EU ja Suomi kohti yhteiseurooppalaista kiinteistöjen luokitusjärjestelmää

ri Hyvärilä

Centria tutkimus ja kehitys osallistuu uuden, rakentamisen resurssitehokkuuden mittaamiseen käytettävän, Level(s)-järjestelmän pilotointiin. Järjestelmän pilotointi suoritetaan 2018–2019 aikana EU:n jäsenmaissa. Suomessa testauksen painopiste on rakentamisen hiilijalanjäljessä ja resurssitehokkuudessa (Level(s)in päätavoitteet 1 ja 2). (le Roux 2018.) Suomesta pilotoinnissa on Centrian kohteen lisäksi yli 20 muuta kohdetta ympäri Suomen. Centrian pilotointikohteena toimii aiemmin FCLT-hankkeessa tutkittu CLT-hirsirakenteinen omakotitalo Haapavedellä. 

Jatka lukemista ”EU ja Suomi kohti yhteiseurooppalaista kiinteistöjen luokitusjärjestelmää”

Centria mukana KIVAKO-hankkeessa – harvinaisten kielten osaajia kaivataan työelämässä

Tuija Tolonen-Kytölä

KIVAKO-hanke eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke on OKM:n rahoittama korkeakoulujen yhteistyöhanke. Mukana on yhdeksän yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua.  Hankkeen kesto on kolme vuotta ja toteutusaika 5/2018 – 9/2020.

Jatka lukemista ”Centria mukana KIVAKO-hankkeessa – harvinaisten kielten osaajia kaivataan työelämässä”

Lapsi ja nuori kuulluksi nuorisotyön avulla – Case sosiaalipedagoginen koiratoiminta seurakunnan kouluikäisten toimintamenetelmänä

Marika Hautala
Sari Virkkala

Kuva: Mirva Heikkinen.

Elämme yhteiskunnallista murrosvaihetta, jossa valtava kehitys ja uudet teknologiat tuovat helpotusta arkeen, mutta samaan aikaan suorituskeskeisyys, sosiaaliset paineet, eriarvoisuus ja syrjäytyminen lisääntyvät. Lapsi- ja nuorisotyössä perinteiset menetelmät eivät enää yksin riitä moninaisten sosiaalisten ongelmien ratkomiseen, joten rinnalle tarvitaan uusia ideoita, menetelmiä ja yhteistyötapoja sekä vastuunkantoa lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla oikealla tavalla nähdyksi ja kuulluksi. Centria-ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi valmistuneen Mirva Heikkisen haastattelu hänen opinnäytetyönsä aiheesta “Sosiaalipedagoginen koiratoiminta seurakunnan kouluikäisten toimintamenetelmänä” on artikkelissa keskeisessä roolissa esitellen sosiaalipedagogisen menetelmän lapsi- ja nuorisotyön tueksi. Jatka lukemista ”Lapsi ja nuori kuulluksi nuorisotyön avulla – Case sosiaalipedagoginen koiratoiminta seurakunnan kouluikäisten toimintamenetelmänä”

Jätteen hyötykäyttöä kiertotaloudella

Tiia Valjus
Leena Toivanen

On ehkä hankala myöntää, mutta maailma täyttyy kovaa vauhtia roskalla, ja ilmastonmuutos on ongelma, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Eihän meillä ole kuin yksi maapallo. Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää, koska maailman jätteen hyödyntämiseen on suunnitteilla ratkaisuja. Maatilojen biokaasuista maailman merien puhdistamiseen, Suomen teollisuudessa ollaan löydetty hienoja ratkaisuja kiertotalouden saralla.  

Jatka lukemista ”Jätteen hyötykäyttöä kiertotaloudella”

Käyristä kuvioihin, viipaleista videoihin

Heidi Kaartinen
Anttoni Porri

Tutkimustiedon jakaminen projektimaailmassa on perinteisesti tapahtunut julkaisutekstein, joita värittämässä on ollut lähinnä erilaisia diagrammeja ja taulukoita. Käyrät ja viipalediagrammit ovat kuitenkin rajoittuneita ilmaisutapoja ja esittävät visuaalisesti vain määrällisiä asioita. Digitalisoituvassa maailmassa aukeaa mahdollisuuksia myös muunlaiselle tiedon visualisoinnille, kuten esimerkiksi digitaaliset piirustukset ja kolmiulotteisten mallien avulle tehtävät esitykset.

Jatka lukemista ”Käyristä kuvioihin, viipaleista videoihin”

Päätoimittajalta

Pääkirjoitus  

Tässä Centria Bulletin -lehdessä voi tutustua mielenkiintoiseen LUmOaVA-hankkeeseen. Siinä on taidelähtöisillä menetelmillä haettu omaa osaamista ja panostettu omaan hyvinvointiin. Hanke on suunnattu niille, joiden työllistyminen on vaikeinta. Hyvinvointi on teemana myös Lena Enlundin Green Care –hankkeesta kertovassa jutussa. Mielikuvitusta kutkuttelee artikkeli Digitaalisuus on kaikkien asia, jossa kerrotaan mm. lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista ja Tekno Areenasta, joka kesällä valtasi kirjaston Gallerian. Siellä satunnaiset kulkijat saivat maistaa monenlaisia teknisiä herkkuja.  

Maria Åhman-Nylundin artikkeli Urareitti kertoo korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävistä toimista. Hanke on monen ammattikorkeakoulun yhteinen ponnistus. Aki Suokko arvioi artikkelissaan, kuinka paljon Ylivieskan kaupungin energian kulutuksesta voitaisiin laskennallisesti korvata bioenergialla. Näiden lisäksi on lukijalle tarjolla muutakin uutta ja myös uudenlaista pohdittavaa. Iltojen hämärtyessä on taas hyvä keskittyä lukemiseen. 

