Kieltenopettajuus 2020-luvulla – Kieltenopettajien mietteitä verkostotapaamisen teemoista

Tekoäly vaikuttaa kieltenopiskelussa esimerkiksi tehtävätyyppeihin, arviointiin sekä uusiin kielen harjoittelumahdollisuuksiin, ja näistä keskusteltiin vilkkaasti eri näkökulmista. Yleisesti keskustelun perusteella suullinen kielitaito vaikuttaa nyt korostuvan arvioinnissa yhä enemmän, kun kirjoitetuissa tehtävissä on aina tietty epävarmuus kirjoittajasta. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun kieltenopettajien järjestämässä rinnakkaissessiossa kokeiltiin, tunnistavatko kieltenopettajat tekoälyllä kirjoitetun runon ihmisten kirjoittamien runojen seasta (kyllä), ja saadaanko tekoälyllä aikaan nopeammin ja selkeämmin jäsennelty artikkeli kuin itse ryhmässä pohtien (ei, mutta ideoita saatiin paperille nopeammin).

Kuten monessa yhteydessä on todettu, tekoälyn hyödyntäminen vaatii meiltä kaikilta harjoittelua, ohjausta ja kriittistä suhtautumista. Emme voi olettaa, että opiskelijat osaisivat ottaa tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet haltuun ilman opetusta, keskustelua ja ohjeita. Nykypäivänä pitäisi jo osata itse valita, mihin tekoäly taipuu ja mihin sitä ei kannata tai ei voi hyödyntää. Osa Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoista on jo käyttänyt esimerkiksi ChatGPT:tä, mutta osalle tämä on aivan uusi työkalu.

Hanna Aronen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK) kertoi omassa esityksessään tekoälypohjaisten konekäännösohjelmien (esim. Google Kääntäjä) ja muiden kielellisten apuvälineiden käytön ohjeistuksesta ammattienglannin opintojaksolla. Voidaankin todeta, että kieltenopettajien kannattaa keskustella tekoälystä ja apuohjelmista opintojaksoilla hyvin konkreettisesti ja samalla ohjata opiskelijoita vastuulliseen tekoälyn käyttöön. Jos emme sitä tee, muutamat opiskelijat tietämättömyydessään käyttävät varmasti näitä työkaluja väärin. Tänä vuonna julkaistu Centrian tekoälyohjeistus (Centria-ammattikorkeakoulun linjaukset tekoälyn käytöstä 2023) on tälle keskustelulle hyvä lähtökohta.

On yhä epävarmaa, miten opiskelijat hyödyntävät tulevaisuudessa tekoälyä eri tehtävissä, mutta nyt jo esimerkiksi kiinteistövälityksessä asuntoilmoitukset voivat olla kielimallien tuottamia. On ainakin varmaa, että tulevaisuuden työelämässä opiskelijoillamme on käytössään yhä useampi eri tekstintuottamisen työkalu, jota heidän tulee osata käyttää vastuullisesti. Heidän tulee ymmärtää, että tekoälyn kielimallit perustuvat kielen tilastollisiin todennäköisyyksiin eikä tietoon ja laatuun voi sokeasti luottaa, vaan tekoälyä kannattaa ennemmin hyödyntää kriittisesti ideointiin, palautteen saamiseen ja eri näkökulmien huomaamiseen.

Lapin ammattikorkeakoulun edustajat Minna Väyrynen ja Sisko Häikiö esittelivät päivillä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisiä kieli- ja viestintäopintoja, joissa Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutukselle ja Lapin yliopiston matkailututkimukselle oli luotu yhteinen opetussuunnitelma (Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät).

Yhteistyöprojektissa opintojen sisällöt oli jaettu uudella tavalla. Suunnittelussa oli lähdetty opintojen sisällön pohjalta, ja eri kielet oli lisätty mukaan opetussuunnitelmaan vasta myöhemmin, jotta vältettiin tarpeetonta toistoa sisällöissä eri kielten opintojaksoilla. (Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät.)

