Sanna-Kaisa Karvonen
Maalaan mereni
Astelen askeleeni
Kohti minuutta
(Sanna-Kaisa Karvonen)
Kuka minä olen?
Kuinka voimme tulla tietoisemmaksi omasta itsestämme, omasta osaamisestamme sekä itsestämme osana yhteisöä? Koenko minä olevani osallinen? Jokainen meistä on ainutlaatuinen ja osaa jotakin, mitä toinen ei. Jokainen meistä tuo sosiaaliseen vuorovaikutustilanteeseen osan persoonallisuuttaan ja sitä kautta vaikuttaa koko tilanteen dynamiikkaan, mutta olemmeko tietoisia siitä, mitkä tekijät juuri meissä vaikuttavat ja ohjaavat käyttäytymistämme?
Vuorovaikutustaitoja harjoittelemalla voimme tulla tietoisiksi itsestämme ja tavastamme reagoida erilaisiin tilanteisiin. Interaktiivinen toiminta matkalla osallisuuteen yhdistää kehollisia menetelmiä, taidelähtöisiä työmenetelmiä, pohdiskelevaa vuorovaikutustyöskentelyä sekä ryhmässä ja sen ulkopuolella toteutettavia välitehtäviä. LUmOaVA–hankkeessa (ESR) tuetaan osallisuutta ja osaamisen tunnistamista luovien menetelmien kautta. Tavoitteena on etsiä uusia toimintamalleja heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien toimintakyvyn parantamiseksi. Keskeisintä hankkeessa on oman osaamisen oivaltaminen, sanoittaminen ja kuvaaminen luovia menetelmiä hyödyntämällä.
Taidelähtöiset menetelmät
Rönkän ja Kuhalammen (2011,32-33) mukaan taidelähtöisten menetelmien käyttö voidaan jakaa karkeasti neljään eri osa-alueeseen sen mukaan, mikä niiden käytön päämääränä on. Ensimmäisen jaottelun mukaan puhutaan taiteen vastaanottamisesta, sillä tarkoitetaan taiteen kokemista autonomisesta näkökulmasta. Taiteen vastaanottamisessa kokijalla tai katsojalla on vapaus tulkintaan ja taiteen kokemiseen sellaisena, kuin se hänelle siinä hetkessä avautuu. Toiseksi taidelähtöisten menetelmien käyttö voidaan nimetä taidetta taidekontekstin ulkopuolella hyödyntäväksi toiminnaksi, kuten esimerkiksi LUmOaVA–hankkeen yhteydessä tapahtuva taiteen itse tuottaminen. Kolmannessa osa-alueessa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaa, joka LUmOaVA–hankkeessamme nousee kirkkaimpiin parrasvaloihin. Neljäs osa-alue painottaa taidetta yhteiskunnallisena toimintana.
Taidelähtöiset työmenetelmät avaavat osalliselle mahdollisuuden kokea ja ymmärtää taiteen mimeettinen luonne eli se, kuinka taide jäljittelee todellisuutta. Taidelähtöiset menetelmät antavat mahdollisuuden astua matkalle jolla kuvitellaan, ilmaistaan, koetaan ja tulkitaan. Erilaiset toiminnalliset, vuorovaikutukselliset ja kokemukselliset menetelmät antavat mahdollisuuden tutustua omaan itseensä. Taiteen avulla luomme merkityssuhteita omaan elämäämme ja näin voimme nähdä myös mahdollisuudet ja tulevaisuuden haaveet polkuna, jota kohti on mahdollista kulkea. (Honkakoski 2017, 66-69.)
LUmOaVA–hankkeessa pyritään löytämään henkilökohtaisia voimavaroja, vahvuuksia ja vahvistamaan oman elämän kokemisen autonomiaa itsetuntemusta sekä osallisuutta vahvistamalla. Osallisuutta tukemalla vahvistetaan yksilön henkilökohtaista kasvua ja minä-pystyvyyden rakentumista. Taidelähtöisyytemme käyttö perustuu taiteen mahdollisuuteen avata yhteys ihmisen sisäiseen maailmaan ja tunteisiin. Taide avaa portin uusien näkökulmien tarkasteluun ja mahdollistaa asioitten etäännyttämisen ja tarkastelun sen hetkisten voimavarojen puitteissa. (Saari 2017, 220-221.) Luovat menetelmät lisäävät meissä sopeutumiskykyä yksilötasolla ja lisäävät erilaisuudensietokykyä antaen mahdollisuuden asettua toisen asemaan ja nähdä asiat toisin. Taidelähtöisten menetelmien vuorovaikutuksellisuus auttaa meitä näkemään itsemme ja oman toimintamme toisien silmin ja vahvistaa näin taitojamme toimia sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
kokea tahdon
elämän monet värit
hämärän valot
(Sanna-Kaisa Karvonen)
Toiminnallisuus taiteessa ja vuorovaikutuksen voima
Toiminnallinen työskentely taiteessa hyödyntää ihmisen kokonaisvaltaisuutta huomioiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Ihminen tekee jatkuvasti havaintoja itsestään sekä ympäröivästä maailmastaan eri aisteillaan ja hahmottaa maailmaa näiden havaintojen kautta. Toiminnallisuus antaa mahdollisuuden stimuloida eri ulottuvuuksia yhtäaikaisesti, jolloin toimija voi jäsentää ajatteluaan kokonaisvaltaisesti.
