Opinnäytetyö TKI-hankkeessa – kokemuksia terveysalalta

Opinnäytetyön tekeminen toimeksiantona TKI-hankkeeseen on yksi mahdollisuus TKI-toiminnan ja opetuksen tiiviimmäksi integroimiseksi (Centria-ammattikorkeakoulu 2022), ja se hyödyttää paitsi opiskelijoiden asiantuntijuuteen kasvua, myös TKI-hankkeita ja opetusta. TKI-hankkeisiin tehtävien opinnäytetöiden avulla opiskelijat pystyvät syventämään osaamistaan opinnäytetyön aihepiiristä ja hankkimaan asiantuntijatehtävissä tarpeellista tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamista. Samalla he voivat verkostoitua ja kehittää työelämätaitojaan. TKI-asiantuntijoiden ja opettajien yhteistyö puolestaan lisää kummankin osapuolen tietämystä toistensa toiminnasta ja voi luoda mahdollisuuksia uusille yhteistyön muodoille ja tiiviimmälle TKI-toiminnan ja opetuksen suhteelle. Ammattikorkeakoulun perustehtävän mukaisesti (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932, § 4) niin opetus kuin myös työelämä ja alueen elinkeinorakenne voivat hyötyä tästä.

Centria HealthLabin TKI-hankkeisiin toimeksiantona tehdyt opinnäytetyöt ovat käynnistyneet tutkimus- ja kehittämistoiminnan opintojaksolla, jossa opiskelijat laativat tulevan opinnäytetyönsä suunnitelman. Opiskelijoille on esitelty opintojaksolla TKI-hankkeita ja niiden opinnäytetyömahdollisuuksia. Tämä opiskelijoiden rekrytointi on edellyttänyt opettajan ja TKI-koordinaattorin yhteistyötä ja aktiivista yhteydenpitoa. TKI-koordinaattorin roolina on ollut määritellä ja rajata opinnäytetyötoimeksiannot kunkin hankkeen tavoitteiden mukaisiksi. Opettaja on puolestaan huolehtinut, että työ on laajuudeltaan sopiva opinnäytetyöksi, työn aihe soveltuu terveysalalle ja sen tavoitteet edistävät oman alan ammatillista asiantuntijuutta. Opettajan on ollut hyödyllistä tietää, mitä TKI-hankkeita on käynnissä ja mitä mahdollisuuksia niissä tehtäville opinnäytetöille on olemassa. Tätä yhteistyötä on edesauttanut se, että opettaja on itse toiminut TKI-hankkeissa.

Valittuaan opinnäytetyöaiheen opiskelijat laativat opinnäytetyösuunnitelman, jossa esitetään aihetta koskeva keskeinen tietoperusta sekä opinnäytetyön menetelmälliset ratkaisut. Opinnäytetyösuunnitelman hyväksymisen jälkeen työlle nimetään ohjaava opettaja. Prosessin alussa opiskelijoiden kanssa pidetään aloituspalaveri, johon osallistuu myös TKI-koordinaattori työelämäohjaajana, sekä solmitaan salassapito- ja oikeuksiensiirtosopimus.

Opettaja toimii opinnäytetyöprosessissa oman alan sisällöllisenä ja menetelmällisenä ohjaajana huolehtien, että opinnäytetyö saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Ohjaajana hänen tehtävänään on kannustaa ja vastuuttaa opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Ohjaaja myös luotsaa opiskelijoita opinnäytetyön eri vaiheissa heidän ohjaustarpeidensa mukaisesti. TKI-koordinaattori puolestaan toimii työelämäohjaajan roolissa varmistaen, että opinnäytetyöprojekti etenee toimeksiannon mukaisesti. Työelämäohjaajan myötä opiskelijat myös saavat mahdollisuuden verkostoitumiseen ja työelämätaitojen kehittämiseen sekä kokemusta tutkimus- ja kehittämistyöstä.

