Julkaistu kirjoittanut Centrian asiantuntija

Puheenvuorot

Kansainvälisestä ammattikorkeakoulusta koulutuksen viejäksi

Centria-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen kansainvälisimmistä korkeakouluista. Joka viides ammattikorkeakoulun opiskelijoista tulee ulkomailta – kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tuovatkin kiinnostavan lisän kampusten arkeen. Centrian kampuksilla opiskelee kymmeniä eri kansallisuuksia. Osa näistä opiskelijoista suorittaa Suomessa koko tutkinnon, osa ulkolaisista opiskelijoista ovat vaihto-opiskelijoita, jotka viipyvät korkeakoulussa yhden tai kaksi lukukautta.

Suuri ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä selittyy sillä, että jo heti toimintansa alusta Centria on aktiivisesti kehittänyt englanninkielisiä koulutusohjelmia. Opiskelija voi saada Bachelor-tason tutkinnon englanniksi neljällä eri alalla: Bachelor of Business Administration, Chemical Engineering, Information Technology sekä Nursing. Lisäksi korkeakoulu tarjoaa yhden maisteritason tutkinnon englanniksi, Master of Business Administration.


KUVA 1. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat osa opiskelua ja vapaa-aikaa.

Myös suomalaiset opiskelijat osallistuvat ahkerasti vaihtoon ulkomailla, noin 100 Centrian suomalaista opiskelijaa opiskelee koko vuoden tai osan vuodesta Centrian partneriyliopistoissa ympäri maailmaa. Vaikka opiskelija ei lähtisikään ulkomaille, olemalla aktiivinen, utelias ja verkostoitumalla yli kieli-, kulttuuri- ja kansallisuusrajojen opiskelijat voivat kehittää kansainvälistä osaamista Centrian kotikampuksilla. Kotikansainvälistymisen tarkoitus on lisätä paikallisten ja kansainvälisten opiskelijoiden vuorovaikutusta sekä lisätä kansainvälistä näkökulmaa eri koulutusohjelmissa.

Vuoden 2017 aikana lukukausimaksut tulevat pakollisiksi Euroopan ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille. Lukuvuosimaksun käyttöönotto tuo toisaalta myös mahdollisuuden koulutuksen vientiin, koska on mahdollista periä maksu annetuista tutkinnoista. Tämän maksun tavoitteena on muun muassa se, että koulutuksen viennistä tulee kansallisesti merkittävä vientituote ja osa suomalaista viennin edistämistä.

Korkeakouluilla itsellään on keskeinen rooli osaamisen markkinoinnissa. Maksullinen koulutus kannustaa korkeakouluja hankkimaan lisärahoitusta tätä kautta. Centria-ammattikorkeakoulu on lähtenytkin ennakkoluulottomasti koulutuksen vientiin. Tälle loi hyvän pohjan jo yli kaksikymmentä vuotta jatkunut Kiina-yhteistyö ja verkostoituminen Shanghaissa sijaitsevien useiden yhteistyöyliopistojen kanssa. Erityisen arvokasta on yhteistyöstä saatu kiinalaisen business-kulttuurin tuntemus, joka on edesauttanut kauppojen syntymistä. Centria-ammattikorkeakoulu onkin pioneeri ja edelläkävijä suomalaisen koulutuksen viennissä.

Kun lukuvuosimaksun periminen tuli mahdolliseksi vuonna 2016, Centria-ammattikorkeakoulu valitsi suomalaisen ja eurooppalaisen sairaanhoitajakoulutuksen ensimmäiseksi vientituotteekseen. Keväällä 2016 tehtiin sopimus koulutuksesta Shanghaissa sijaitsevan yliopiston Shanghai Health and Science Universityn kanssa kiinalaisten sairaanhoitajien täydennyskouluttamisesta. Tavoitteena kiinalaisilla sairaanhoitajilla oli suomalainen sairaanhoitajatutkinto, joka mahdollistaa työskentelyn koko Euroopan Unionin alueella. Solmittua sopimusta edelsi huolellinen selvitystyö, jossa tarkoituksena oli selvittää taustat, jotta opiskelijoiden aiemman koulutuksen ja osaamisen päälle kyettiin rakentamaan mahdollisimman laadukas täydennyskoulutus. Sopimuksen solmimisen jälkeen alkoi varsinainen myynti- ja markkinointityö, sillä vaikka partnerina oli kiinalainen yliopisto, koulutuksen maksavat kokonaisuudessaan kiinalaiset opiskelijat.

