Digitaalisuuden mahdollisuudet ja haasteet AMK-kieltenopetuksessa

Lena Segler-Heikkilä

Käsittelen artikkelissa, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita digitaalisuus tuo AMK-kielten ja viestinnän opettajalle. AMK-kielten ja viestinnän päivien 2016 aikana toteutetun työpajan tuloksista selvisi, millä tavalla ammattikorkeakoulut varautuvat digiaikaan, mihin haasteisiin on törmätty, millä tavalla ja missä määrin AMK-kielten ja viestinnän opettajat käyttävät digitaalisia menetelmiä opetuksessa ja mitä hyötyä ja iloa niistä on ollut.

Johdanto

Digipedagogisella osaamisella tarkoitetaan digitaalisuuden soveltamista opettajan työssä ja oppimisen tukemisessa (Kullaslahti, Karento & Töytäri 2015). Digitaalisen pedagogiikan toteuttaminen tuo kielten ja viestinnän opettajille paljon uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Se näyttäytyy uudenlaisena tapana suunnitella ja toteuttaa opetusta sekä hyödyntää tiloja, välineitä ja materiaaleja. Tieto- ja viestintäteknologiset laitteet tuovat suuria muutoksia kielten ja viestinnän opetukseen. Menestyksellinen käyttö edellyttää ongelmanratkaisutaitoa ja kriittistä ajattelua. (Kaarakainen & Kivinen 2015, 46–64.) Opettajan on osattava hyödyntää ja käyttää tehokkaasti digitaalisuutta opiskelijan ja opettajan vuorovaikutuksessa (Eskola-Kronqvist, Mäki-Hakola, Mäntylä & Nikander 2015, 19).

Digitaalisten menetelmien käyttö AMK- kieltenopetuksessa on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Kohti digimaailmaa kulkeminen näkyy esimerkiksi koulutusten sisällöissä tai uusien digityöryhmien toiminnassa. Digitaalisuuden hyödyntäminen on kuitenkin vasta alkutekijöissä. Elämme kokeilevaa murrosvaihetta, jonka luonteeseen kuuluu, että innostus kokeilla ja kehittää on suuri. Samalla tätä vaihetta leimaa kaaos, epävarmuus ja etsiminen – ei ole vielä löytynyt täysin toimivaa toimintatapaa, jota voisimme noudattaa.

Epävarmuus liittyy yleensä kokemuksen puutteeseen. Osaanko opettajana käyttää digitaalista menetelmää oppitunnilla haaskaamatta aikaa? Teenkö itseni naurunalaiseksi, jos epäonnistun? Tukeeko se oikeasti oppimista? Tuntuu myös usein siltä, että sovelluksia on rajaton määrä, mutta oikeiden sovellusten löytäminen tiettyyn tarkoitukseen voi viedä paljon aikaa. Kun mielenkiintoinen sovellus on löytynyt, mikä olisi toimiva tapa hyödyntää sitä kielten opetuksessa? Aina ei ole riittävästi aikaa pysähtyä ja luoda koulutuksissa yleisellä tasolla esitetyille sovelluksille konkreettista käyttöä.

Teknologia mullistaa kielten ja viestinnän opetusta. On hienoa, että AMK-kieltenopettajat kokeilevat rohkeasti uusia menetelmiä, jotka edistävät digiaikana syntyneiden nykynuorien oppimista. Nuoret kiinnostuvat sellaisista asioista, jotka he kokevat tärkeiksi. Lähes kaikilla on nykyään älypuhelin ja opettajan on hyvä tulla vastaan ja olla itse digitaalisesti ajan tasalla. Kumpulainen & Mikkola (2015, 13) korostavat artikkelissaan nuorten kiinnostuksen huomioonottamista menetelmien valinnoissa. Kiinnostus ohjaa nuorten osallistumista ja oppimista:

Kun nuorten kaikille oppimisen ympäristöille annetaan sama painoarvo ja kehitetään yksityiskohtaisempaa ymmärrystä nuorten kiinnostusvetoisesta digitaalisista käytännöistä, samalla myös monimuotoistetaan kaikkien oppijoiden oppimis- ja mahdollisuuspolkuja (Kumpulainen & Mikkola 2015, 13).

Digibuumiin keskellä on myös hyvä miettiä, onko syytä säilyttää joitakin hyviksi koettuja menetelmiä täysin ilman teknologiaa. Olisiko syytä suhtautua digitalisaatioon maltillisesti?

Näistä aiheista on kova tarve keskustella sekä jakaa kokemuksia ja ideoita kollegoiden kesken. Siitä syystä valitsin AMK-kielten ja viestinnän päivien työpajani aiheeksi Digitalisaation mahdollisuuksia ja haasteita AMK-kielten opetuksessa. Työpaja toteutui 10.11.2016. Raportoin aluksi työpajan sisällön ja esitän tulokset omassa kappaleessaan. Teen sen jälkeen yhteenvedon tuloksista. Viimeisessä kappaleessa pohdin mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarvetta.

