Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – Osa 2

Päivi Toikkanen

Varmasti aika monelle tulee kirjastosta ensimmäisenä mieleen hymyilevä kirjastovirkailija lainaustiskin takana. Harva kuitenkaan oikeasti tietää, kuinka paljon erilaisia töitä kirjastossa tehdään. Havahduin itsekin tähän vasta, kun siirryin hallinnollisesti tietohallinnon alaisuudesta kirjastotiimiin ja fyysisesti silloisesta olinpaikastani Innogatesta kirjastotaloon Isokadulle lähes viisi vuotta sitten. Tosin olin tätä ennenkin tehnyt tiivistä yhteistyötä kirjaston väen kanssa, mutta silmäni oikeasti avautuivat vasta mainitsemieni muutosten myötä. Se, mitä kaikkea kirjastossa tehdään, on ollut lähtökohta tulevan kirjaston suunnittelussa uudella kampuksella.

Jatka lukemista ”Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua – Osa 2”

Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua

Marjo Pekola

Ammattikorkeakoulukirjastoilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen 25-vuotisessa historiassa. Kun väliaikaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1990-luvun alkuvuosina, Opetusministeriön kehotuksesta myös kirjastopalveluita alettiin kehittää ammattikorkeakouluopetukselle asetettujen laatuvaatimusten saavuttamiseksi.  Kirjaston kehittämisellä pyrittiin siihen, että opiskelijat saisivat itsenäisen ja omaehtoisen tiedonhankinnan edellyttämiä taitoja, joita he voisivat käyttää myös valmistumisen jälkeen työelämässä. (Blinnikka & Kuusinen 2017, 13).

Jatka lukemista ”Olet kirjastossa, saatat kuulla ääniä – Talonpojankadun kampuksen kirjaston suunnittelua”

Kun kirjasto muutti kampukselle

Hannele Myntti

Kuva: Hannele Myntti.

Ylivieskan Centria-kirjasto, entinen TietopalveluORIGO, toimi vuodesta 1998 alkaen Ylivieskan kampuksen viereisessä Origo-rakennuksessa kevääseen 2016 saakka. Tilaa siellä oli runsaasti, opiskelijoille oli omia ryhmätyötiloja ja henkilökunnalle omat sosiaaliset tilansa. Henkilökuntaa oli parhaina aikoina kolmekin. TietopalveluORIGO tiloineen oli oman aikansa ratkaisu ja mahdollisti amk-kirjaston kehittymisen nykyiseen kokoonsa Ylivieskassa. Parinsadan metrin kävelymatka koulun ja kirjaston välillä herätti toisinaan opiskelijoissa ja henkilökunnassakin purnausta, koska kirjastoon piti aina lähteä erikseen. Joskus myös tuntui, että kirjasto eli omaa elämäänsä ja koulu omaansa Katajaojan toisella puolella. Ilmassa alkoi olla yhä enemmän ajatuksia siitä, että kirjaston pitäisi olla saman katon alla kuin opiskelijatkin.

Jatka lukemista ”Kun kirjasto muutti kampukselle”