Syksyllä 2016 oltiin kuitenkin siinä pisteessä, että opiskelijat oli rekrytoitu ja koulutus alkoi Shanghaissa, jossa oli tarkoitus opiskella vuoden loppuun. Rohkeat ja ennakkoluulottomat Centrian opettajat suuntasivat siis vuorotellen Shanghaihin, jossa he opettivat syyslukukauden. Vuoden 2017 alusta opiskelijat siirtyivät Shanghaista Centrian Kokkolan kampukselle, jossa he opiskelevat vuoden 2017 loppuun tutkinnon saavuttamiseen saakka. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja koulutusta on tarkoitus jatkaa ja laajentaa.


KUVA 2. Sairaanhoitajaopiskelijoita Kokkolan kampuksella.

Tällä hetkellä Centrialla on sopimuksia kiinalaisten yliopistojen kanssa muun muassa kemianinsinöörien täydennyskoulutuksesta. Uusia avauksia on tehty myös Vietnamissa, jonne on tarkoitus viedä koulutusta. Kehitteillä on myös SAP-toiminnanohjausjärjestelmään painottuva liiketalouden koulutus, joka on kilpailukykyinen kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

Koulutuksen vienti on suomalaiselle koulutusjärjestelmälle haasteellista, koska Suomesta puuttuu lähes täysin kokemus siitä, miten koulutusta ja tutkintoja myydään maailmalla. Kilpailemme samoilla markkinoilla kuin englanninkieliset maat, joilla on pitkät perinteet koulutuksen viennistä. Suomessa on kuitenkin laadukas koulutusjärjestelmä ja koulutus, jota kehtaa viedä. Kirjoittajat kannustavatkin oppilaitoksia ja korkeakouluja koulutuksen vientiin, sillä joskus on otettava ensi askeleet.

Hannele Teir
Johtaja (opetus)

Peter Finell
Kv-päällikkö

CENTRIAN DIGILOIKKA: Systemaattisella ja pitkäjänteisellä työllä tuloksia

Centria-ammattikorkeakoulussa on tehty jo 20 vuoden ajan työtä verkko-opetuksen kehittämiseksi ja tästä työstä Centria on saannut valtakunnallista mainetta.  Vuonna 2014 käynnistettiin joukko toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edelleen kehittää Centrian opetustoimintaa vastaamaan yhä paremmin digitalisaation mukanaan tuomia haasteita. Centriasta kehitetään ympäristö, joka arvostaa ja mahdollistaa uusia digitaalisia lähestymistapoja pedagogiikkaan ja oppimiseen. Taustalla vaikuttavat voimakkaasti työelämän muuttuminen, digitalisaatio sekä korkeakoulupolitiikka. Kehittämisen alue on laaja ja toimenpiteitä viedään koordinoidusti eteenpäin usealla rintamalla. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esittää eri osa-alueiden liitännät toisiinsa ja osoittaa kuinka niitä on viety eteenpäin. Kuva 1 esittää keskeisimmät osa-alueet Centrian opetuksen kehittämisessä.

Kuva 1. Centria-ammattikorkeakoulun digiloikan viitekehys

Centrian kehittämiskokonaisuudet voidaan jakaa seuraavasti:

  1. Infrastruktuurin kehittäminen
  2. AVERKO-tiimin kehittäminen
  3. Verkkopohjaiset koulutukset
  4. Opettajuuden kehittäminen
  5. Opetussuunnitelmauudistus
  6. Työaikasuunnitelmauudistus

Näillä toimenpiteillä lisätään digitalisaatiota Centriassa. Työelämän muutokset vaativat koulutukseltakin muutoksia. Centrian on kyettävä tarjoamaan opiskelijoille sellaisia oppimistuloksia, joista on hyötyä digitalisoituvassa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa. Centrian organisaatiokulttuurin muutoksessa otetaan huomioon, että muutosta arvoissa ja perusolettamuksissa tapahtuu hitaasti. Yksi tapa ajaa näitä muutoksia sisään on lähteä tekemään muutoksia artefaktien kautta. Koulutuksia, niiden sisältöjä, rakenteita, tiloja ja laitteita sekä infrastruktuuria lähdettiin kehittämään voimakkaasti. Näin pyrittiin vaikuttamaan henkilöstön havaintoihin Centrian arvostuksissa digitalisaatiota ja kehittymistä kohtaan. Tätä kautta voidaan odottaa asenteiden hiljalleen muuttuvan siten,  että digitalisaation käytöstä tulee jokapäiväinen vaihtoehto Centriassa työskentelevälle.

