Hanna-Mari Pesonen

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kiinteään työelämäyhteyteen perustuen antaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin suuntaavaa korkeakouluopetusta sekä tukea opiskelijan ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4§). Tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa koulutetaan työelämän tarpeisiin hyvin työllistyviä osaajia. Tämä tavoite näkyy myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa vuodesta 2021 alkaen työllistymisen laadun rahoitustekijän vahvistumisena. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)   Jatka lukemista ”Opinnäytetyö opiskelijan urapolun suuntaajana”

Anna Pulkkinen

Oppimispalvelut aloitti Centriassa syksyllä 2019. Oppimispalvelut kokoaa jatkuvaan oppimiseen, opinto-ohjaukseen ja pedagogiseen kehittämiseen liittyvät teemat yhden toiminnon alle. Mistä kokonaisuudessa on kyse?

Jatka lukemista ”Averkosta Oppimispalveluiksi – mitä ja miksi?”

Leena Toivanen 
Hanna Lahnalampi 

Megatrendit suuntaavat tulevaisuuden työtä kohti monialaista ja merkityksellistä aikaa. Y-sukupolvi, eli 1980-1995-luvulla syntyneet, valtaavat noin puolet työvoimasta jo vuonna 2020. Tämä sukupolvi tuo työelämään mukanaan oman yhteisöllisen, omaehtoisen ja digitaalisuuden kanssa kehittyvän maailmankuvansa. Osaamistarpeet ja kykyjen soveltaminen nousevat avainasemaan työtehtävien muuttuessa digitalisaation myötä. Työelämä kohdistaa yksilöön moniosaajuuden vaatimuksen, joka voi aiheuttaa paineita erityisesti nuorille, jotka ovat siirtymässä työelämään.   Jatka lukemista ”Työelämä muuttuu, muuttuuko osaamisesi?”

Vesa Nuorva 

Syksyllä 2019 käynnistyi Centria-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) yhteinen monimuotokoulutus Centrian Ylivieskan toimipisteessä. Yhteisöpedagogin ammatti kiinnostaa erityisesti ammatinvaihtajia ja siksi monimuotokolutus on ollut kysyttyä. Viimeksi Centria oli aloittanut yhteisöpedagogien monimuotokoulutuksen syksyllä 2015. 

Jatka lukemista ”Yhteisesti ja monessa muodossa – Centrian ja Humakin yhteinen yhteisöpedagogikoulutus”

Hanna-Mari Pesonen, Centria-ammattikorkeakoulu
Heidi Siira, Oulun yliopisto
Anja Rantanen, Tampereen yliopisto
Mira Palonen, Tampereen yliopisto

Potilailla on oikeus saada tasalaatuista, hyvää hoitoa hoitopaikasta tai hoitotyöntekijästä riippumatta ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus soveltaa työssään vaikuttavia, näyttöön perustuvia toimintatapoja. Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä tarkoittaa, että hoitaja käyttää harkitusti ajantasaista ja luotettavaa tietoa potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa niin, että potilaan omat toiveet, hoitoympäristön mahdollisuudet ja hoitotyöntekijän kliininen kokemus tulevat huomioiduiksi. Jatka lukemista ”Hoitosuositukset yhdenmukaistavat hoitokäytäntöjä näyttöön perustuen”

Hanna-Mari Pesonen

Työelämän ja yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin ammattilaisilta tarvitaan uudenlaista osaamista. Koulutuksella voidaan luoda tulevaisuutta sekä sen haasteisiin vastaavaa laaja-alaista osaamista ja ongelmien ratkaisutaitoa (Luoma-aho & Sulopuisto 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittämisen hankkeessa (yleSHarviointi-hanke 2018-2020) kehitetään sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen ohjaamisen ja arvioinnin menetelmiä. Tavoitteena on varmistaa, että sairaanhoitajien osaaminen on tulevaisuudessakin riittävää ja tasalaatuista.

Jatka lukemista ”Sairaanhoitajan osaamisen edistäminen ja varmistaminen yleSHarviointi-hankkeen tavoitteina”

Paula Oja
Maija-Riitta Vuoti

Työelämä on harvoin yhtä samaa putkea ja perinteiset urapolut ovat vähenemässä. Erilaisissa elämäntilanteissa työn tekemisen mahdollisuus vaihtelee ja työuraan tulee muutoksia joko ulkoisten tai sisäisten voimien sanelemana. Työelämän nivelvaiheessa ollaan työtä koskevassa muutostilanteessa. Muutos voi olla helppo siirtyminen työstä toiseen tai se voi olla pidempi työnhakuprosessi, vaatia urasuunnittelua, osaamisen lisäämistä, päivittämistä tai alan vaihtoa. Jatka lukemista ”Urapolulla eteenpäin – tukea työelämän nivelvaiheisiin”

Minna Koivula 

Mikä olisi vaihtoehtoinen tapa toteuttaa hankkeen päätösseminaari? Miten kertoisimme värikkäästä ja antoisasta kahden ja puolen vuoden matkastamme LUmOaVA-hankkeen parissa? Miten kehittäjäasiakkaiden tarinat pääsisivät parhaiten esille? Päätimme näiden kysymysten siivittämänä järjestää päätösseminaarin viikon mittaisena galleriana Kokkolassa, Kallentorin kauppakeskuksen liiketilassa. Galleria piti sisällään näyttelyn lisäksi eri taiteenalojen ammattilaisten työpajoja. Halusimme rakentaa elämyksellisen ja osallistavan ympäristön, jossa näkyisi hankkeen helmiä matkan varrelta, osallistujien oivalluksia ja osaamista.   Jatka lukemista ”Varjosta valoon – LUmOaVAa kulttuurihyvinvointia”

Helinä Nurmenniemi
Kaija Arhio

Miten yhteiskunnassa voisi vähentää eriarvoisuutta ja lisätä hyvinvointia? Nämä asiat ovat nousseet esille useissa kestävään kehitykseen liittyvissä seminaareissa ja innovaatiotoimintaan liittyvissä tutustumiskohteissa. Tätä suuntaa vahvistaa myös uusi hallitusohjelma, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vähentää köyhyyttä maailmassa. Tämä tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Jatka lukemista ”Hyvinvointi ja kestävä kehitys – mahdollisuudet yrittäjyyskasvatuksessa”

Niina Grönqvist
Laura Rahikka

Kokkolan suurteollisuusalue eli Kokkola Industrial Park (KIP) on pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Se on merkittävä työllistäjä Keski-Pohjanmaalla; alueella toimii 16 tuotantolaitosta ja 60 palveluyritystä, jotka työllistävät suoraan 2250 henkilöä ja kesätyöntekijöitä 300. Alueen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2018 oli 1,72 miljardia euroa. Tuotantolaitokset ovat pääosin kansainvälisiä ja suurin osa heidän tuotannostaan menee vientiin. Jatka lukemista ”Yritykset ja ammattikorkeakoulu kehittävät yhdessä kiertotalousosaamista”