Työpajan sisältö

Työpajan aikana käsittelimme seuraavia kysymyksiä ja jaoimme kollegoiden kesken kokemuksia niistä:

  1. Millä tavalla koulussanne edistetään digipedagogiikka (esim. laitteet, koulutukset, tilat)? Mihin haasteisiin olet törmännyt?
  2. Millä tavalla ja missä määrin olet käyttänyt digitaalisia menetelmiä opetuksessa?
  3. Mitä hyötyä tai iloa niistä on ollut verrattuna ”perinteiseen” opetukseen?

Käytin Prezi-esitystäni työpajan tukimateriaalina (Segler-Heikkilä 2016). Lyhyiden alustusosioiden jälkeen yleisön jäsenet keskustelivat yllä mainituista aiheista pienryhmissä ja he tekivät pyynnöstäni muistiinpanoja paperille. Keräsin nämä muistiinpanot myöhemmin talteen ja laadin niistä koosteen, jonka lähetin kaikille osallistujille. Työpajan tavoitteena oli sekä tiedon jakaminen kollegoille että pienmuotoisen tutkimuksen tekeminen, jonka tutkimusaineistona toimivat opettajien tekemät muistiinpanot.

Ensimmäiseen aiheeseen liittyen kerroin lyhyesti, kuinka Centria-ammattikorkeakoulussa edistetään opetuksen viemistä kohti digitalisaatiota. Mainitsin esimerkkinä mittavan, koko henkilökunnalle tarkoitetun Päivitä Opettajuus Digiaikaan- koulutuksen lukuvuonna 2015/16, jonka aikana opimme käyttämään digitaalisia menetelmiä ja sovelluksia hyvin monipuolisesti.

POD-koulutuksen lisäksi Centrian kielityöryhmän jäsenet kokoontuvat säännöllisesti ja jakavat toisilleen muun muassa digi-ideoita. Kerran vuodessa järjestettävän kansainvälisen kieliviikon aikana kansainväliset kieltenopettajat suunnittelevat ja opettavat Centrian kielten opettajien kanssa yhdessä hyödyntäen digimenetelmiä sekä jakavat ideoitaan yhteisessä työpajassa.

Centriassa on kehitteillä mittava remonttiprojekti, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ja edistää nykyaikaista opetustoimintaa. Tällä hetkellä on muutama digimenetelmiä edistävä luokka, jossa on läppärikaappeja. Käytössä on myös etukäteen varattava iPad-salkku, jossa on 16 iPadia.

Koulun kolmesta hengestä koostuva digitiimi kehittää AMK-pedagogiikkaa kohti digitaalisuutta. Ryhmän koordinoimalla Pedakortit-sivustolla on mm. oma kansio digisovelluksille. Tämä työryhmä on laatinut Symbaloo-sovelluksella apuvälineen, jonka avulla opettajan on helppo löytää tiettyyn käyttötarkoitukseen.

Symbaloo-sovelluksella toteutettu digisovellussivusto. Kuva Lena Segler-Heikkilä.

 

 

 

 

 

Keltaiselle pystysuuntaiselle riville on koottu eri käyttötarkoitukset kuten esimerkiksi kokoaminen, prosessointi, ideointi, verkostoituminen tai esittäminen. Vaakasuuntaisille riveille on kerätty tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivat sovellukset. Klikkaamalla haluamaansa kuvaketta sovellus avautuu automaattisesti.

Toiseen aiheeseen liittyen kerroin joitakin konkreettisia esimerkkejä omilta saksan tai ruotsin tunneilta, joissa olen käyttänyt digisovelluksia. Käsittelin samalla myös kolmatta teema kertomalla sovellusten tuomista eduista verrattuna perinteiseen opetukseen. Omien kokemusten perusteella voin todeta, että pelilliset, hauskat sovellukset, jotka aktivoivat opiskelijaa, edistävät kielten oppimista parhaiten, koska opiskelija usein unohtaa pakollisuuden ja pääsee flow-tilan kautta syvälliseen oppimistilaan. Toinen tähän liittyvä ulottuvuus on se, että valittu sovellus sopii hyvin yhteen opittavan asian kanssa. Pienryhmät käsittelivät alustukseni jälkeen kysymyksiä 2 ja 3 ja tekivät muistiinpanoja.