Tulee huomata, että toimenpiteitä suoritetaan rinnakkain ja että niiltä löytyy keskinäisiä riippuvuussuhteita. Yleisenä aikajanana mainittakoon, että liikkeelle lähdettiin ICT-infrastruktuurin kehittämisestä. Tämän jälkeen lähdettiin voimakkaasti kehittämään Averko-tiimiä tukemaan digitalisoituvia koulutuksia. Keskeisen osan digiloikkaa ja osaamisen integraatiota muodosti syksyllä 2015 käynnistynyt verkkopohjainen tradenomikoulutus. Centriassa uudistettiin kokemusten myötä sekä opetus- että työaikasuunnitelmia vastaamaan digitalisoituvan opetuksen ja oppimisen vaateita.

Infrastruktuurin kehittäminen lähti liikkeelle tietoverkkojen ja langattomien verkkojen suunnittelulla ja uusimisella sellaiseen kuntoon, että ne tukevat digitalisoituvaa opetusta ja oppimista. Tämä tarkoitti käytännössä valokuituyhteyksien parantamista kampusten välillä ja langattoman tiedonsiirtokapasiteetin lisäämistä kampusten sisällä. Opettajakunnalle hankittiin ajanmukaista välineistöä: riittävän tehokas kannettava tietokone, kuulokemikrofonit, älypuhelimet, jota tarvitaan joustavan verkko-opetuksen toteuttamiseksi. Centriassa parannettiin myös luokkahuoneiden fyysistä sisustusta sekä digitaalisia valmiuksia. Näiden toimenpiteiden jälkeen koko Centria siirtyi ”pilveen” käyttämään Microsoftin O365 -järjestelmää. Seuraavassa vaiheessa yhä suurempi osa toiminnoista ja tietojärjestelmistä siirretään pilvipalveluksi. Näin voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa Centriassa kiinnitetään merkittävästi huomiota tietoturvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Infrastruktuurin osalta vuosi 2018 tulee olemaan useallakin tavalla merkittävä. Centriassa uusiutuu kaksi opetuksen keskeistä tietojärjestelmää. Opetuksen tietohallintajärjestelmä tulee muuttumaan PEPPI-järjestelmäksi ja oppimisympäristö tullaan päivittämään (järjestelmävalintaa ei ole vielä tehty). Tämän lisäksi Centrian Kokkolan kampuksella, jonne keskitetään 2018 syksystä alkaen kaikki päiväopetus, toteutetaan suurimittainen peruskorjaus, jonka yhteydessä uusitaan oppimisen fyysiset tilat vastaamaan digiajan oppimisen vaatimuksia. Vuonna 2019 Centrialla on käytössä uudet fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt suurelle osalle opiskelijoita ja opettajia.

Averko-tiimi on huolehtinut Centrian verkko-opintojen kehittämisestä jo vuodesta 1997 lähtien. Nyt tiimille annettiin suuri vastuu digiloikan aikaan saamisesta. Averko-tiimi kehittää ja uusii omaa osaamistaan erilaisiin digipedagogisiin menetelmiin ja välineisiin. Opettajille järjestettiin lukuvuonna 2015 laaja Päivitä osaaminen digiaikaan (POD) -koulutus, jonka kokonaislaajuus oli kaiken kaikkiaan 10 koulutuspäivää jokaiselle opettajalle. Pienimuotoisempia POD-koulutuksia järjestetään jatkuvasti opettajakunnalle. Averko-tiimi tuo ja kehittää koulutuksia sellaisille osa-alueille, jotka Centrian opettajakunta kokee mielekkäiksi. Tästä on syntynyt tuloksena muun muassa Peda-kortteja ja Peda-polku, jotka opastavat opettajia suunnittelemaan ja toteuttamaan verkkopainotteisia opintojaksoja. Averko-tiimi ylläpitää ja uusii jatkuvasti myös Centrian olemassa olevia verkkokursseja. Centria on mukana ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opintojaksotarjonnassa, ja Centrian osuus kaikista tarjottavista ja opiskeltavista verkko-opintojaksoista on merkittävä.

