Virve Antinoja
Marika Hautala
Neea Similä
Sanna Määttä
Marika Säisä
Elinikäinen oppiminen edellyttää entistä ketterämpiä tapoja korkeakouluilta vastata nopeasti yritysten koulutustarpeisiin. Korkeakoulujen kehittämä SKAALA-verkostomalli mahdollistaa koulutusten tarjonnan joustavasti, laadukkaasti ja resurssiviisaasti. Jatka lukemista ”Verkostoyhteistyöllä laatua ja ketteryyttä yrityskoulutuksiin”
Annika Mylläri
Suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2020 julkaistiin Musiikkikoulutuksen visio 2030. Visiotyön käynnisti Taideyliopiston Sibelius-Akatemian silloinen rehtori (nykyinen Taideyliopiston rehtori) Kaarlo Hildén huhtikuussa 2019. Ajatuksena oli aktivoitua hyvissä ajoin pohtimaan musiikkikoulutuksen tulevaisuudennäkymiä koko kentän voimin eikä odottaa ohjeistusta muualta. Projektia työstämään perustettiin ydinryhmä, jossa oli mukana edustajia kaikilta eri koulutusasteilta. Jatka lukemista ”Musiikkikoulutuksen visio yhdistää toimijat”
Riina Varila
Lauri Oino
Verkostoituminen on kuulunut kautta ihmiskunnan historian ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Olemme olleet riippuvaisia toistemme tarjoamasta turvasta ja voimavaroista. Ihmisten väliset verkostot ovat muovanneet maailman kehittymistä nykyiselleen. Verkostoitumalla ihminen on voinut sopeutua helpommin erilaisiin muutoksiin. Ihmiset ovat tavoitelleet verkostojen avulla ratkaisujen löytämistä ongelmiin. Verkostoitumista on tapahtunut jo varhaisista ajoista lähtien, ja se on ihmiselle luontainen tapa toimia. Jatka lukemista ”Verkostoitumalla osaamista yhteen”
Johanna Hautamäki
Sari Niemi
Kirsi Vuotila
Koronan myötä etätyöskentely ja etäyhteyksillä tehtävä kehittämistyö ovat ottaneet ison loikan. Muuttuneessa toimintaympäristössä etänä tehtävän työn lisääntyessä tarvitaan uutta osaamista. Etäyhteyksillä toimiminen vaatii teknisten taitojen lisäksi esimerkiksi uudenlaisia itsensä johtamisen, organisaation johtamisen ja vuorovaikutuksen taitoja. Jatka lukemista ”Etänä yhdessä”
Piia Lindell
Ohjelmistorobotiikka (RPA – Robotic Process Automation) terminä on ollut yritysten ja yhteisöjen puheenaiheena jo usean vuoden ajan. Mitä tämä ajankohtainen teknologia sitten on? Jatka lukemista ”Ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen Centrian taloushallinnossa”
Heidi Kaartinen
Ossi Saukko
Marjut Koskela
Åsa Ericson
Johan Wenngren
Johan Lugnet
The Arctic Airborne 3D project, AA3D, is funded by Interreg Nord, Lapin Liitto and Region Norrbotten. It was launched at the beginning of 2019 and ends in July 2022. AA3D develops and uses drone technologies, visualisation, sensor and positioning technologies to demonstrate innovative practical applications. Jatka lukemista ”Drones and digitalisation in Nordic tourism”
Mitha Rachel Jose
Heikki Kaakinen
Janne Känsäkoski
Blockchain is one the most hyped innovations these days and it has been gaining a lot of popularity as a horizontal technology to be widely adopted in various fields (Maxmen 2018). Artificial Intelligence (AI) plays a substantial role in making analytic tools and delivering a scalable and precise analysis of data in real-time. The primary goal of our study is the integration of Blockchain and AI to support secure, decentralized data analysis for Internet of Things (IoT) applications in industries (Singh, Rathore & Park 2020). Jatka lukemista ”A novel approach to transform Artificial Intelligence to Blockchain via MyData to reduce Carbon Emission”
Olli Isohanni
Phishing campaigns often use the same formula. An email that contains a link or an attachment is sent to the recipient with the purpose of retrieving data by directing the user to some fake web page on the internet, or by executing a malicious code from an attachment. This text presents the HTML tactic that is used for phishing. The text also presents a few methods which are used to discover and prevent scam emails. Jatka lukemista ”Phishing affects us all”
Petri Rautiainen
Korona-pandemia on pakottanut suomalaiset siirtymään etätyöhön. Tätä aikaisemmin etätyön mahdollisuuksia on käytetty suomalaisessa työelämässä huomattavasti nykyistä vähemmän, eikä läheskään kaikkialla, missä niitä olisi voitu aikaisemminkin käyttää. Pakko on paras muusa, kuten sanonta kuuluu. Jatka lukemista ”Etätyöskentely tietotekniikan ja tietoturvan näkökulmasta”
Mikko Junttila
Leif Hed
Eveliina Isosaari
Leena Favén
Tero Tuuttila
Kasvibiomassat, eli kasvipohjaiset raaka-aineet, sisältävät runsaasti terveysvaikutteisia yhdisteitä. Teollisuus hyödyntää kyseisiä yhdisteitä, niin kutsuttuja arvoaineita, korkean lisäarvon tuotteissa, kuten superfoodeissa, ravintolisissä, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Lisäksi kasvibiomassoista eristettyjä yhdisteitä hyödynnetään rakennusteollisuudessa ja esimerkiksi tanniineja käytetään puuliimojen ja ruostesuoja-aineiden valmistuksessa. Koska hintakilpailu globaaleilla markkinoilla on kovaa, suomalaisten yritysten kannattaa panostaa tuotteiden laatuun sekä todentaa se pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa. Jatka lukemista ”Centrian kemia ja biotalous -painoala edistää pohjoismaisen kasvibiomassan jalostamista korkean lisäarvon tuotteiksi”