Työpajan tulokset

Esitän tässä osiossa työpajakeskustelun tuloksia. Keskusteluun osallistui yhteensä 24 kieltenopettajaa 17 eri ammattikorkeakoulusta. Vertaiskeskustelun hyödyn maksimoimiseksi olin pyytänyt ennen työpajaa, että jokainen pienryhmä koostuisi heterogeenisesti eri ammattikorkeakoulujen jäsenistä. Tämä oli helppo toteuttaa, koska saman koulun edustajia oli maksimissaan kolme. Olin lisäksi pyytänyt lisäämään muistiinpanoihin kunkin ammattikorkeakoulun edustajan vastaukset erikseen tulevaa kyselyanalyysiä silmällä pitäen. Sain vastauksia kahdeksalta pienryhmältä.

Digitaalisuutta edistävänä tekijänä mainittiin voimakkaimmin henkilötasolla tapahtuva tuki. Kaikkien koulujen edustajat mainitsivat tässä yhteydessä pedagentit, digimentorit, vierituen tai teknisen tuen. Kyselyn perusteella toiseksi eniten ammattikorkeakoulujen digitalisaatiota on edistetty fyysisten tilojen ja laitteiden kentällä. Viidentoista koulun edustajat mainitsivat etäopetusluokat, digistudiot, ICT-luokat sekä niihin liittyvät etäopetuskenttälaitteistot. Tässä yhteydessä mainittiin myös iPadien, älypuhelimien ja muiden laitteistojen hankinnat. Kolmantena tekijänä mainittiin erilaiset koulutukset ja työpajat henkilökunnan digiosaamisen parantamiseksi (esim. 365-ympäristö, AC tai Skype for Business).

Haasteista keskusteltiin yleisemmällä tasolla ja siitä syystä esitän tulokset tässä pienryhmittäin. Eniten toivottiin, että sovelluksiin saataisiin pedagoginen näkökulma. Olisi toivottavaa, että koulutuksissa ja seminaareissa sovellusten esittäminen ei jäisi abstraktille, yleiselle tasolle, vaan että sovelluksia esitettäisiin aina konkreettisen esimerkin kautta. Tätä asiaa pohti seitsemän kahdeksasta pienryhmästä.

Toisena voimakkaana haasteena koettiin ajan ja resurssien puute, jonka mainitsi viisi kahdeksasta ryhmästä. Todettiin esimerkiksi koulutusten olevan opetuksen kanssa päällekkäin, jolloin ei pääse osallistumaan koulutuksiin. Toivottiin kokonaisia koulutuspäiviä päällekkäisyyksien sijaan tai koulutusten olevan opetusajan ulkopuolella esimerkiksi ennen opetuksen alkua tai keväällä opetusjakson jälkeen.

Ajan ja resurssien puutteella tarkoitettiin myös sitä, että opetusjaksolla ei ehdi kehittämään kovinkaan paljon uutta juoksevien tehtävien takia. Ajan puutteeseen liittyy myös yhden ryhmän maininta siitä, että käytön harjoittelu ja soveltaminen jää usein vähäiseksi. Kolme ryhmää näki liian vähäisen laitemäärän ja laiteluokkien vähentämisen suurena haasteena. He kokivat, että hankittujen laitteiden määrä ja infrastruktuuri eivät vastaa koulun asettamia digitaalisia kehittämisvaatimuksia.

Digitaalisuus koettiin pääosin hyvin positiivisena asiana. Osallistujilta tulleet vastaukset voidaan laittaa kolmeen kategoriaan: 1. motivointi ja oppiminen, 2. käytännöllisyys, 3. hyöty. Digimenetelmät toimivat oikein käytettyinä opetuksen innostajina, elävöittäjinä, monipuolistajina ja viretilan säilyttäjinä. Näin ollen ne tukevat oppimista. Digimenetelmien avulla ryhmätyötaidot paranevat. Digitaalisuuden avulla saa tuntimateriaalit, tehtävät ym. helposti kaikille, poissaolijat löytävät materiaalit sähköisinä, opetus nopeutuu digitaalisuuden ansioista, säästetään aikaa ja luontoa, on mahdollista tarjota monimuoto-opetusta ja paperin käyttö vähenee. Osallistujien mukaan opiskelijan oppimat digitaidot voivat myös avata ovet työelämään.

Kaikissa ammattikorkeakoulukouluissa on varauduttu digiaikaan tarjoamalla tukea, koulutuksia sekä päivittämällä tiloja ja varusteita. Voimakkaaksi haasteeksi koetaan tarjottujen koulutuksien kautta tietoon tulleiden sovellusten irrallisuus. Kielten ja viestinnän opettajat kaipaavat konkreettisia esimerkkejä, miten sovelluksia pystyisi hyödyntämään. Toisena haasteena koetaan voimakkaasti resurssien ja ajan puutetta. Yleisesti koettiin digitaalisuus kuitenkin hyvin positiivisena ja tervetulleena.