Toiminnallisiksi menetelmiksi voidaan laskea kaikki sellainen toiminta, jossa tekemisellä on enemmän painoarvoa kuin puhumisella. Toiminnallinen tekeminen, eritoten taiteen avulla koskettaa ihmisen koko persoonaa ja tunteita käsitellen ihmistä kokonaisuutena. Toiminnallisuus vahvistaa ihmisen matkaa kehittyessään kokonaisvaltaisesti omaksi itsekseen sekä tulemaan yhä enemmän tietoiseksi omista vahvuuksistaan. Toiminnallisuuteen liittyy myös se, että jokainen voi päättää omasta toiminnastaan oman kiinnostuneisuutensa ja omien arvojensa pohjalta. (Kasslin-Pottier 2012, 13-15.; Vilmilä 2016, 28-29.)
Toimiva vuorovaikutus perustuu toisen ihmisen arvostavaan kohtaamiseen, jossa jokainen meistä voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja tasavertaiseksi muiden kanssa. Taidelähtöisten menetelmien kautta voimme tulla tietoiseksi itsestämme ja omasta ilmaisustamme, joka vaikuttaa rakentavan vuorovaikutustilanteen luomiseen. Rakentava vuorovaikutus vaatii läsnäoloa, kuuntelun taitoa sekä rohkeutta heittäytyä hetkeen, jossa jokaisella osallisella on vastuu tilanteen etenemisestä. Erilaisten toiminnallisten ja osallistavien harjoitteiden avulla vuorovaikutustilanteita voidaan harjoitella turvallisessa ympäristössä niistä oppien. (Kasslin-Pottier 2012, 94-95.)
Ihminen rakentaa itseään oman kokemusmaailmansa kautta, jossa hän kokemuksien kautta jäsentää eri tietoisuuden tasojaan jäsentäen samalla myös ympäristöään sekä itseään sen osana. Taidelähtöisten menetelmien kokemuksellisuus on sikäli turvallista, että osallinen itse saa määrittää sen, kuinka paljon hän itseään tuo esille, ja kuinka paljon hän itseään avaa, aukeamisen keskipisteessä on taiteen tekeminen, ei henkilö itse. Vaikka tekemisen fokus ei ole kokijassa itsessään, on hän osa prosessia ja näin tekeminen avaa hänen käsityksiään sekä mikro-, että makrotasolla. (Vilmilä 2016, 31-31.) Kokemuksellisuus taiteessa avaa portteja tulla tietoisemmaksi omasta itsestään ja näkökulmistaan. Kokemus on aina ainutlaatuinen, henkilön omasta aiemmasta elämästä tai kokemusmaailmasta kumpuava ja sitä kautta ainutlaatuisen arvokas juuri sellaisenaan. Taiteen vaikutuksia on lähes mahdotonta mitata mittarein, kokemuksellisuus, joka taiteella on mahdollista saavuttaa, on mittaamattoman arvokasta.
Lumoavat askelmerkit
LUmOaVA–hankkeen tiimoilta työstämme Elävä portfolio –menetelmää, jossa taidelähtöisten menetelmien avulla pyrimme kartoittamaan osallistujan lähtötilannetta kahdeksasta eri elämää kokonaisvaltaisesti koskettavasta osa-alueesta käsin ja näin löytämään osallistujien henkilökohtaiset vahvuudet ja haasteet unelmien hidasteena. Jokaisen osa-alueen tueksi kehitämme sekä ryhmä-, että yksilötaidemenetelmiä, joiden avulla etenemme kohti tavoitteita ja muutosta, osaamisen tunnistamista, helmen löytymistä. Koska haluamme varmistaa, että toiminnallamme on merkitystä, arvioimme toimintaamme myös prosessin keskivaiheessa, jolloin toimintaa voi uudelleen suunnata ja fokusoida tarpeen vaatiessa. Elävän portfolion valmistuessa juhlimme helmen löytymistä, mutta myös arvioimme muutosta ja vaikuttavuutta sekä keräämme palautetta, jonka avulla voimme edelleen kehittää menetelmäämme.
avoinna olen
ihmeille elämäni
suti kädessä
maalaan polulle
suunnat, reunaviivatkin
minun matkalle
tunnen, tunnistan
minussa on voimaakin
osaan mitä vain
vaikka eksyisin
löydän varmasti tien
pystyn mihin vain
(Sanna-Kaisa Karvonen ja Minna Koivula)
Honkakoski, A. 2017. Taiteen ja sosiaalisen työn rajalla. Teoksessa Jämsen, A. Sosisaalityön vuoro –keskustelua ajassa. Keuruu: Otavan kirjapaino.
Kasslin-Pottier, H. 2012. Näyttämöllä työyhteisö. Teatterin keinot kehittämistyössä. Espoo: Infor.
Ronka, Anu-Liisa & Kuhalampi, Anja (2011) Sanoilla yli sektorirajojen. Teoksessa Anu-Liisa Ronka & Ilkka Kuhanen & Minna Liski & Saara Niemelainen & Paivi Rantala (toim.) Taide käy työssä: Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja C, osa 74. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, 30–34.
Saari, T. 2017. Taidelähtöinen työnohjaus avaa yhteyden ihmiseen –Musiikki luovana elementtinä työnohjaajan työssä. Teoksessa Kallasvuo, A., Koski, A., Karvinen-Niinikoski, S. & Keskinen, S. Monimuotoinen työnohjaus ja työnohjaajakoulutus. Jyväskylä: Yliopistopaino.
Vilmilä, F. 2016. Elämäntaitojen äärellä. Taidetyöpaja nuorten elämäntaitojen vahvistajana. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Sanna-Kaisa Karvonen 
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 3577 845
