Ruotsin kertauskurssi tekniikan aloille – Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n yhteistyö NOPSA-hankkeen mahdollistamana

Lena Segler-Heikkilä

Ovi on auki. Kuva: Lena Segler-Heikkilä.

 

Artikkelissa kerrotaan Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n NOPSA-hankkeen myötä syntyneestä yhteistyöstä sen aikana suunnitellusta ja testatusta ruotsin kertauskurssista tekniikan aloille. Kyseinen kurssi tarjottiin toisen ammatillisen asteen oppilaille JEDU:n ja KPEDU:n oppilaille lukuvuoden 17/18 aikana. Kurssi toimi valmentavana ja rohkaisevana ”siltana” toisen ammatillisen asteen oppilaille ja oli hyödyksi varsinkin sellaisille eri tekniikan alojen oppilaille, joilla on aikomus jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Kurssipisteet oppilas voi hyödyntää omassa ammattioppilaitoksessaan, ja hän voi käyttää kurssipisteitä myös vapaasti valittavina opintoina Centria-ammattikorkeakoulussa.

Jatka lukemista ”Ruotsin kertauskurssi tekniikan aloille – Centria-ammattikorkeakoulun ja KPEDU:n yhteistyö NOPSA-hankkeen mahdollistamana”

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia mentoroinnin toimintatapojen kehittämiseen

Irja Leppisaari

Digi haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. Myös mentorointi hakee uusia muotoja työelämän ja työn tekemisen tapojen muuttuessa. eAMK-hankkeessa digimentorointi määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja.

Jatka lukemista ”Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia mentoroinnin toimintatapojen kehittämiseen”

Tunteiden kulttuuripolitiikka, kirja-arvostelu

Marko Forsell

 Ahmed, Sara. 2018. Tunteiden kulttuuripolitiikka. Tallinna: niin & näin.

Sara Ahmed kirjoitti kirjan ”The Cultural Politics of Emotion” jo vuonna 2004 ja se suomennettiin vasta tänä vuonna (2018). Aihetta suomennokselle olikin, sillä Ahmedin teoria tunteiden, kielen ja ruumiiden suhteista on osoittautunut hedelmälliseksi. Kirjassa osoitetaan, kuinka tunteita voidaan siirtää koskemaan tiettyjä ruumiita ja kuinka näin rakennetaan yhteisöjä ja suhteita. Tunteita hyödynnetään voimakkaasti myös 2000-luvun retoriikassa.

Jatka lukemista ”Tunteiden kulttuuripolitiikka, kirja-arvostelu”

EU ja Suomi kohti yhteiseurooppalaista kiinteistöjen luokitusjärjestelmää

ri Hyvärilä

Centria tutkimus ja kehitys osallistuu uuden, rakentamisen resurssitehokkuuden mittaamiseen käytettävän, Level(s)-järjestelmän pilotointiin. Järjestelmän pilotointi suoritetaan 2018–2019 aikana EU:n jäsenmaissa. Suomessa testauksen painopiste on rakentamisen hiilijalanjäljessä ja resurssitehokkuudessa (Level(s)in päätavoitteet 1 ja 2). (le Roux 2018.) Suomesta pilotoinnissa on Centrian kohteen lisäksi yli 20 muuta kohdetta ympäri Suomen. Centrian pilotointikohteena toimii aiemmin FCLT-hankkeessa tutkittu CLT-hirsirakenteinen omakotitalo Haapavedellä. 

Jatka lukemista ”EU ja Suomi kohti yhteiseurooppalaista kiinteistöjen luokitusjärjestelmää”

Centria mukana KIVAKO-hankkeessa – harvinaisten kielten osaajia kaivataan työelämässä

Tuija Tolonen-Kytölä

KIVAKO-hanke eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke on OKM:n rahoittama korkeakoulujen yhteistyöhanke. Mukana on yhdeksän yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua.  Hankkeen kesto on kolme vuotta ja toteutusaika 5/2018 – 9/2020.

Jatka lukemista ”Centria mukana KIVAKO-hankkeessa – harvinaisten kielten osaajia kaivataan työelämässä”

Lapsi ja nuori kuulluksi nuorisotyön avulla – Case sosiaalipedagoginen koiratoiminta seurakunnan kouluikäisten toimintamenetelmänä

Marika Hautala
Sari Virkkala

Kuva: Mirva Heikkinen.

