Perheyritykset Pohjois-Pohjanmaan selkärankana – Alueellinen katsaus perheyritysten merkitykseen ja kehittämisen tarpeisiin

Perheyritykset ovat keskeinen osa suomalaista yrityskenttää, ja niiden merkitys on suuri erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pohjois-Pohjanmaan kaltaisilla alueilla perheyritysten rooli korostuu, ja ne muodostavat keskeisen perustan alueen elinvoimalle. Samaan aikaan ne kohtaavat kuitenkin erityisiä haasteita liittyen johtamiseen, sukupolvenvaihdoksiin ja muutoskyvykkyyteen. (Perheyritysten liitto 2026.)

Vuonna 2026 julkaistiin ensimmäinen kaikkia suomalaisia osakeyhtiöitä koskeva selvitys (Knüpfer 2026) perheyritysten merkityksestä ja erityispiirteistä. Tutkimus perustuu viranomaislähteistä koottuun rekisteriaineistoon vuosilta 2006–2022 ja tarjoaa ainutlaatuisen, datapohjaisen kuvan suomalaisesta perheyritystaloudesta, myös alueellisella tasolla. (Knüpfer 2026.)

Knüpferin (2026) tutkimus osoittaa, että perheyritykset muodostavat valtaosan suomalaisista yrityksistä. Ne kattavat noin 73–74 prosenttia kaikista osakeyhtiöistä ja työllistävät yli 40 prosenttia yrityssektorin henkilöstöstä. Liikevaihdosta perheyritykset tuottavat noin kolmanneksen, mikä osoittaa niiden merkittävän taloudellisen roolin. Vaikka valtaosa perheyrityksistä on pieniä, niiden yhteenlaskettu vaikutus on suuri. Tutkimus haastaa myös useita sitkeitä uskomuksia: perheyritykset eivät ole keskimäärin tehottomia tai varovaisia toimijoita, vaan päinvastoin ne ovat monilla mittareilla kannattavampia ja investoivat enemmän kuin muut yritykset. Muihin yrityksiin verrattuna omavaraisuusaste on perheyrityksissä korkeampi. (Knüpfer 2026.)

Tässä artikkelissa tarkastellaan perheyritysten merkitystä aluetalouden näkökulmasta ja tehdään nostoja tutkimuksen tuloksista Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Artikkeli on kirjoitettu osana Centria-ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin ja Limingan kunnan FAMLEAD-hanketta, jossa kehitetään pk-yritysten osallistavaa ja oikeudenmukaista johtamiskulttuuria. Pitkällä aikavälillä hanke parantaa yritysten resilienssiä, kilpailukykyä ja henkilöstön sitoutumista. Hankkeen tulokset tukevat myös Pohjois-Pohjanmaan aluekehittämistavoitteita. (Centria-ammattikorkeakoulu 2026.)

Perheyritykset työllistävät Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Kokonaistyöllisyydestä perheyritysten osuus on Suomen osakeyhtiöiden kokonaistyöllisyydestä 42 prosenttia ja perheomisteisia kaikista työnantajayrityksistä on 73 prosenttia. (Perheyritysten liitto 2026.) Perheyritysten merkitys alueelle ei muodostu ainoastaan niiden lukumäärästä tai taloudellisesta vaikutuksesta. Bascon (2015) mukaan perheyritysten määrä ei sinänsä ratkaise alueen kehitystä, vaan se miten ne toimivat ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Alueellinen kehitys syntyy alueellisten tekijöiden ja alueellisten prosessien yhteisvaikutuksesta. Alueellisilla tekijöillä tarkoitetaan fyysisiä (pääoma ja työvoima), inhimillisiä (osaaminen ja koulutus), sosiaalisia (verkostot ja luottamus) sekä yrittäjyystekijöitä (aloitteellisuus ja riskinotto). Perheyritykset vaikuttavat näihin tekijöihin investointipäätöksillä, pitkäjänteisellä ajattelulla sekä työntekijäsuhteilla ja koulutuksella. Alueellisilla prosesseilla tarkoitetaan tiedon levittämistä, oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta sekä kilpailua ja institutionaalista dynamiikkaa. Perheyritykset muokkaavat alueellisia prosesseja erityisesti verkostojen ja pitkäaikaisten suhteiden kautta. (Basco 2015.)

