Vuorovaikutteinen etätyö hyödyttää työntekijää, yritystä ja aluetta 

Japanilainen käsite “ba” tarkoittaa konteksteja ja sisältöjä, jotka on luotu ja jaettu vuorovaikutuksessa tiettynä aikana ja tietyssä paikassa (Chen 2007). Bassa fyysinen läsnäolo yhdistyy eri tilanteissa toteutuvaan henkiseen ja sosiaaliseen tilaan. Innovatiivisuuden yhtenä tekijänä on erilaisten tietojen, osaamisen ja ajattelun tuominen yhteen näkökulmien yhdistämiseksi ja uuden ajattelun perustaksi. (Kiander & Onnismaa 2021.)

Toimivassa tiimissä vuorovaikutus tehostaa etätyötä, sujuvoittaa yhteistyötä ja pitää yllä työntekijän motivaatiota. Tiimin on hyvä olla säännöllisesti ja avoimesti yhteydessä. Mutta entä jos etätyöntekijä onkin vuorovaikutuksessa organisaation ulkopuolisten kanssa, millainen ba silloin syntyy ja mitä sillä voi saavuttaa? 

Uusien ajatusten ja näkökulmien paikka voi olla yhteisöllinen tila, jossa oleva tieto, osaaminen ja ihmiset vaihtelevat. Uusi ajatus nousee uudesta kontekstista eri näkökulmien ja tiedon avulla. Avoimuus ja erilaiset kohtaamiset virkistävät ajattelua ja laajentavat verkostoja. Ba toimii taustoista ja organisaatioista riippumatta, kun tarjolla on luottamuksellinen ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö.

Kontekstin ja vuorovaikutuksen merkitys ihmiselle on olennaista yhteisöllisessä etätyötilassa, jossa voi toteutua monia kohtaamisen tasoja. Tila voi vastata fyysiseen työtilan tarpeeseen: työpaikalle on matkaa, kotona ei ole työrauhaa. Tila voi vastata sosiaaliseen työyhteisön tarpeeseen: työtä tehdään yksin, freelancerina tai muuten kaukana omasta organisaatiosta, ja sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus ei toteudu perinteistä kautta. Työn ja tuottavuuden näkökulmasta etätyötila voi laajentaa verkostoa, tutustuttaa eri aloihin ja ihmisiin ja tuoda yhteen ongelmia ja ratkaisuja. Parhaimmillaan etätyötila vastaa kaikkiin näihin tarpeisiin olemalla ba: vuorovaikutusta ja uusia oivalluksia fyysisessä, mentaalisessa ja sosiaalisessa tilassa. Suomen etätyötilojen verkostossa (etatyotilat.fi) onkin välillä keskustelua käytettävästä nimestä. Jos tavoitteena on yhteisö, ehkä etätyötila-nimen sijaan voitaisiin käyttää termiä yhteisöllinen työtila, co-working hub.

Jaettu oppiminen sekä verkostoituminen koetaan yrittäjien keskuudessa hyödylliseksi keinoksi kehittää omaa yritystä sekä myös omaa oppimista. Centria-ammattikorkeakoulun Winwin-hankkeessa kehitettiin pienyritysten osaamista bootcamp-työpajojen avulla ja tuettiin yritysten verkostoitumista pandemian aikana ja sen jälkeen. Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan yrittäjät kokivat verkostoitumista tukevat tapahtumat ja tilanteet kaikista hedelmällisimmiksi. He saivat näistä eniten ideoita ja ajatuksia oman yrityksen eteenpäin viemisessä.  

Pysyvä yhteisöllinen etätyötila voi antaa mahdollisuuden satunnaisille kohtaamisille ja epäviralliselle ideoinnille, sekä tuoda jatkuvuutta hankkeissa tehtävien etätyökokeilujen sijaan. Pidemmälle strukturoituna organisaatiorajat ylittävä yhteistyö voi johtaa monipuoliseen tietojen ja resurssien jakamiseen sekä monimuotoisiin innovaatioihin, joita ei syntyisi yksin organisaatioiden sisällä. Yhteisöllinen etätyötila voi helpottaa tasaamaan erilaisten organisaatiokulttuurien eroja ja auttaa neutraalina alueena luomaan uusia käytäntöjä.  