Viime vuosien aikana Centrian terveysalan opiskelijat ovat tehneet useita hyvinvointi- ja terveysteknologia-aiheisiin liittyviä ja TKI-hankkeisiin kytkeytyviä tutkimuksellisia ja toiminnallisia opinnäytetöitä. Opinnäytetyöaiheet ovat valikoituneet sen perusteella, millaiselle tiedolle tai materiaalille hankkeessa on nähty olevan tarvetta ja toisaalta opiskelijoiden kiinnostuksen pohjalta.

Sairaanhoitajaopiskelija Sara Piggin (2021) opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata diabeteksen hoitoon tarkoitettujen mobiilisovellusten käyttöä diabeteksen omahoidossa. Diabeteksen hoitotasapainon seurantaan on olemassa erilaisia mobiilisovelluksia, joiden avulla potilas voi seurata verensokeritasoaan. Opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, onko mobiilisovellusten käytöllä vaikutusta diabeteksen hoitotasapainoon, jota voidaan arvioida pitkäaikaisen verensokeritason (HbA1c) mittausarvolla. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, mitä mobiilisovelluksia käyttävät potilaat ajattelevat sovelluksista ja parantaako mobiilisovellusten käyttö potilaiden diabeteksen hoitoon sitoutumista. Suurimmassa osassa aikaisemmista tutkimuksista ei havaittu merkittäviä eroja diabeteksen hoitotasapainossa ja hoitoon sitoutumisessa mobiilisovellusten käyttäjien ja kontrolliryhmien välillä. Joidenkin tutkimusten tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että mobiilisovellusten käyttö saattaa vaikuttaa myönteisesti diabeteksen hoitoon sitoutumiseen sekä parantaa diabetesta sairastavan itse arvioitua elämänlaatua ja minäpystyvyyden tunnetta. Sovellusten käyttökokemukset olivat aikaisempien tutkimusten mukaan pääasiassa myönteistä, joskin niiden käytössä oli myös teknisiä ongelmia. Diabeteksen hoitotasapainon saavuttamisen kannalta tärkeintä on kuitenkin käytetyn teknologian sijasta diabetesta sairastavan oma hoitoon sitoutuminen. (Pigg 2021.)

Terveydenhoitajaopiskelijat Emilia Hiipakka, Veera Poikkimäki ja Jenna Turunen (2022) selvittivät opinnäytetyössään terveydenhoitajien kokemuksia MiRo-robotin käytettävyydestä osana 4–6-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastusta. MiRo-robotti on pientä koiraeläintä muistuttava sosiaalinen robotti, joka reagoi ympäristön ääniin ja kosketukseen sekä ääntelee, kääntää päätään, räpyttää silmiään ja heiluttaa häntää sosiaalisissa tilanteissa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin lastenneuvolan terveydenhoitajilta heidän käytettyään MiRo-robottia osana 4–6-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastusta. MiRo-robotin käyttötilanteita olivat lapsen pituuden, painon ja päänympäryksen mittaaminen, rokottaminen sekä vastaanottotilanteen alku. Opinnäytetyön tulosten mukaan terveydenhoitajat pitivät MiRoa helppokäyttöisenä ja teknisesti toimivana. Terveydenhoitajien mielestä MiRo oli kohtalaisen helppo ottaa mukaan vastaanottotilanteeseen eikä sen käytössä tunnistettu riskejä. MiRo-robotin ei kuitenkaan nähty tuovan lisäarvoa terveydenhoitajien työhön, vaan sen käyttö koettiin jokseenkin epätarkoituksenmukaisena ja työtä häiritsevänä eikä se edistänyt vuorovaikutusta lapsen kanssa. Teknologiakokeilusta kerätty tieto osoitti, että käyttäjien näkökulma on tärkeää huomioida uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystyössä sekä testauksissa ennen niiden käyttöönottoa. Opiskelijat tekivät opinnäytteen yhteistyössä neuvolapalveluita Keski-Pohjanmaalle tuottavan Soiten kanssa, vahvistaen omaa osaamistaan organisaatiorajat ylittävään TKI-työhön ja julkisten sotepalveluiden kehitystoimintaan. (Hiipakka, Poikkimäki & Turunen 2022.)

