Onnistunut opinto-ohjaus osa 2: Opinto-ohjauksen vaikuttavuus ja tuloksellisuus syntyy yhteistyöllä

Opinto-ohjauksen järjestämisen tausta-ajatuksena on Opetushallituksen ja Valtioneuvoston julkaisujen mukaisesti, että ohjauksen vaikuttavuus ja tuloksellisuus syntyvät yhteistyöllä (esim. Opetushallitus 2014, Valtioneuvosto 2020). Ohjausta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä siten, että ohjauksesta vastaavat monet eri ihmiset erilaisella ammattitaidolla ja erilaisin ohjauksen lähestymistavoin (vrt. esim. neuvonta, tiedotus, oppimisen ohjaus, opiskelun ohjaus, opinto-ohjaus, uraohjaus, erityisopetus jne.).  

Ennaltaehkäisevän, suunnitelmallisen ja oppilaslähtöisen ohjauksen palvelujärjestelmä voidaan hahmottaa kolmiportaisena, ja sen tasot ovat perusohjaus, täydentävä ohjaus ja tehostettu ohjaus. Avaamme näitä seuraavassa tarkemmin.

Perusohjauksen avulla tuetaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja ohjataan opiskelijoita tarjolla olevien palvelujen itsenäiseen käyttöön. Perusohjaus on ohjauksen kivijalka. Perusohjaukseen kuuluvat monipuolinen neuvonta ja opiskelijoiden opastus opintojen eri vaiheissa, erityisesti sen siirtymissä (esim. opintojen aloitus, valmistuminen) sekä opetuksen yhteydessä tarjottava ohjaus. Esimerkiksi selkeät ja informatiiviset verkkosivut sekä muu viestintä tukevat perusohjausta.  Opintoneuvojien, opettajien ja erityisesti opettajatutorien tekemä ohjaustyö on tärkeä osa perusohjausta. Kun perusohjauksen toteuttamisessa onnistutaan riittävän hyvin, näkyy tämä opintojen sujuvuutena.

Orientaatiopäivät opintojen alussa ovat tärkeä perusohjauksen muoto. Opettajatutorin tehtävänä orientaatiopäivien aikana on perehdyttää opiskelijat koulutusohjelmaan ja sen tavoitteisiin, tutustua omaan opiskeluryhmäänsä sekä tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta niin, että opiskelijat osaavat itsenäisesti hyödyntää heille suunnattuja täydentäviä ohjauspalveluja.

Perusohjauksen kulmakivenä on HOPS-keskustelu. Keskusteluja pidetään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana 2 kertaa, minkä jälkeen keskusteluja pidetään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useammin. Hops-keskustelu on opettajatutorin keskeisin työväline, jossa hän saa kokonaiskuvan opiskelijan tilanteesta ja voi tarvittaessa edelleen ohjata opiskelijaa muiden ohjaustoimijoiden piiriin tai tehostettuun ohjaukseen. Toinen opettajatutorin työväline on opintojen edistymisen seuranta (Peppi, PowerBI). Sen avulla hän saa tietoa opiskelijaryhmän opintojen edistymisestä, pystyy havaitsemaan mahdollisia haasteita ja voi tarvittaessa ohjata opiskelijaa tehostetun tuen piiriin (esim. Skills Centria, erityisopettaja).

Opettajatutorin pitämät opiskelu- ja työelämätaitoihin ohjaavat kurssit (Orientaatio opiskeluun ja opiskelutaidot 2 op, työelämätaidot ja urasuunnittelu 2 op ja ammatillinen kasvu 1 op) tukevat perusohjausta. Ne mahdollistavat ryhmämuotoisen ohjauksen, neuvonnan ja tiedottamisen sekä vahvistavat ryhmäytymistä.

Opettajatutorin lisäksi perusohjausta antavat kaikki opettajat. Tällöin ohjaus on muodoltaan opiskelijan oppimisen ohjausta, oppimisympäristöihin ja käytänteisiin perehdyttämistä sekä erilaista neuvontaa, tiedottamista ja opastusta. Oppimisen ohjaaminen tapahtuu pedagogisin ratkaisuin. Myös arviointi on parhaimmillaan oppimista tukevaa, sitä ohjaavaa ja kannustavaa.

