Muuttuva toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä ajankohtaista osaamista

Kyberturvallisuuskeskus määrittelee tietoturvan hallinnollisiksi ja teknisiksi toimiksi, joilla varmistetaan, että tietojärjestelmien käytettävyys toteutuu, tiedon luottamuksellisuus toteutuu ja tiedot pysyvät eheinä (Kyberturvallisuuskeskus 2020). Tietoturvatoimien toteutuksen tulisi näkyä koko yrityksen toiminnassa kaikilla osa-alueilla, ja henkilöstön tietoturvaosaaminen on teknisten ratkaisujen ohella suuressa roolissa. Keskuskauppakamarin yrityksille suunnatun tietoturvaoppaan mukaan turvallisuushäiriöistä 35 prosenttia tapahtuu inhimillisen virheen takia. (Keskuskauppakamari 2016, 8.) Tietoturvaan liittyvät riskit ovat suomalaisyrityksissäkin arkipäivää: jo pelkästään palvelunestohyökkäyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain kymmeniä tuhansia, ja määrät ovat nousussa (Kyberturvallisuuskeskus 2022). Tietoturvaan panostaminen ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä on paitsi yrityksen maineen kannalta tärkeää, myös taloudellisempaa kuin kyberhyökkäyksen jälkipuinti.

Yritysten tietoturvaan liittyvää osaamista ja tarpeita kartoitettiin CYNIC-hankkeen kyselyssä useassa kohdassa, ja kyselyn tuloksista ilmeni tarve kehittää yritysten tietoturvaosaamista. Vaikka yritysten teknisessä tietoturvassa on selkeästi parantamisen varaa, koki sen vahvaksi tai erittäin vahvaksi puolet vastaajista. Neljännes arvioi yrityksen teknisen tietoturvatason heikoksi, eikä neljännes tiedä tasoa ollenkaan. Kysyttäessä puolestaan arviota yrityksen henkilöstön tietoturvaosaamisen vahvuudesta noin kolmannes vastaajista arvioi taidon vahvaksi ja noin kolmannes arvioi taidon heikoksi. Erittäin heikoksi tai erittäin vahvaksi ei taitoa arvioinut vastaajista kukaan. Merkillepantavaa tuloksissa oli, että noin kolmannes yritysten vastaavista henkilöistä koki, että ei tiedä yrityksen henkilöstön tietoturvaosaamisen tasoa.

Markkinatutkimusyritys Kantar TNS Oy toteutti alkuvuodesta 2022 suomalaisten pk-yritysten tietoturvaa käsittelevän kyselytutkimuksen, josta ilmeni että 35 prosenttia vastaajayrityksistä kertoi “osaamisen puutteen” estävän tietoturvan toteutumista yrityksessä. (Tervola 2022). Kyseinen tulos on samansuuntainen kuin CYNIC-kyselyn vastauksissa, joissa kolmasosa vastaajista arvioi henkilöstön tietoturvaosaamisen heikoksi. Koska yhä useammilla työpaikoilla tietokoneet, digilaitteet ja IoT-laitteet ovat merkittävässä roolissa ja ne voivat sisältää yritystoiminnan näkökulmasta kriittistä dataa, työnantajien tulisi kouluttaa henkilöstöään ajankohtaisilla tietoturvaopeilla säännöllisesti. 

Digitalisaation merkitys kasvaa niin myynnissä ja markkinoinnissa, kuin myös jokapäiväisessä suorittavassa työssä. Sen avulla voidaan myös vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, ja vähähiilisyys onkin kasvavassa määrin yrityksille markkinavaltti. Käytännössä vähähiilisyys teemana aiheuttaa kuitenkin pulmia, sillä yrityksillä ei välttämättä ole tietoa oman hiilijalanjäljen koosta tai tehokkaista keinoista sen pienentämiseen, jolloin ilmastoteot voivat jäädä vaatimattomiksi tai kokonaan tekemättä.

Sitran Kilpailukyvyn tulevaisuus -työpaperissa (Hämäläinen 2022) kestävyys nostetaan yhdeksi merkittävämmistä tulevaisuuden kilpailukyvyn osa-alueista ja todetaan, että suomalaisyrityksissä vastuullisuuden strateginen merkitys tunnistetaan jo hyvin. Käytännön vastuullisuustyössä on kuitenkin paljon kehitettävää, vaikka vastuullisuusvaatimukset arkipäiväistyvät. Kilpailukyvyn kannalta kestävän kehityksen haasteiden ja tarpeiden ennakointi on tärkeää, mutta yritysten tulee myös osoittaa, että käytännön yritystoiminta on linjassa yrityksen arvojen ja tavoitteiden kanssa. (Hämäläinen 2022, 39‒40.)