Opettajuuden kehittämiseen kulminoituvat kaikki Centrian tehdyt toimenpiteet. Opettajuuden kehittymiseen pyritään vaikuttamaan tarjoamalla koulutuksia ja mahdollistamalla näihin osallistuminen (vrt. TAS-uudistus). Lisäksi digiajan opettajuutta pyritään tukemaan tarjoamalla toimiva infrastruktuuri, antamalla käyttöön asianmukaiset laitteet sekä tukemalla Averko-tiimin kautta verkkopainotteisten opintojaksojen tuottamista. Centriassa kehitetään jatkuvasti myös fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä siten, että ne mahdollistavat uudenlaisen digiajan opettamisen ja oppimisen. Opettajien kanssa pyritään myös käymään jatkuvaa keskustelua siitä, millainen pitäisi opetussuunnitelman olla, jotta se tukee digiajan oppimista (vrt. OPS-uudistus).

Verkkopohjaisia koulutuksia kehitetään Centriassa laajasti. Ensimmäinen verkossa toteutettava koulutus aloitettiin liiketalouden koulutuksessa syksyllä 2015. Tätä seurasivat nopeasti seuraavana vuonna aloitetut kemiantekniikan ja sosionomin koulutukset. Vuonna 2016 Centriassa tehtiin strateginen linjaus, että kaikkia monimuoto-opetuksia kehitetään kohti verkkopohjaisia toteutuksia. Käytännössä pyrimme siihen, että vuonna 2018 kaikkia monimuotototeutuksiamme pystyisi opiskelemaan ajasta ja paikasta riippumatta. Koulutuksissamme haetaan myös profiloitumista. Tästä mainittakoon esimerkkeinä panostukset SAP-toiminnanohjausjärjestelmäsisältöjen kehittäminen liiketalouden koulutukseen sekä ponnistukset terveydenhoitajan, kemian tekniikan ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusten vientiin Kiinaan ja Vietnamiin.

Opetussuunnitelmien (OPS) kehittämistä ja muuttamista suoritetaan jatkuvasti muiden muutosten rinnalla. Vuonna 2014 vuonna lähdettiin yhdenmukaistamaan monimuoto- ja päiväopetusten OPSeja siten, että opiskelu ja opettaminen saman koulutuksen sisällä helpottuu. Seuraavassa vaiheessa tuodaan joustavuutta ja projektimaisuutta OPSiin lisäämällä valinnaisuutta ja projektiopintoja. Seuraava askel tulee olemaan monialaisuuden lisääminen. Kannattaa huomioida OPSien uusimisessa sellainen seikka, että sen täytyy kulkea käsi kädessä muiden muutosten kanssa. Muutoksia kokeillaan muutamissa koulutuksissa kerrallaan ja kokemusten mukaan muutoksia otetaan käyttöön muissa koulutuksissa; tällainen pilotoiva tai kokeileva kehittäminen sopii hyvin digitalisaation haltuunottoon. Liian suurien muutosten tekeminen kerralla voi viedä vikaan. Nyt kun muutoksia viedään pala kerrallaan eteenpäin, saamme kokemuksia siitä mikä toimii ja mikä ei.

Työnantajan ja työntekijöiden välillä opettajien työaikasuunnitelmaan (TAS) sovittiin digitalisaatio- ja monimuotomyönteisiä muutoksia. Uudessa TAS-sopimuksessa ei enää erotella lähiopetus- ja suunnittelutunteja ja näiden välisiä suhteita, vaan jokainen opettajan vastuulla oleva opintopiste tuotetaan saman suuruisella resurssilla toteutustavasta riippumatta. Lisäksi opettajien oman opetuksen ja osaamisen kehittämiseen suunnattuja resursseja lisättiin tuntuvasti, jotta voidaan vahvistaa digitalisaation ja monimuoto-opetuksen haltuunottoa. Tämän uuden TAS-sopimuksen vaikutusta organisaatiokulttuuriin ei voi painottaa tarpeeksi. Opettajilla pedagoginen autonomia lisääntyy ja hän voi valita lähestymistapansa opintojaksoilla vapaammin. Tämä mahdollistaa uusien monimuotoisempien ja vahvemmin digitalisaatioon nojaavien toteutusten suunnittelun ja kokeilun.