Alueelliseen kehitykseen vaikuttavat myös läheisyysmitat, sillä alueellinen vuorovaikutus ei ole vain maantieteellistä. Läheisyysmitoiksi voidaan katsoa mm. maantieteellisiä, sosiaalisia (luottamus ja suhteet), kognitiivisia (yhteinen ajattelutapa), organisatorisia ja institutionaalisia ulottuvuuksia. Perheyritykset vahvistavat näitä yhteyksiä usein, sillä ne ovat paikallisesti juurtuneita ja toimivat pitkäjänteisesti sekä ihmissuhteissa että yrityssuhteissa. (Basco 2015.) Perheyrityksiä koskevat uskomukset ovat usein ristiriidassa todellisuuden kanssa. Knüpferin (2026) tutkimus testaa näitä uskomuksia systemaattisesti, ja tulokset yllättävät.

Perheyritykset vaikuttavat aluekehitykseen merkittävästi. Niillä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia aluekehitykseen, mutta tärkeimpinä seikkoina ovat yritysten positiiviset vaikutukset. Perheyritykset tekevät usein pitkäjänteisiä investointeja ja luovat alueille vakautta, esimerkiksi luottamukseen perustuvien verkostojen, paikallisen osaamisen ja yrittäjyyden vahvistumisen kautta. Perheyritykset sitoutuvat alueeseensa ja tekevät oman tärkeän osansa yhteiskuntavastuusta. (Basco 2015.)

Pohjois-Pohjanmaalla perheyritysten osuus kaikista yrityksistä on 75,2 %. Luku on hieman yli kansallisen keskiarvon (73,3 %). Käytännössä siis noin kolme neljästä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta osakeyhtiöstä on perheen omistama ja johtama yritys. (Knüpfer 2026.)

Perheyritysten merkitys korostuu entisestään, kun tarkastellaan työllisyyttä ja liikevaihtoa. Perheyritykset työllistävät 46,8 % alueen työvoimasta, mikä vastaa lähes 48 000 palkansaajaa. Näiden henkilöiden toimeentulo, arki ja ammatillinen kehittyminen kytkeytyvät suoraan perheyritysten toimintaan. Maakunnan liikevaihdosta 62,1 % syntyy perheyrityksissä, kun kansallinen keskiarvo on 30,9 %. Osuus on siis yli kaksinkertainen. Myös taseesta perheyritysten osuus on merkittävä (43,3 %), mikä korostaa niiden vahvaa asemaa alueen varallisuuden näkökulmasta. (Kuvio 1.) (Knüpfer 2026.)

Pääkaupunkiseudulla perheyritysten liikevaihto-osuus on 18 %, kun muualla Suomessa vastaava osuus vaihtelee tyypillisesti 43–67 %:n välillä. Pohjois-Pohjanmaa kuuluu tässä vertailussa viiden korkeimman maakunnan joukkoon yhdessä muun muassa Pohjois-Karjalan (61,5 %), Etelä-Pohjanmaan (67,6 %) ja Pohjois-Savon (58,1 %) kanssa. (Knüpfer 2026.)

Vaikka perheyritykset ovat taloudellisesti vahvoja, niihin liittyy johtamisen ja omistajuuden erityispiirteitä, jotka vaikuttavat yrityksen kehittämiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen. Suomessa perheyritykset ovat tyypillisesti perheen omistamia, perheen johtamia ja usein myös vahvasti yhden tai muutaman omistajan hallinnassa. (Knüpfer 2026.)

Sukupolvenvaihdokset ja sukupolvien välinen yhteistyö

Knüpferin (2026) mukaan 39 prosentissa perheyrityksistä omistukseen tai johtamiseen osallistuu useampi sukupolvi. Nämä yritykset ovat myös taloudellisesti merkittävimpiä, sillä niiden osuus perheyritysten liikevaihdosta on 67 prosenttia. Kun yrityksen toiminnassa on mukana useita sukupolvia, korostuvat pitkäjänteinen päätöksenteko, osaamisen siirtäminen sekä omistajuuden hallittu jatkuvuus. (Knüpfer 2026.)

Omistuksen keskittyneisyys

Yli puolet perheyrityksistä (57 %) on yhden omistajan hallinnassa. Omistuksen keskittyminen mahdollistaa selkeän päätöksenteon, mutta samalla yrityksen tulevaisuus voi olla vahvasti sidoksissa omistajan osaamiseen, näkemyksiin ja kykyyn suunnitella yrityksen jatkuvuutta. (Knüpfer 2026.)

Johtamisen kehittäminen

Valtaosassa perheyrityksistä (91 %) toimitusjohtajana toimii perheenjäsen. Perheen vahva osallistuminen johtamiseen voi tukea pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista yrityksen tavoitteisiin. Samalla se korostaa johtamisosaamisen, henkilöstöjohtamisen ja yrityksen hallintokäytäntöjen jatkuvan kehittämisen merkitystä erityisesti yrityksen kasvaessa. (Knüpfer 2026.)