Elämme yhteiskunnallista murrosvaihetta, jossa valtava kehitys ja uudet teknologiat tuovat helpotusta arkeen, mutta samaan aikaan suorituskeskeisyys, sosiaaliset paineet, eriarvoisuus ja syrjäytyminen lisääntyvät. Lapsi- ja nuorisotyössä perinteiset menetelmät eivät enää yksin riitä moninaisten sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, joten rinnalle tarvitaan uusia ideoita, menetelmiä ja yhteistyötapoja sekä vastuunkantoa lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla oikealla tavalla nähdyksi ja kuulluksi. Centria-ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi valmistuneen Mirva Heikkisen haastattelu hänen opinnäytetyönsä aiheesta “Sosiaalipedagoginen koiratoiminta seurakunnan kouluikäisten toimintamenetelmänä” on artikkelissa keskeisessä roolissa esitellen sosiaalipedagogisen menetelmän lapsi- ja nuorisotyön tueksi. Jatka lukemista ”Lapsi ja nuori kuulluksi nuorisotyön avulla – Case sosiaalipedagoginen koiratoiminta seurakunnan kouluikäisten toimintamenetelmänä”

Jätteen hyötykäyttöä kiertotaloudella

Tiia Valjus
Leena Toivanen

On ehkä hankala myöntää, mutta maailma täyttyy kovaa vauhtia roskalla, ja ilmastonmuutos on ongelma, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Eihän meillä ole kuin yksi maapallo. Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää, koska maailman jätteen hyödyntämiseen on suunnitteilla ratkaisuja. Maatilojen biokaasuista maailman merien puhdistamiseen, Suomen teollisuudessa ollaan löydetty hienoja ratkaisuja kiertotalouden saralla.  

Jatka lukemista ”Jätteen hyötykäyttöä kiertotaloudella”

Käyristä kuvioihin, viipaleista videoihin

Heidi Kaartinen
Anttoni Porri

Tutkimustiedon jakaminen projektimaailmassa on perinteisesti tapahtunut julkaisutekstein, joita värittämässä on ollut lähinnä erilaisia diagrammeja ja taulukoita. Käyrät ja viipalediagrammit ovat kuitenkin rajoittuneita ilmaisutapoja ja esittävät visuaalisesti vain määrällisiä asioita. Digitalisoituvassa maailmassa aukeaa mahdollisuuksia myös muunlaiselle tiedon visualisoinnille, kuten esimerkiksi digitaaliset piirustukset ja kolmiulotteisten mallien avulle tehtävät esitykset.

Jatka lukemista ”Käyristä kuvioihin, viipaleista videoihin”

Päätoimittajalta

Pääkirjoitus  

Tässä Centria Bulletin -lehdessä voi tutustua mielenkiintoiseen LUmOaVA-hankkeeseen. Siinä on taidelähtöisillä menetelmillä haettu omaa osaamista ja panostettu omaan hyvinvointiin. Hanke on suunnattu niille, joiden työllistyminen on vaikeinta. Hyvinvointi on teemana myös Lena Enlundin Green Care –hankkeesta kertovassa jutussa. Mielikuvitusta kutkuttelee artikkeli Digitaalisuus on kaikkien asia, jossa kerrotaan mm. lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista ja Tekno Areenasta, joka kesällä valtasi kirjaston Gallerian. Siellä satunnaiset kulkijat saivat maistaa monenlaisia teknisiä herkkuja.  

Maria Åhman-Nylundin artikkeli Urareitti kertoo korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävistä toimista. Hanke on monen ammattikorkeakoulun yhteinen ponnistus. Aki Suokko arvioi artikkelissaan, kuinka paljon Ylivieskan kaupungin energian kulutuksesta voitaisiin laskennallisesti korvata bioenergialla. Näiden lisäksi on lukijalle tarjolla muutakin uutta ja myös uudenlaista pohdittavaa. Iltojen hämärtyessä on taas hyvä keskittyä lukemiseen. 

 Lukuiloa! 

Hanna-Riina Aho