Kestävyyden merkityksen ymmärtämisen lisäksi on tärkeää, että yrityksillä on myös ajantasainen ymmärrys oman yritystoiminnan kestävyystoimista ja että kestävyystyö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Hyvä lähtökohta kestävyystyöhön on seurata säännöllisesti yrityksen hiilijalanjälkeä, eli yritystoiminnan aiheuttamaa ilmastokuormitusta, ja sen kautta pyrkiä tunnistamaan kehityskohteita. CYNIC-hankkeen kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan oman yrityksen kykyä pienentää hiilijalanjälkeä, ja tuloksista kävi ilmi, että moni yritys tarvitsee siihen ulkopuolista apua: 20 vastaajasta 11 vastasi kyvyn olevan heikko tai erittäin heikko, neljä ei osannut arvioida kykyä ollenkaan ja vain viisi vastasi kyvykkyyden olevan vahva – yksikään vastaaja ei arvioinut yrityksen kykyä hiilijalanjäljen pienentämiseksi erittäin vahvaksi. Noin neljännes vastaajayrityksistä toivoi Centria-ammattikorkeakoululta keinoja yrityksensä vähähiilisyyden edistämiseen.

Vaikka hiilijalanjälki on useimmiten vain suuntaa antava arvio yrityksen tuottamista kasvihuonepäästöistä, auttaa sen laskeminen hahmottamaan oman toiminnan suurimpia päästölähteitä ja sitä, mistä päästöjä voisi lähteä karsimaan. Apukeinona yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa ja vähähiilisyyden edistämisessä sekä siitä viestimisessä voi esimerkiksi toimia Keskuskauppakamarin Ilmastositoumus. Sen kautta yritys laskee hiilijalanjälkensä, tunnistaa tärkeimmät päästölähteet ja sitoutuu kasvihuonepäästöjensä vähentämiseen, jolloin se saa käyttöönsä Ilmastositoumus-tunnuksen. Yrityksille on tarjolla sekä maksuttomia tietoiskuja ilmastositoumuksesta, että maksullisia syventäviä koulutuksia. (Keskuskauppakamari 2022.) Tapoja ryhtyä vähentämään hiilijalanjälkeä on myös monia muita, ja esimerkiksi Suomen ympäristökeskus SYKE (2021) on listannut sivuillaan sekä kuluttajille että erilaisille organisaatioille soveltuvia ilmaisia laskureita hiilijalanjäljen mittaamiseen. Lisäksi yrityksille on tarjolla räätälöityjä hiilijalanjälkilaskureita ja palveluita, jotka voivat auttaa ilmastotavoitteiden viemisessä kohti konkretiaa.

CYNIC-hankkeen kyselyn toteutusaikana ei ollut varmuutta siitä, kokeeko Suomen talous Euroopassa alkaneen sodan ja sen lieveilmiöiden takia taantuman tai inflaation, lisääntyykö hybridivaikuttaminen, kuinka pakotteet vaikuttavat eri yrityksiin, onko etsittävä uusia vientimaita, muuttuuko maamme energiatalous ja muuttuvatko tuotantopanosten ja lopputuotteiden hinnat oleellisesti. Maailman tapahtumat vaikuttavat toimintaympäristöön Suomessakin, ja on mahdollista, että yritykset vastaisivat joihinkin kysymyksiin eri lailla nyt syksyllä.

CYNIC-yrityskyselystä jäi kuitenkin myönteinen jälkimaku, koska vastauksia saatiin kyselyn toteuttamistapaan nähden kattavasti ja yritykset olivat paneutuneet vastauksiinsa. Suorat yhteydenotot yrityksiin tuottivat huomattavasti enemmän vastauksia kuin kyselylinkin levittäminen sosiaalisen median kanavissa. Samalla pystyimme myös luomaan keskusteluyhteyttä yritysten ja Centrian välille, minkä toivomme rohkaisevan yrityksiä myös osallistumaan Centrian TKI-hankkeissa toteutettaviin toimenpiteisiin.

Centria-ammattikorkeakoululla on vankkaa kokemusta esimerkiksi monimuotokouluttamisesta, ja tässäkin kyselyssä tuli ilmi, että uusia taitoja halutaan oppia kaikkialla maakunnassa, joten myös etäkoulutusten järjestäminen on oiva keino mahdollistaa koulutusten saavutettavuus. Kyselyn tuloksista ilmenneisiin yritysten tarpeisiin vastataan myös Centrian järjestämillä webinaareilla, työpajoilla sekä erilaisilla täydennyskoulutusmahdollisuuksilla. Vaikka CYNIC-hanke on saatettu loppuun kesällä 2022, työmme tietoturvan ajankohtaisten teemojen parissa jatkuu esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun kanssa toteutettavassa NOPSA-hankkeessa sekä kansainvälisessä SIFIS-Home hankkeessa. Kiitämme lämpimästi kaikkia yrityskyselyyn vastanneita yrityksiä.