Yhdessä olemme enemmän! – Monialaista yhteiskehittämistä palvelumuotoilun keinoin

Johanna Hautamäki
Marika Hautala

Kuva: Johanna Hautamäki.

Palvelumuotoilussa työskentelylle on tyypillistä monialaisen osaamisen ja erilaisten näkökulmien yhteen tuominen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Palveluita tarkastellaan sekä asiakkaan että palvelun tuottajan näkökulmista.  Tällainen monialainen näkökulma on tarpeen myös työelämän murroksessa tarvittavan uuden osaamisen ja päätöksenteon tapojen kehittämiseksi.

Jatka lukemista ”Yhdessä olemme enemmän! – Monialaista yhteiskehittämistä palvelumuotoilun keinoin”

Ylivieskan alueen bioenergiapotentiaali – bioenergian kestävyystarkastelu

Aki Suokko

 

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kulutetaan päivässä kansalaista kohti keskimäärin 14, 26 ja 13 öljykilogrammaa vastaavat määrät energiaa.  Tässä artikkelissa arvioidaan kuinka paljon Ylivieskan kaupungin energian kulutuksesta voitaisiin laskennallisesti korvata bioenergialla.  Bioenergian tuontipolttoaineiden korvaamispotentiaalin lisäksi tämä tarkastelu antaa mahdollisuuden pohtia yhteiskuntamme rakenteissa piilossa olevaa energiankulutusta ja erilaisia energiaan liittyviä kestävyyskysymyksiä. Biomassapotentiaalin kartoitus Ylivieskan alueelle tehtiin yhteispohjoismaisessa Arctic Energy – Energiaomavarainen pohjoinen -hankkeessa vuonna 2017.

Jatka lukemista ”Ylivieskan alueen bioenergiapotentiaali – bioenergian kestävyystarkastelu”

Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – osa 3

Tomi Virtanen

Kuva: Tomi Virtanen.

Edellisessä osassa tarina uuden kirjaston suunnitteluprojektin etenemisestä päättyi kesän kynnykselle, kun kirjastossa vielä mietittiin eri tehtävien ja toimintojen sijoittumista uusissa tiloissa. Lisäksi samaan aikaan digitaattorimme aloitteli urakkaansa reilun 2000 painetun opinnäytetyön skannaamiseksi ja arkistoimiseksi digitaaliseen muotoon. Nyt kun lämpötiloiltaan varsin riittäväksi osoittautunut kesä alkaa hiljalleen taittua kohden sitä kauneinta vuodenaikaa, onkin hyvä tehdä pieni tilannekatsaus, miten suunnitelmamme ovat edenneet edellisen raportin jälkeen.

Jatka lukemista ”Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – osa 3”

Ensimmäinen hakukierros lukuvuosimaksullisiin koulutuksiin takana – miten meni?

Mari Emmes

Kuva: Helena Eijsberg

Lukuvuosimaksut otettiin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön viimeistään elokuun 2017 alusta alkaen – maksut siis koskivat opiskelijoita, jotka olivat hakeutuneet koulutukseen keväällä ja aloittamassa opintonsa syksyllä 2017. Lainsäädäntö edellyttää lisäksi apurahajärjestelmää maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

Jatka lukemista ”Ensimmäinen hakukierros lukuvuosimaksullisiin koulutuksiin takana – miten meni?”

Opiskelijan palvelut laajenevat Kokkolassa – kämppäasiatkin hoituvat kampuksella

Mari Emmes

Kokkolalaisen Kiinteistö Oy Tankkarin opiskelija-asuntojen vuokraus- ja asukaspalvelut siirtyvät Talonpojankadun kampukselle Centria-ammattikorkeakoulun hoidettaviksi lokakuun puolivälistä alkaen. Tankkarin toimisto ja palvelupiste on tähän saakka sijainnut Kokkolan keskustassa – jatkossa palvelu on siis saatavilla siellä, missä suurin osa asiakkaistakin on.

Jatka lukemista ”Opiskelijan palvelut laajenevat Kokkolassa – kämppäasiatkin hoituvat kampuksella”

Urareitti–hankkeen tuloksia ja jatkosuunnitelmia

Maria Åhman-Nylund

Kolmevuotinen ESR:n rahoittama hanke Urareitti, jonka kohderyhmänä on korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, on loppumassa. Projektin avulla on pyritty sujuvoittamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien urareittejä eri tavoin. On kehitetty erilaisia malleja ja suosituksia, joilla edistetään maahanmuuttajien nopeampaa työllistymistä, minimoidaan päällekkäistä kouluttautumista, pyritään hyödyntämään maahanmuuttajien osaamista tehokkaasti ja ohjaamaan heitä sopiviin jatkokoulutuksiin sekä auttamaan heitä sopeutumaan suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Luonnollisesti suomen kielen taidot ovat olennainen osa tätä.

Jatka lukemista ”Urareitti–hankkeen tuloksia ja jatkosuunnitelmia”

Hyvinvointia ja yritystoimintaa luonnosta

Lena Enlund

Kuva: Jukka Viita-aho.

Suomalaisilla sanotaan olevan syvä luontosuhde. Luontoympäristöt ovat useimmille meistä tärkeitä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ainoastaan 5% väestöstä on niin sanottuja city-ihmisiä, joiden mielipaikat ovat puhtaasti rakennettuja ympäristöjä. (Tyrväinen ym. 68, 2007). Green Care voidaan mieltää uusvanhaksi luonto- ja eläinavusteiseksi toimintatavaksi hyvinvointipalveluissa.

Jatka lukemista ”Hyvinvointia ja yritystoimintaa luonnosta”

Kirja-arvostelu: Pelon monarkia – Filosofin näkemys poliittisesta kriisistämme, Martha C. Nussbaum

Marko Forsell

Martha Nussbaum palaa viimeisimmässä kirjassaan omiin keskeisiin tutkimusalueisiinsa tutkimaan tunteiden, oikeudenmukaisuuden ja toimintakyvykkyyksien liittymiä toisiinsa. Hänen filosofiassaan ihmisen mahdollisuudet elää täyttä ja kukoistavaa elämää ovat keskeisessä roolissa, samoin kuin se,  kuinka esteitä tällaisen elämän tieltä voidaan poistaa.

Jatka lukemista ”Kirja-arvostelu: Pelon monarkia – Filosofin näkemys poliittisesta kriisistämme, Martha C. Nussbaum”

Digitaalisuus on kaikkien asia

Leena Toivanen
Heidi Kaartinen

Kuva: Buu Ngo.

Digitaalisuus, IT-ammattilaisten työvoimavaje ja teknologian sisällyttäminen jokaisen työhön ovat aiheita, jotka herättävät paljon tunteita, ärsytystä ja pelkoakin. Aloilla, joilla asiakkaiden tapaaminen ja henkilökohtainen kontakti ovat jokaisen työpäivän pääroolissa, voi tuntua kaukaiselta pohtia, miten internetiä tai älykkäitä sensoreita voisi tuoda omaan arkeen. Tämä onkin juuri se vaihe, missä niin sanotussa ”digiloikassa” mennään pieleen: digitaalisuuden on tarkoitus vastata ongelmaan ja tukea toimintaa. Jos digitaalisuuden ainoa tavoite on ottaa käyttöön uusimpia teknologioita, mennään auttamatta väärään suuntaan.

Jatka lukemista ”Digitaalisuus on kaikkien asia”