Centriassa uusittiin opetuksen strateginen toimintaohjelma vuosille 2017-20. Keskeiset strategiset tavoitteet ovat opetuksen monimuotoisuuden kehittäminen, kansainvälisen toiminnan edistäminen, opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio sekä tietenkin henkilöstön osaamisen kehittäminen. Nämä neljä keskeistä tavoitetta ovat olleet jatkuvasti taustalla, kun Centria on kehittänyt opetustaan tukemaan digitalisoituvaa maailmaa. Centriassa uskomme vahvasti, että näillä toimenpiteillä pystymme vastaamaan ajan haasteisiin ja lisäämään opetuksemme vetovoimaa ja tehokkuutta.

Marko Forsell
KTT, Yliopettaja

Digitalisering – till vilken nytta?

På hundra år har vårt samhälle moderniserats enormt. Istället för häst och droska har vi bilar som numera också kan köra sig själva. Istället för att skicka brev med flera veckors postgång kommunicerar vi i realtid via Internet. Och istället för stumfilm, stenkakor och tramporgel kan vi blixtsnabbt streama all världens musik och film i högsta kvalitet. Inget är sig likt.

Utom i klassrummet. Fortfarande går de flesta undervisningssituationer ut på att läraren står i ena änden av klassrummet och förmedlar behövliga fakta till eleverna. Examinationer i slutet av en kurs är också i hög grad en mätning av studerandes förmåga att memorera dessa fakta. Till detta finns det två invändningar. För det första: vad kan numera anses som fakta? Enligt Googles vd Eric Schmidt produceras det numera lika mycket information på två dagar som under hela världshistorien sammanlagt fram till år 2003. För det andra: varför kämpa med att memorera information i den hjärna som sitter inne i våra huvuden när det är så mycket enklare att spara information i den där andra hjärnan? Datorn, alltså.
Speciellt i en utbildningskontext bör man också fråga sig vad som är värt att kunna, oberoende av var man lagrar denna kunskap. Vårt samhälle befinner sig mitt i den tredje industriella revolutionen. Den första skedde kring 1850 då textilindustrin i England mekaniserades, den andra i 1900-talets början då Henry Ford lärde världen om löpande band och massproduktion (The Economist 2012). Robotar som ersättare för manuella arbeten har länge funnits inom storindustrin, men nu riskerar även t.ex. sjukvårdare, journalister och jurister att bli ersatta av en Plåt-Niklas. Inte ens prostituerade kan ta digitaliseringen med ro; de senaste sexrobotarna och applikationerna av virtuell realitet gör att vi snart inte behöver mänsklig närvaro i sänghalmen heller. Vad ska vi människor hitta på att göra när robotarna och datorerna kan sköta allt? Och hur vanskligt är det inte att förbereda morgondagens yrkesarbetande för denna mycket diffusa framtid?
Inom projektet Allegro School of Entrepreneurship har Centria tillsammans med Novia och Åbo Akademi försökt hitta svar på alla dessa frågor. Projektets övergripande syfte är att skapa modeller för en pedagogik som motiverar den studerande själv till företagsamhet och självdrift, eftersom ett framtida arbetsliv förmodas kräva denna förmåga. Livslånga anställningar och guldklockor hör redan till det förgångna, och dagens unga förväntas komma att ha tiotals olika jobb under sina karriärer. Och då är den viktigaste förmågan att kunna anpassa sig och lära sig nytt.

Centrias del i projektverksamheten handlar om att utveckla nya former av pedagogik, och valet har fallit på att utveckla undervisning via video. Eftersom behovet av fortbildning och distansstudier ökar är video ett sätt för många att studera och på samma gång kunna hålla ihop livspusslet. Video är inte enbart ett billigt och smidigt alternativ till ”riktig” undervisning, utan är i många fall ett bättre alternativ. Undervisning via video kan konsumeras när som helst och var som helst. Det går att hoppa över det man inte är intresserad av och titta en gång till på det man inte förstod. Förutom att visa läraren och dennes Power Point-rutor kan en video innehålla t.ex. grafer, filmsekvenser och ljudeffekter. En video kan också textas och därmed förstås även av den som inte förstår föreläsarens språk.