Täydentävää ohjausta tarjotaan opiskelijan aloitteesta ja hänen esille tuomastaan aiheesta. Tyypillisin ohjauksen muoto on tällöin henkilökohtainen ohjaus. Opiskelija voi pyytää täydentävää ohjausta esimerkiksi saadakseen ohjausta opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen haasteisiin, opintojen kuormittavuuteen liittyviin asioihin, kansainväliseen vaihtoon, urasuunnitteluun, harjoitteluun, opintojen vauhdittamiseen jne.

Täydentävää ohjausta tarjoavat jossain määrin opettajatutorit ja opettajat, mutta tyypillisesti opinto-ohjaajat, uraohjaaja, erityisopettaja, opintopsykologi, kansainvälisten asioiden suunnittelija ja ohjauksen hankkeissa työskentelevät sekä Centrian ohjausta täydentävät ulkopuoliset toimijat (esim. YTHS:n palvelut, oppilaitospastori, erilaiset hankkeet jne.).  

Tehostettua ohjausta tarjotaan, kun opiskelijan opinnot eivät etene toivotulla tavalla. Tässä aloitteellinen osapuoli voi opiskelijan lisäksi olla korkeakoulu. Tehostettu ohjaus alkaa tyypillisesti ohjauskeskustelulla, jossa selvitetään yhdessä opiskelijan kanssa hänen tilannettaan ja voimavarojaan ja pohditaan mahdollisuuksia opintojen edistämiseen. Tapaamiset voivat olla tarvittaessa säännöllisesti toistuvia.

Tehostettua ohjausta tarjoavat tyypillisesti opinto-ohjaajat, uraohjaaja, opintopsykologi ja erityisopettaja. Kun yleinen kaikille suunnattu ohjaus ei riitä, ohjauksen toteuttajat voivat aina kääntyä opinto-ohjaajien puoleen salassapitosäännösten sitä estämättä opiskelijoiden asioissa.

Kuvio 1 havainnollistaa ohjauksen järjestämisen kokonaisuutta: Kaikille opiskelijoille tarjottava perusohjaus on ennaltaehkäisevän ohjausstrategian kulmakivi, jota tarpeen vaatiessa seuraavat täydentävä ja tehostettu ohjaus.

Centrialla ohjausta opintoihin on tarjolla läpi opiskelijan opintopolun. Näistä muodostuu erilaisia prosesseja opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Näitä ohjauksen prosesseja ovat muun muassa opiskelijarekrytointivaiheen ohjaus, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), tukea oppimiseen ja opintoihin – Skills Centria, työn opinnollistaminen, opinnäytetyön ohjaaminen ja siihen liittyvä ohjausjärjestelmä (Wihi), työelämä- ja urapalveluiden tuottama ohjaus, jatkoajalla olevien opiskelijoiden ohjaus sekä valmistumisvaiheen ohjaus (VALO-valmistumispalvelu ja sähköinen tutkintotodistus).

Myös näihin prosesseihin pätee ennaltaehkäisevä ohjauksen malli; vaikuttavinta ja tuloksellisinta ohjausta on ennaltaehkäisevä ohjaus, jossa tuetaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja ohjataan opiskelijoita palveluiden itsenäiseen käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlainen ohjaus ja neuvonta – toiminnoista tiedottaminen, käytänteiden sanoittaminen, tukipalveluista tiedottaminen ja niiden käyttöön ohjaaminen, ohjaavat keskustelut ja esimerkiksi koulutukseen liittyvien prosessien sujuvoittaminen – ovat erittäin tärkeitä ohjauksen onnistumisessa. Ennaltaehkäisevä malli toimii, kun olemassa olevat hyvät käytänteet tuodaan näkyviksi ja tiedoksi koko ohjausverkoston jäsenille ja yhteisten keskustelujen kautta löydetään kehittämisen kohteet.