Väyrynen ja Häikiö (Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät) kertoivat myös yhteisen opetussuunnitelman haasteista, joista yksi oli opiskelijoille tarjottu mahdollisuus valita kahdesta eri polusta. Yliopisto tarjosi tutkimuslähtöistä polkua, siinä missä ammattikorkeakoulu tarjosi työelämälähtöistä polkua, ja opiskelija sai mahdollisuuden valita näistä kahdesta vaihtoehdosta vapaasti. Opettajat huomasivat kuitenkin nopeasti, että huomattava enemmistö myös yliopisto-opiskelijoista valitsi työelämälähtöisen polun ja yliopiston tarjoamalle tutkimukseen keskittyvälle polulle jäi vain pieni määrä opiskelijoita. Tämän nähtiin olevan seuraus siitä, että ammattikorkeakoulun tarjoama polku toteutettiin pääosin etäopiskeluna, siinä missä yliopiston tarjoama polku toteutettiin lähiopetuksena. Myöhemmin opiskelijoiden vapaus valita polku poistettiin.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että kohtaamme vastaavanlaisia haasteita myös Centriassa siirtyessämme enemmän hyflex-malliseen opiskeluun. Tärkeää lieneekin eri keinoin varmistaa, että opiskelijat kykenevät valitsemaan heille aidosti hyödyllisimmän polun sen sijaan, että valinta tapahtuisi esimerkiksi edellisen esimerkin kaltaisen syyn perusteella eli todennäköisesti sisältöjen ja erikoistumisalan sijaan puhtaasti osallistumistavan perusteella, joka oli valinta lähiopetuksen ja etäopetuksen välillä. Kaiken kaikkiaan Lapin ammattikorkeakoulun edustajien puheenvuoro oli mielenkiintoinen esimerkki eri tavalla sisällön pohjalta muodostetuista kieli- ja viestintäopinnoista ja niihin liittyvistä erilaisista haasteista.

Verkko-opetuksen voidaan hyflexin myötä olettaa vahvistuvan entisestään. Tästä ja teköälyn käytöstä johtuen kieli- ja viestintäopintoja opettavat joutuvat erilaisten haasteiden eteen mm. vuorovaikutustaitojen kehittymisen ja arvioinnin luotettavuuden suhteen. Niin Centrian nykyiseen opetussuunnitelmaan sisältyvien geneeristen taitojen kuin valtakunnallisten kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositusten mukaan on kuitenkin huomioitava myös ihmisten välisen vuorovaikutusosaamisen tukeminen (Opetussuunnitelmat; Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen suositukset 2023, 7, 21). Suositusten mukaan ”kielten ja viestinnän opintojen tulee tuottaa valmiuksia kieli- ja kulttuurirajat ylittävään vuorovaikutukseen osana opiskelijan omaa ammatillista kehittymistä” (Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen suositukset 2023, 9). Verkkototeutuksissa voidaan suositusten mukaan myös edellyttää, että osaaminen jatkossakin arvioidaan tai näyttö annetaan valvotussa tilassa, jotta voidaan varmistua opiskelijan henkilöllisyydestä (Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen suositukset 2023, 21). Tulevaisuudessa erilaisia opintopolkuja kieli- ja viestintäopintoihin suunnitellessa on siis hyvä muistaa myös ihmisten välisen vuorovaikutusosaamisen kehittymisen tukeminen ja erilaisten arviointitapojen hyödyntäminen.

Oppimisvaikeudet ja kielten opiskelu nousivat esille opiskelijoiden heterogeenisyyttä, kohtaamista ja arvioimista käsiteltäessä. Oppimiseen liittyvät haasteet saattavat saada aikaan vahvoja tunteita, toisinaan jopa pelkoa ja häpeää opiskelua kohtaan. Kuntoutussäätiön Johanna Nukari ja Erilaisten oppijoiden liiton Johanna Lyytikäinen käsittelivät oppimisvaikeuksia käsitelleissä puheenvuoroissaan erityisesti sellaisen opiskelijan, jolla on lukivaikeus, kohtaamista ja tukimuotoja.