Pohdinta

Elämme AMK-kielten- ja viestinnän opettajina mielenkiintoista aikaa. On lohduttavaa kuulla, että lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa näyttää olevan hyvin samanlainen puolikaoottinen murrosvaihe. Tunnetta voi verrata siihen, kun lapsena astui karkkikauppaan eikä tiennyt, mistä aloittaa, mitä laittaisi koriin, minkä valitsisi, minkä hankkisi, kun rahaa oli vain rajoitetusti. Ensin piti käydä kaikki hyllyt läpi, pysähtyä, ihailla, tutkia ja sitten aloittaa alusta, karsia, miettiä suosikkeja, laskea rahat ja lopuksi valita. Digimahdollisuudet ovat nämä makeiset ja aika ja resurssit ovat vertauksessa mainittu raha. Kyse on valinnoista, joita jokainen joutuu tekemään. Mikä makeinen on kaunein, maistuu parhaalta ja mahtuu budjettiin? Mikä digimenetelmä on helppokäyttöinen, edistää oppimista parhaiten, säästää aikaa ja vie samalla vähän aikaa? Näitä valintoja jokainen meistä saa tehdä itse. Muistan, että kyläkaupan myyjä tuli hymyillen vierelleni auttamaan minua makeisten valinnassa. Kerroin hänelle usein budjettini. Kävin karkkikaupassa myös ystävien tai siskon kanssa. Myyjä esitteli minulle erilaisia uutuuksia ja antoi minun usein myös maistaa.

Mitä me AMK-kieltenopettajina tarvitsemme oman rohkeuden, motivaation ja aktiivisuuden lisäksi, on asiantuntevia ammattilaisia ympärillemme, jotka kuuntelevat tarpeitamme ja joilla on konkreettisia neuvoja sopivien digitaalisten apuvälineiden löytämiselle. Muistan, että kävin aina samassa karkkikaupassa juuri siellä vallitsevan tunnelman takia. Viihtyisillä, oppimista edistävillä tiloilla ja laitteilla on suurta merkitystä myös nykyopetuksessa. Koulun velvollisuuksiin kuuluu huolehtia näistä puitteista, jos tavoitteena on nykyaikaisen opetuksen tarjoaminen opiskelijoille. Lopuksi on hyvä myös muistaa, että kävin kyseisessä liikkeessä suhteellisen harvoin. Digibuumin aikana on syytä muistaa maltillisuus. Vaikka voisimme ostaa kaikki makeiset, se ei tekisi terveemmäksi tai onnellisemmaksi. ”Mieluummin harvemmin ja sitten jotain oikein hyvää”, liikkeen omistajalla oli tapana sanoa. Mitä, jos säilyttäisimmekin joitakin hyväksi todettuja, vanhoja menetelmiä, jotta opetus säilyisi tasapainoisena? Riittäisikö, jos digitaalisuus ymmärrettäisiin mukavana, opetusta edistävänä lisänä kielten opetuksessa?

Lähteet

Eskola-Kronqvist, A., Mäki-Hakola, H., Mäntylä, R. & Nikander, L. 2015. Opettajat rakennemuutoksessa – muutosta luvassa. Rakennemuutoksen vaikutuksia opettajan osaamistarpeisiin, esiselvitysraportti. HAMK:n e-julkaisuja 22/2015. Saatavilla: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/96190/HAMK_opettajat_rakennemuutoksessa_2015_ekirja.pdf?sequence=1 Luettu 20.2.2017.

Kaarakainen, M.-T. & Kivinen, O. Teknologia tulevaisuudessa tarvittavien ICT-taitojen ja muun osaamisen edistäjänä. Teoksessa Marko Kuuskorpi (toim.). Digitaalinen oppiminen ja oppimisympäristöt. Kaarinan kaupunki. Julkaisut 2015:1, 46–64.

Kullaslahti, J., Karento, H. & Töytäri, A. (2015). Opettajien digipedagoginen osaaminen FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. HAMKin e-julkaisuja 35/2015, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Kumpulainen, K. & Mikkola, A. 2015. Oppiminen ja koulutus digitaalisella aikakaudella. Teoksessa Marko Kuuskorpi (toim.). Digitaalinen oppiminen ja oppimisympäristöt. Kaarinan kaupunki. Julkaisut 2015:1, 9-45.

Segler-Heikkilä 2016. Saatavilla 19.12.2016 https://prezi.com/vd6mfsyr54mx/digitalisaatio-amk-kieltenopetuksessa-mahdollisuuksia-ja-u/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Lena Segler-Heikkilä
Viestinnän yliopettaja (ruotsi)
Centria-ammattikorkeakoulu
lena.segler-heikkila@centria.fi

Deutsch an finnischen Fachhochschulen

Hoppet Suomen AMK-ruotsinopettajat

http://deutschfhfinnland.blogspot.fi/
https://amkhoppet.wordpress.com/

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail