Kansainvälisten perheellisten opiskelijoiden tukeminen

Tänä syksynä perheellisiä kansainvälisiä opiskelijoita on saapunut ja yhä saapumassa Centrialle opiskelemaan poikkeuksellisen paljon. Opiskelija-asuntoja välittävältä Kiinteistö Oy Tankkarilta on haettu perheasuntoja poikkeuksellisen paljon. Kansainväliset perheelliset opiskelijat ottavat myös asettautumispalveluihin runsaasti yhteyttä. Apua tarvitaan muun muassa perheelle sopivan asunnon löytämiseen sekä lastenhoitoon ja koulunkäyntiin liittyviin asioihin.

Meillä Centriassa ei ole kerätty tilastotietoa siitä, kuinka moni kansainvälinen opiskelija saapuu maahan opiskelemaan perheen kanssa. Sen sijaan Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 tutkimuksen mukaan noin 19 prosentilla ulkomaisista opiskelijoista oli lapsia. Kansainvälisillä ammattikorkeakouluopiskelijoilla lapsia oli tutkimuksen mukaan lähes tuplasti yliopisto-opiskelijoihin verrattuna. (Juusola, Nori, Nyytinen, Kohtamäki & Kivistö 2021, 27.)

Kansainvälisten opiskelijoiden asettautumiseen uuteen maahan ja kotipaikkakunnalle kannattaa satsata. Alkuvaiheen onnistunut integraatio voi helpottaa opintojen aloittamista ja suorittamista sekä edesauttaa opiskelijan hyvinvointia. Onnistuneen integraation ansiosta opiskelija voi haluta jäädä alueelle myös valmistumisen jälkeen kansainväliseksi osaajaksi.

Perheellisen kansainvälisen opiskelijan asettautumisen tuki on erityisen tärkeää pelkästään jo sen takia, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintojaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan perheellisillä opiskelijoilla on haasteita opintojen suorittamisessa ja loppuun saattamisessa. Haasteet liittyvät isoksi osaksi perhesyihin ja lastenhoitoon. (Juusola ym. 2021, 29, 34.)

Opettajat, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat osaavat varmasti ottaa kantaa siihen, miten perhe vaikuttaa kansainvälisen opiskelijan opinnoista suoriutumiseen. Oman kokemukseni mukaan monella perheellisellä kansainvälisellä opiskelijalla on motivaatiota opiskella ja suorittaa opintojaan, vähintäänkin niin, että oleskeluluvan maassaolon perusteet säilyvät. Perheelliset opiskelijat ovat usein hieman vanhempia, ja heillä on vastuu perheestään. Perheellisen opiskelijan taloudellinen satsaus saapua Suomeen on suurempi kuin yksin tulevan opiskelijan, koska tuloihin ja varallisuuteen liittyvät vaatimukset oleskeluluvan saamiseksi nousevat perheenjäsenten myötä. Satsaus on myös emotionaalinen, kun perhe siirretään maasta ja kulttuurista toiseen, kauas mahdollisista tukiverkostoista. Kynnys muuttaa takaisin omaan kotimaahansa on korkea, jos opinnot eivät etenekään, eivätkä maassaolon perusteet täten täyty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessa tarkasteltiin kansainvälisten opiskelijoiden halukkuutta, suunnitelmia ja syitä jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan yksin tullut opiskelija suunnittelee lähtevänsä maasta valmistumisen jälkeen todennäköisemmin kuin opiskelija, jolla on lapsia maassa. Tutkimuksessa myös havaittiin, että Suomeen jäämisen todennäköisyys kasvaa lapsiluvun mukaan. Perhe onkin työn ohella merkittävimpiä syitä jäädä valmistumisen jälkeen Suomeen. (Juusola ym. 2021, 26‒27, 33, 37.) Uusi hallitusohjelma tai se, mitä kansainvälisen ihmisen korviin siitä kulkeutuu, on toki jo voinut vaikuttaa monen suunnitelmiin asettautua maahan pidempiaikaisesti.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia, syntyvyyttä sekä lapsia ja nuoria. Kansainvälisten osaajien perheiden ympärille tarvitaan palveluita, jotka edelleen synnyttävät työpaikkoja. Sekä suomalaiset että kansainväliset perheet hyötyvät kansainvälisistä työntekijöistä muun muassa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, nuorisopalveluissa, harrastustoiminnassa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tarvitaan kansainvälistä osaamista ja näkökulmaa eli kansainvälisiä asiantuntijoita. Kuulin taannoin kansainvälisiin osaajiin ja heidän perheisiinsä liittyvän kommentin: ”Jos emme saa maahan perheitä, emme saa parhaita osaajia”.

Kansainvälinen perheellinen opiskelija voi onnistuneen integraation jälkeen jäädä maahan ja alueellemme osaajaksi. Millaista sitten on kansainvälisen perheen onnistunut integraatio?

Alkuvaiheen integraatio on tärkeää kenelle tahansa maahan saapuneelle, erityisesti kuitenkin perheille. Perheen eri jäsenet integroituvat eri tavoin ja tarvitsevat usein erilaisia tukipalveluita asettautumisen tueksi. Centrian asettautumispalvelut ohjaavat opiskelijaamme, mutta pystyäkseen aloittamaan opinnot opiskelija tarvitsee tietoa koko perheelle tarkoitetuista palveluista, liittyen muun muassa lastenhoitoon ja hyvinvointiin.

Kokkola on saanut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ensimmäisen kerran vuonna 2020 ja uudelleen vuonna 2023. Kokkola näyttäytyy hyvänä ja turvallisena kaupunkina lapsiperheille, jossa luonto on lähellä. Lukuisat asiat vaikuttavat siihen, että kansainvälinen perhe viihtyy ja kokee olevansa tervetullut rakentamaan elämäänsä tänne. Esimerkkeinä mainittakoon laadukkaat neuvola- ja perhepalvelut eri elämäntilanteisiin, lapsille erillinen ja ennen kaikkea toimiva lastenpäivystys, lapsiperheiden kohtaamispaikat aktiviteetteineen, Kokkolan harrastamisen Suomen malli harrastuskokeiluineen sekä Jymyn ja Kokkolan kaupungin aktiviteettiryhmät, Kokkolan suomalaisen seurakunnan puistoruokailut sekä ensiluokkainen varhaiskasvatus ja peruskoulutus.

Kansainvälinen perhe tarvitsee varsinkin alkuvaiheessa erilaisia palveluita kuin suomalainen perhe. Kuntalaisina heille kuuluvat samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Tarve on kuitenkin erityisen suurta englanninkielisille palveluille sekä yleiselle ja selkeälle tiedotukselle. Ikävä kyllä palvelut on usein rakennettu vain suomen- tai ruotsinkielisille sekä heille, jotka ovat aina täällä asuneet ja tuntevat palvelujärjestelmän. Kansainvälisen, hyvinkin kaukaa ja erilaisesta kulttuurista tulevan perheen on mahdoton päästä käsiksi palveluihin, jos tietoa tai palvelua ei ole mahdollista saada englanniksi.

Merkittävin haaste alkuvaiheessa perheen muutolle Suomeen ja Centrian kampusalueille on sopivan asunnon löytäminen. Opiskelijoiden perheasunnot ovat edullisempia ja helpommin kansainvälisen opiskelijan vuokrattavissa kuin esimerkiksi vapaiden markkinoiden asunnot. Perhe-asuntoja ei kuitenkaan riitä kuin pienelle osalle perheellisiä opiskelijoita. Vapailta markkinoilta perheen on vaikeampi saada vuokrattua asuntoa, koska vuokrat ovat korkeampia, asunnot kalustamattomia ja vuokranantajat valitsevat usein suomalaisen vuokralaisen kansainvälisen opiskelijan sijaan tai vasta, kun ovat tavanneet kasvokkain. Erityisesti perheet eivät halua tulla maahan ennen kuin heillä on asunto valmiina.

Asunnon lisäksi kansainvälinen perhe saattaa tarvita päivähoitoa ja koulupaikan riippuen perheen lapsien iästä. Jos lapsi on peruskouluikäinen, eikä osaa suomea tai ruotsia, tarvitsee hän alkuvaiheen valmistavaa opetusta tai suomi toisena kielenä -opetusta. Varhaiskasvatusikäiset lapset ohjataan varhaiskasvatuksen yhdyshenkilölle, peruskouluikäiset kieli- ja kulttuuriryhmien koordinaattoreille. Päivähoitoa tai koulupaikkaa voi kuitenkin hakea vasta, kun perheellä on uusi osoite kotikunnassa. Perheellinen opiskelija odottaa aluksi oleskelulupaa, sitten asuntoa ja osoitetta, jonka jälkeen sitä, että varhaiskasvatuksessa tai alkuvaiheen valmistavassa opetuksessa on tilaa kaikille perheen lapsille.

Yleensä vasta tässä vaiheessa opiskelija pääsee aloittamaan opinnot. Opinnot ovat saattaneet alkaa jo aiemmin, jolloin perheellisen opiskelijan on vaikea tai tietyillä aloilla mahdoton päästä enää ryhmän mukaan. Tällöin opiskelu ja integraatio jälleen vaikeutuvat. Perheen ja opiskelijan jaksaminen voi jo ennen opintojen aloitusta olla koetuksella, koska muutto toiseen maahan ja tarvittavien palveluiden löytäminen ja saaminen on vaikeaa, eikä perheellä ole Suomessa tukirakenteita.