Nukarin (2023, 7–8, 17–18) mukaan oppimisvaikeuksia todetaan opiskelijoilla nykyään yhä enemmän. Lukivaikeuteen liittyvät asiat näyttäytyvät erityisesti kielten opiskelussa ja saattavat tulla toisinaan kielten opintojaksojen aikana ilmi. Lukivaikeudessa lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät ole automatisoituneita. Tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen vievät enemmän aikaa ja vaativat keskittymistä normaalia enemmän, mikä kuormittaa opiskelijaa. Oppimisvaikeudet vaativat opiskelijalta ponnistelua ja saattavat aiheuttaa negatiivisia oppimiskokemuksia ja turhautumista. Nämä haasteet voivat vaikuttaa jopa mielenterveyteen. Kannustavan palautteen ja vahvuuksien huomioimisen merkitys on opiskelijan itsetuntemuksen lisäämiseksi tärkeää. Tukikeinojen tulisi nojata opiskelijan vahvuuksiin, sillä tuki vaikuttaa motivaatioon ja sen kautta tavoitteiden mahdolliseen saavuttamiseen.

Centriassa opiskelijoillamme on mahdollisuus osallistua lukiseulaan useimmiten jo heti opintojen alkuvaiheessa. Näin opiskelijalla saattaa olla asiasta lausunto ja ohjeet opetukseen ja arviointiin liittyen jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset opintojaksot ovat käynnissä. Tämä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, sillä ryhmät ovat suuria ja opettajan resurssit ja osaaminen esimerkiksi juuri lukivaikeuden kohdalla henkilökohtaiseen tukemiseen vaadittavissa asioissa ovat usein vähäiset. On myös opiskelijan vastuulla saattaa asia kunkin opettajansa tietoon.

Onneksemme voimme todeta yhdeksi ammattikorkeakoulumme vahvuudeksi sen, että Centriassa on panostettu viime vuosina erilaisiin tukitoimiin: erityisopettajan tehtäväpajat sekä muu lisätuki Skills Centrian kautta ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kielten ja viestinnän osalta Skills Centria tarjoaa tukea suomen, ruotsin, englannin ja viestinnän opetukseen, samoin kuin loppuvaiheen opinnoissa opinnäytetyön kirjoittamiseen. (Skills Centria – tukea opintoihin 2023.)

Lukivaikeutta käsitelleen esityksen tärkeimpänä antina olivat vinkit siitä, mitä jokainen opettaja voi huomioida omassa opetuksessaan ja opiskelijoita kohdatessaan. Monissa laitteissa on esimerkiksi mahdollisuus kuunnella teksti, ja lisäksi tätä varten on myös sovelluksia. Kirjoittamisen tukena kannattaa hyödyntää sanelutoimintoa. (Lyytikäinen 2023, 15.) Keskustelussa kiinnostusta herätti erityisesti Wordin syventävän lukuohjelman käyttö kirjoittamisen ja tekstin tarkistamisen tukena (Lyytikäinen 2023, 19). Nukari (2023) sisällytti esitykseensä myös esimerkkejä avoimesta verkkomateriaalista, joista tässä mainittakoon lukivaikeuden huomioiminen opinnoissa ja työelämässä (Kuntoutussäätiö Oppimisvaikeus 2020a) sekä etäopiskelu ja oppimisvaikeudet (Kuntoutussäätiö Oppimisvaikeus 2020b).

Lyytikäinen (2023, 6–7, 9, 13) muistutti, että kaikki lähtee opiskelijan kohtaamisesta, minäpystyvyyden tunteen vahvistamisesta ja yhdenvertaisuuslaista; ei tule olettaa asioita vaan ennemmin kysyä ja luoda vuorovaikutustilanteelle turvallinen tila. Lainsäädännönkin mukaan meillä on koulutuksen järjestäjänä velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, mihin kuuluu myös positiivinen erityiskohtelu. Tällä tarkoitetaan sellaista oikeasuhtaista erilaista kohtelua, jonka tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen. (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 6 §, 9 §.)