Edellä esiteltyjen tutkimuksellisten opinnäytetöiden lisäksi terveysalalla on valmistunut toiminnallisia opinnäytetöitä, joissa on tuotettu opastusvideoita erilaisista hyvinvointi- ja terveysteknologialaitteista. Sairaanhoitajaopiskelija Shaojia Jiang (2022) tuotti opinnäytetyössään videon etädiagnostiikkaan ja -konsultaatioon sekä hoidon seurantaan soveltuvasta kamerasta (KUVA 1), jolla voidaan linssejä vaihtaen kuvata esim. asiakkaan korvia (otoskooppi), ihoa (dermatoskooppi) tai nielua. Kamera mahdollistaa reaaliaikaisen videoyhteyden ja kuvien tallentamisen konsultointia ja hoidon seurantaa varten.  Kameran soveltuvuuden arviointia varten Shaojia Jiang konsultoi TKI-asiantuntijoiden lisäksi alan asiantuntijalääkäriä, syventäen samalla omaa osaamistaan moniammatillisen TKI-työn osalta. (Jiang 2022.)

Tähän mennessä saamamme kokemukset ovat olleet innostavia, mutta ne ovat nostaneet esille myös joitakin kehittämiskohtia. Opiskelijoiden mahdollisuudet tehdä opinnäytetyö TKI-hankkeissa kannattaa huomioida jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Parhaimmillaan hankkeeseen tehtävät opinnäytetyöt voivat muodostaa hanketta hyödyttävän kokonaisuuden tai jatkumon yksittäisten irrallisten opinnäytetöiden sijasta. Jatkossa TKI-hankkeisiin kytkeytyviä opinnäytetyöaiheita kannattaa enenevästi tarjota AMK-opiskelijoiden ohella myös YAMK-opiskelijoille. Opiskelijoille voidaan tarjota opinnäytetyöaiheita Centria Jobin kautta, ja tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää nykyistä enemmän.

Opinnäytetyöprosessin aluksi pidettävä aloituspalaveri on tärkeä vaihe sille, että kaikki osapuolet tutustuvat toisiinsa, sitoutuvat yhteiseen prosessiin sekä tietävät opinnäytetyön tarkoituksen, tavoitteet ja tulevat askelmerkit. Tähän opinnäytetyön aloitusvaiheeseen on syytä jatkossa panostaa huolellisesti. Opiskelijoiden kanssa on hyvä myös keskustella, mitkä ovat opettajaohjaajan ja työelämäohjaajan roolit sekä keitä muita henkilöitä ja tahoja hankkeessa on mahdollisesti mukana. Opinnäytetyöprosessin lopussa on tärkeää pyytää opiskelijoiden palautetta opinnäytetyön ansioista ja kehittämiskohteista. Lisäksi voidaan kysyä, miten työskentely on kasvattanut opiskelijan ammatillista osaamista ja, voitaisiinko TKI-toimeksiantoina toteutetuissa opinnäytteissä tehdä jotain toisin tai kehittää.

Hanketyön toimenpiteiden ja opinnäytetyöprosessin etenemisen erilaiset aikataulut on hyvä tiedostaa ja ennakoida ennen opinnäytetyöprosessin käynnistämistä. Jos hanketyön toimenpiteet syystä tai toisesta eivät etene suunnitellusti, voi se hidastaa opinnäytetyön etenemistä. Joskus myös opinnäytetyöprosessi voi edetä suunniteltua hitaammin, mikä saattaa heijastua hankkeen toimenpiteisiin. Oma havaintomme on, että opetuksen ja TKI-hankkeiden yhteistyö on pitkälti käytännönläheistä yhteistyötä, yhteydenpitoa sekä ongelmanratkaisua. Kun tunnistamme kohtia, jotka eivät toimi toivotunlaisesti, teemme jotakin toisin, ja kun jokin toimii, teemme sitä lisää.