 Lukuiloa! 

Hanna-Riina Aho 

Yhdessä olemme enemmän! – Monialaista yhteiskehittämistä palvelumuotoilun keinoin

Johanna Hautamäki
Marika Hautala

Kuva: Johanna Hautamäki.

Palvelumuotoilussa työskentelylle on tyypillistä monialaisen osaamisen ja erilaisten näkökulmien yhteen tuominen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Palveluita tarkastellaan sekä asiakkaan että palvelun tuottajan näkökulmista.  Tällainen monialainen näkökulma on tarpeen myös työelämän murroksessa tarvittavan uuden osaamisen ja päätöksenteon tapojen kehittämiseksi.

Jatka lukemista ”Yhdessä olemme enemmän! – Monialaista yhteiskehittämistä palvelumuotoilun keinoin”

Ylivieskan alueen bioenergiapotentiaali – bioenergian kestävyystarkastelu

Aki Suokko

 

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kulutetaan päivässä kansalaista kohti keskimäärin 14, 26 ja 13 öljykilogrammaa vastaavat määrät energiaa.  Tässä artikkelissa arvioidaan kuinka paljon Ylivieskan kaupungin energian kulutuksesta voitaisiin laskennallisesti korvata bioenergialla.  Bioenergian tuontipolttoaineiden korvaamispotentiaalin lisäksi tämä tarkastelu antaa mahdollisuuden pohtia yhteiskuntamme rakenteissa piilossa olevaa energiankulutusta ja erilaisia energiaan liittyviä kestävyyskysymyksiä. Biomassapotentiaalin kartoitus Ylivieskan alueelle tehtiin yhteispohjoismaisessa Arctic Energy – Energiaomavarainen pohjoinen -hankkeessa vuonna 2017.

Jatka lukemista ”Ylivieskan alueen bioenergiapotentiaali – bioenergian kestävyystarkastelu”

Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – osa 3

Tomi Virtanen

Kuva: Tomi Virtanen.

Edellisessä osassa tarina uuden kirjaston suunnitteluprojektin etenemisestä päättyi kesän kynnykselle, kun kirjastossa vielä mietittiin eri tehtävien ja toimintojen sijoittumista uusissa tiloissa. Lisäksi samaan aikaan digitaattorimme aloitteli urakkaansa reilun 2000 painetun opinnäytetyön skannaamiseksi ja arkistoimiseksi digitaaliseen muotoon. Nyt kun lämpötiloiltaan varsin riittäväksi osoittautunut kesä alkaa hiljalleen taittua kohden sitä kauneinta vuodenaikaa, onkin hyvä tehdä pieni tilannekatsaus, miten suunnitelmamme ovat edenneet edellisen raportin jälkeen.

Jatka lukemista ”Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – osa 3”

Ensimmäinen hakukierros lukuvuosimaksullisiin koulutuksiin takana – miten meni?

Mari Emmes

Kuva: Helena Eijsberg

Lukuvuosimaksut otettiin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön viimeistään elokuun 2017 alusta alkaen – maksut siis koskivat opiskelijoita, jotka olivat hakeutuneet koulutukseen keväällä ja aloittamassa opintonsa syksyllä 2017. Lainsäädäntö edellyttää lisäksi apurahajärjestelmää maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

Jatka lukemista ”Ensimmäinen hakukierros lukuvuosimaksullisiin koulutuksiin takana – miten meni?”

Opiskelijan palvelut laajenevat Kokkolassa – kämppäasiatkin hoituvat kampuksella

Mari Emmes

Kokkolalaisen Kiinteistö Oy Tankkarin opiskelija-asuntojen vuokraus- ja asukaspalvelut siirtyvät Talonpojankadun kampukselle Centria-ammattikorkeakoulun hoidettaviksi lokakuun puolivälistä alkaen. Tankkarin toimisto ja palvelupiste on tähän saakka sijainnut Kokkolan keskustassa – jatkossa palvelu on siis saatavilla siellä, missä suurin osa asiakkaistakin on.

Jatka lukemista ”Opiskelijan palvelut laajenevat Kokkolassa – kämppäasiatkin hoituvat kampuksella”

Urareitti–hankkeen tuloksia ja jatkosuunnitelmia

Maria Åhman-Nylund

Kolmevuotinen ESR:n rahoittama hanke Urareitti, jonka kohderyhmänä on korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, on loppumassa. Projektin avulla on pyritty sujuvoittamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien urareittejä eri tavoin. On kehitetty erilaisia malleja ja suosituksia, joilla edistetään maahanmuuttajien nopeampaa työllistymistä, minimoidaan päällekkäistä kouluttautumista, pyritään hyödyntämään maahanmuuttajien osaamista tehokkaasti ja ohjaamaan heitä sopiviin jatkokoulutuksiin sekä auttamaan heitä sopeutumaan suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Luonnollisesti suomen kielen taidot ovat olennainen osa tätä.

Jatka lukemista ”Urareitti–hankkeen tuloksia ja jatkosuunnitelmia”

Hyvinvointia ja yritystoimintaa luonnosta

Lena Enlund

Kuva: Jukka Viita-aho.

Suomalaisilla sanotaan olevan syvä luontosuhde. Luontoympäristöt ovat useimmille meistä tärkeitä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ainoastaan 5% väestöstä on niin sanottuja city-ihmisiä, joiden mielipaikat ovat puhtaasti rakennettuja ympäristöjä. (Tyrväinen ym. 68, 2007). Green Care voidaan mieltää uusvanhaksi luonto- ja eläinavusteiseksi toimintatavaksi hyvinvointipalveluissa.

Jatka lukemista ”Hyvinvointia ja yritystoimintaa luonnosta”