Att använda video behöver inte betyda att man aldrig träffas i ett fysiskt klassrum. Däremot kan tiden i klassrummet användas till undervisningsformer som är mera stimulerande än traditionella föreläsningar. T.ex. kan man i klassrummet hålla debatter och diskussioner, göra grupparbeten, praktiska övningar eller rollspel. Detta koncept kallas för ”flipped classroom”, eller ”omvänt klassrum” på svenska, och betyder att de studerande tar till sig teoridelen hemma och gör övningar i klassrummet, vilket är omvänt jämfört med tidigare.

Problemet med att studerande ska komma förberedda och pålästa till klassrummet är att de aldrig gör det. Själv har jag också deltagit i seminarier där man förväntas ha läst en artikel på förhand, och jag har på sin höjd ögnat igenom materialet. Det omvända klassrummet är en mycket bra idé, men det kräver att instuderingsuppgifterna faktiskt görs. Inom vår projektverksamhet har vi utvecklat högkvalitativa videoföreläsningar som en sorts morot för eleverna, och obligatoriska digitala övningsuppgifter som piska.

Idealiskt ska också den verksamhet som sedan äger rum i klassrummet vara mera inspirerande än en vanlig föreläsning. Inom ramen för det nationella projektet Urareitti har Centria i Jakobstad utvecklat rollspel som en metod för språkinlärning. De studerande försätts i situationer som så långt som möjligt liknar verkligheten. Vi pedagoger skriver ungefärliga manus för händelseförloppet i varje rollspel, och använder relevanta lokaliteter, rekvisita och förklädnader för att öka autenticiteten i rollspelet. Speciellt inom rollspel är det ganska lätt att ta med humor som en del av inlärningen. När studerande trivs och tycker det är roligt lär de sig mycket effektivare än när de sitter hemma med näsan i en bok.

Vi välkomnar digitaliseringen och den tekniska utvecklingen, men digitalisering betyder mycket mer än att bara köpa in iPads och börja dela ut samma gamla material via Internet. Världen förändras och pedagogiken behöver förändras med den.

Mathias Nylund
Projektipäällikkö

Kaksi koulua, yksi huilu

Alueen kulttuurin korkeakoulutusta rinta rinnan

Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutus on saanut nauttia kaiken aikaa tiivistyvästä yhteistyöstä ammattikorkeakoulu Novian taiteen yksikön kanssa. Koulujen musiikin koulutusten vahvuudet täydentävät upeasti toisiaan, ja Novian kulttuurialan koulutuksen monialaisuus avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yhteistyölle erilaisten projektien muodossa. Mozartin Taikahuilu-oopperaa voi hyvällä syyllä pitää tämän yhteistyön huipentumana: kaikkiaan produktion parissa työskenteli satapäinen joukko opiskelijoita ja opettajia sekä muita toimijoita, kolmisenkymmentä näistä Centriasta. Yleisömäärä oopperan esityksissä Kokkolassa ja Pietarsaaressa oli reilut 1500 henkeä.

KUVA 1. Oopperan pahis, Monostatos, ja Yön kuningattaren tytär,  Pamina tukkanuottasilla. Kuvassa: Minna-Leena Lahti ja Macke Söderström (Yh Novia). Kuva: Santeri Jutila.

KUVA 2.  Taminon huilunsoitto lumoaa metsän eläimet. Kuvassa: Johanna Fiskaali, Sampsa Vanhala etualalla. Takana Marjo Hienonen, Tuomo Viherjuuri ja Rebecka Varhama (Yh Novia). Kuva: Santeri Jutila.

Produktiot osana koulutusta

Produktio herätti opiskelijoissa valtavasti positiivista vastakaikua. Ooppera on tunnetusti kallis taidemuoto, mutta koulujen yhteistyö mahdollisti sen tuottamisen verrattain kohtuullisella budjetilla. Kaksikielisyys ja kotikansainvälistyminen tulivat kaupanpäällisiksi rikastuttamaan kommunikaatiota – ne koettiin myös erityisen sopivina oppimishaasteina kulttuurialalle. Produktio oli laaja-alaisuudessaan niin onnistunut, että tuotantotiimissä alettiin pohtia alan koulutuksen järjestämisen tapaa: voisiko projekteilla olla vielä suurempi rooli opetussuunnitelmassa? Produktiossa opittiin ja opiskeltiin monen opintojakson edestä niin sisällöllisesti kuin määrällisesti. Päällekkäisyyksiltä ja vanhan kertaamiselta ei vaativassa taitoaineessa kannatakaan aina välttyä, mutta huolellisella ja pitkäjänteisellä etukäteissuunnittelulla nykyisen opetussuunnitelman mukaista opetusta voisi resursoida produktioihin ja välttyä näin ”koulumaisen”, joskus asiayhteydestä liiaksi erotetun opintojakson järjestämiseltä.

