ammattikorkeakoulujen valitsemaa TES:ta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä lukuun ottamatta koulutustaso henkilöstöllä on muuttunut. Mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on kasvanut hyvin merkittävästi viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, ja se on yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävä. Tämä on tarkoittanut, että ammattikorkeakoulujen on pitänyt rekrytoida korkeasti koulutettua henkilöstöä, jonka osaamista tehtävien hoitamiseen tarvitaan mm. TKI-toiminnassa.

Nykyisellään ammattikorkeakoulun henkilöstöstä hallinto- ja tukipalveluiden (HTP) henkilöstön kuuluessa johonkin muuhun ammattiliittoon kuin OAJ, JHL tai JYTY, he jäävät katveeseen edustettavuudessa, ellei ammattikorkeakouluun ole valittuna henkilöstöryhmälle omaa edustajaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut sellaisen yhteistoimintaedustajan valintaa, joka edustaa kaikkia niitä, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen neuvotteluissa mukana oleviin ammattiliittoihin, mukaan lukien mihinkään ammattiliittoon kuulumattomat työntekijät.

Kuitenkin HTP henkilöstöstä 90 prosenttia on korkeasti koulutettuja ja uusi AMK-TES on täysin aiheellinen, kuten SIVISTA (2023b) tiedotteessaan osaltaan toteaa. Suurimman osan henkilöstöstä tulee olla edustettuna sovellettavassa työehtosopimuksessa.  Ainakin voi olettaa, että valitut työntekijöitä edustavat neuvotteluosapuolet kattavat suurimman osan ammattikorkeakouluissa työskentelevistä järjestäytyneistä työntekijöistä. Edustettuina ovat opetusala sekä 20 muuta ammattiliittoa, kuten mm. Insinööriliitto, Tradenomiliitto ja Akavan erityisalat (YTN 2023). Kun näitä asioita tarkastelee henkilöstönäkökulmasta, tulee uusi AMK-TES olemaan ammattikorkeakoulujen näköinen työehtosopimus. Myös ammattikorkeakoulujen laaja-alainen toiminnallisuus tulee paremmin huomioitua, ja sopimus tulee varmasti hioutumaan hallinnollisesta näkökulmasta palvelemaan ammattikorkeakoulujen monimuotoista toimikenttää.