Kasvu ja uudistuminen

Edellä kuvatut erityispiirteet eivät ole uusia. Ne tunnistetaan laajalti, mutta niihin vastaavia, perheyrityksen erityispiirteet huomioivia kehittämispalveluja on ollut Pohjois-Pohjanmaalla niukasti saatavilla. Tähän tarpeeseen on kehitetty FAMLEAD-hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa perheyritysten johtamisosaamista, muutoskyvykkyyttä ja sukupolvien välistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla.

Hankkeen taustalla on havainto, että perheyritykset kohtaavat muita yrityksiä useammin organisaatioristiriitoja sekä haasteita sukupolvien välisessä yhteistyössä, teknologiamurroksessa ja henkilöstön osallisuuden vahvistamisessa. Tavoitteena on vahvistaa perheyritysten kykyä vastata näihin haasteisiin ennakoivasti ja strategisesti.

Hanke toteutetaan neljän työpaketin kautta. Ensin kartoitetaan yritysten johtamiskäytännöt ja henkilöstökokemukset. Tämän pohjalta rakennetaan käytännönläheinen valmennusohjelma, joka tukee muutosjohtamista, konfliktien käsittelyä, teknologian hyödyntämistä ja vuorovaikutusta. Lisäksi tarjotaan yrityskohtaisesti räätälöityä, luottamuksellista mentorointia sekä huolehditaan hankkeen koordinoinnista, viestinnästä ja tulosten levittämisestä.

FAMLEADin toimintamalli perustuu vertaisoppimiseen ja yhteiskehittämiseen, joissa yritykset jakavat kokemuksiaan ja kehittävät yhdessä uusia käytäntöjä. Valmennukset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yritysten omissa tiloissa, ja materiaalit ovat julkisia.

Hankkeen odotettuja vaikutuksia ovat muun muassa henkilöstöjohtamisen kehittyminen, muutoskyvykkyyden vahvistuminen, työhyvinvoinnin paraneminen, teknologian tehokkaampi hyödyntäminen sekä verkostomaisen toimintakulttuurin vahvistuminen. Hanke tuottaa laadullisen ja määrällisen kartoituksen perheyritysten johtamiskäytännöistä ja henkilöstökokemuksista Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen pohjalta luodaan perheyritysten tunnistetut erityispiirteet huomioiva johtamisen valmennuspaketti. Hankkeessa tunnistetaan yrityskohtaisen mentoroinnin hyvät käytänteet, joita voidaan jatkossa hyödyntää perheyritysten johtamisen kehittämisessä.

Perheyritykset eivät ole yksin ongelmiensa kanssa. Niillä on tukenaan toiset perheyritykset, jotka painivat samanlaisten ongelmien kanssa. FAMLEAD-hanke edistää yhteistyö- ja vertaiskehittämisen verkoston muodostumista, jota Pohjois-Pohjanmaan perheyritykset voivat hyödyntää johtamisen kehittämisessä. Verkosto tulee tukemaan perheyrityksien johtamisen kehittymistä niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin myös maakunnallista tasoa laajemmin. Kun perheyritykset toimivat verkostoissa, vahvistuneissa kumppanuuksissa, sekä yritysjohto että henkilöstökin voivat jatkaa osaamisensa levittämistä omissa verkostoissaan ja toimia vertaiskehittäjinä myös muille perheyrityksille.

Pohjois-Pohjanmaan luvut (Knüpfer 2026) osoittavat selvästi, että perheyritysten menestys ja jatkuvuus eivät ole vain yksittäisten yritysten tai yrittäjäperheiden asia. Kun perheyritykset työllistävät lähes puolet alueen yrityssektorin henkilöstöstä ja tuottavat yli puolet maakunnan yritysten liikevaihdosta, niiden kyky uudistua ja säilyä elinvoimaisina vaikuttaa laajasti koko alueen tulevaisuuteen.

Perheyritysten kehittäminen on aluekehittämistä. Perheyritykset ovat halukkaita kehittämään ja kehittymään, investoimaan, työllistämään ja kasvamaan. Kun yritykset vahvistavat muutoskykyään, sukupolvien välistä yhteistyötä, henkilöstön osallisuutta ja kykyään hyödyntää uusia teknologioita, vahvistuu myös Pohjois-Pohjanmaan elinvoima.

Perheyritysten tulevaisuus ei ole vain yrittäjäperheiden asia. Kun perheyritykset menestyvät, syntyy työtä, osaamista, investointeja ja jatkuvuutta myös ympäröivään alueeseen. Siksi niiden uudistumisen ja jatkuvuuden tukeminen on samalla koko Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden rakentamista.