Onnistunut verkostoituminen auttaa yritystä kasvattamaan markkinoita ja kehittymään. Yritysten henkilöstön läsnäolo ja työskentely yhteisöllisessä etätyötilassa auttaa myös elinkeinoyhtiöitä ja muita kunnan tai seutukunnan edustajia pysymään ajan tasalla yritysten tilanteesta ja kentän haasteista.  

Kysyimme Etätyötilojen verkostossa mukana olleilta alueiden yrityskehittäjiltä ja kehitysyhtiöiltä, kuinka ne tuovat kaupunkinsa tai alueensa etätyöpistettä esiin yrittäjille. Suurin osa kyselyyn vastanneista ei juurikaan tuonut etätyöpistettä esiin yrityksille eikä hyödyntänyt tilaa verkostoitumisnäkökulmasta. Yhtenä tekijänä oli, että joku muu piti yllä etätyöpistettä. 

Alueen elinkeinoelämän kehittäjien tulisi pohtia, kuinka etätyöstä saataisiin vaikuttavuutta myös alueellisella tasolla.

Tutkitusti monipaikkaisuus ja etätyö hidastavat keskittymis- ja kaupunkikehitystä. Paikkariippumaton työ lisää päiväväestön määrää ja palvelujen käyttäjiä maaseutukunnissa. (Rehunen, Pitkänen, Strandell & Nurmio 2021, 18–19.) Tässä yhteydessä tulisikin pohtia, mitä alueella on tehty, jotta etätyön voisi kääntää myös voimavaraksi. Koordinoituna, suunniteltuna ja tuettuna etätyö voi vaikuttaa alueeseen vielä enemmän, ja yhteisöllisen etätyötilan tarjoaminen voi olla yksi kunnan tai seutukunnan valteista uusien toimijoiden ja asukkaiden houkuttelussa. 

Siirtymä etätyöhön on saattanut tehostaa tilankäyttöä yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa, mutta se on lisännyt tilantarvetta kotitalouksissa (Rehunen ym. 2021, 35).  Etätyötilat vastaavat tilatarpeeseen, mutta samalla ne mahdollistavat myös verkostoitumisen alueen muihin yrityksiin. Etätyötilat eivät kuitenkaan toimi ilman alueen omaa panostusta. Aktiivisen markkinoinnin lisäksi etätyöpisteissä olisi hyödyllistä järjestää yrityksille ja yrittäjille verkostoitumista ja myyntiä tukevia tapahtumia. Näiden teemojen ympärille on mahdollista ideoida ja rakentaa useita erityyppisiä lyhyitä tapahtumia tai työpajoja. Näin etätyöpiste voi työtilana toimimisen lisäksi hyödyttää alueen elinkeinoelämää käytännönläheisesti, kehittää verkostomaista toimintaa ja vilkastuttaa liiketoimintaa. Tämä auttaa myös tuomaan etätyöpisteitä tunnetuksi aluetasolla, jolloin niitä voidaan ja osataan hyödyntää aktiivisesti. 

Alueen yhteisöllisessä työpajassa voidaan tukea yritysten verkostoitumista ja oppimista yritysesittelyin, keskustelutilaisuuksin ja työpajoin. Yhteisöllisessä työtilassa voidaan järjestää ongelmanratkaisuiltapäiviä, markkinointikoulutuksia, brändäystyöpajoja, verkkokauppakoulutusta jne. yritysten ja alueen tarpeiden mukaan. Yritysten lisäksi tapahtumiin on hyvä kutsua myös julkisen sektorin ja muiden sidosryhmien edustajia verkostoitumisen tehostamiseksi.  

Centria-ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä etätyötä ja verkostoitumista monista eri näkökulmista. Olemme havainneet yhteisöllisen työnteon ja verkostoitumisen hyödyt ja saaneet niistä etätyöhankkeisiin osallistujilta positiivista palautetta. Haasteemme on saada eri toimijat kokeilemaan uutta ja hyödyntämään tutkittua tietoa yhdessä tekemisen eduista. Välillä kuulemme: ”Maaseudulla kaikilla on tilaa tehdä etätöitä kotonakin.” Mutta nousevatko yksin kotona esiin kaikki potentiaaliset ideat, tulevatko mieleen uudenlaiset yhteistyökumppanit, kertooko kukaan kahvipöydässä alan uusia kuulumisia?