Mozart on Mozart

Mozartin Taikahuilu-oopperan librettoa lukiessa huomaa usein olevansa kuin ö aapisen laidalla; teksti on täynnä symboliikka, jonka selvittämiseen tarvitsee hyllymetreittäin oheiskirjallisuutta, ja asia voi jäädä tutkimisen jälkeenkin nykyihmiselle osin etäiseksi. Väliin pöyristyttää, hiukan naurattaa, huvittaa ja enimmäkseen tylsistyttää. Mozart tekee kuitenkin ihmeitä ja puhaltaa tekstin täyteen elämää: musiikki tarjoaa parhaat ilmaisulliset vinkit kapellimestarin ja orkesterin lisäksi myös ohjaajille, laulajille ja usein myös lavastajille. Musiikista otettiin todella vaari Centrian ja Novian produktiossa, jonka oivaltava ohjaus tempaisi mukaansa koko lauluensemblen tavalla, jota myös paikallislehdet yksimielisesti kiittelivät.

Keski-Pohjanmaan artikkeli 26.4.2017
ÖT:n artikkeli 25.4.2017

Koulutusta ja elämyksiä myös tulevaisuudessa

Kulttuuriala on monessa mielessä erityinen koulutusala ammattikorkeakoulukentässä. Luovien taitoaineiden opetus edellyttää koulutukselta usein muiden alojen näkökulmasta jo vanhentuneita opetusmenetelmiä. Kun toisessa äärilaidassa on digiloikan myötä aikaan ja paikkaan sitomaton verkko-oppiminen, niin lauluopiskelija tapaa edelleen opettajansa kasvokkain erityisakustoidussa tilassa, jossa ei voi olla muuta samanaikaista toimintaa. Oppimisprosessin hedelmät korjataan yleisölle avoimissa konserteissa tai muissa tilaisuuksissa, joiden arvo ja merkitys avautuvat paikalle tuleville uteliaille silmille ja korville. Vahva alueellinen yhteistyö on tärkeimpiä edellytyksiä kulttuurialan koulutuksen tulevaisuuden kantokyvyn kannalta. Tähän Kokkolan ja Pietarsaaren alueella on erityiset mahdollisuudet, ja yhteistyön kahden kulttuurialan korkeakoulutuksen välillä soisi tiivistyvän entisestään.

Juho Alakärppä
Opettaja

Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus Centriassa

Yrittäjyyden merkitys ja arvostus ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina. Uusista työpaikoista valtaosa syntyy mikro- ja pienyrityksiin. Tämä haastaa suomalaisen koulutusjärjestelmän. Tarvitsemme uusia yrittäjiä sekä olemassa olevien yritysten jatkajia. Yksinomaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa omistajanvaihdos on edessä noin 3 500 yrittäjällä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Elinvoimaisuuden näkökulmasta yrittäjyyden tulee olla yhä useamman nuoren saavutettavissa oleva ja toivottu vaihtoehto. Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaviivat (Opetusministeriö 2009) ja vuonna 2017 julkaistut uudet opetuksen yrittäjyyslinjaukset (OKM 2017) antavat myös pohjan kehittää toimintaa yrittäjyyttä edistävään suuntaan.

Pohjois-Pohjanmaan nuoret tekevät tulevaisuuden on Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma vuosille 2016–2020 (www.minunpolkuni.fi). Sen keskeisenä tavoitteena on yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen, yrittävän kulttuurin rakentaminen ja yrittäjyyden oppimisympäristöjen kehittäminen. Tavoitteena on sisällöllisesti yhtenäinen yrittäjyyskasvatuksen polku, jossa opiskelijan tietotaito lisääntyy kumulatiivisesti. Opintojen jälkeen nuori näkee yrittäjyyden realistisena vaihtoehtona.

Yrittäjyydellä Centria-ammattikorkeakoulussa on pitkät juuret. Aikoinaan jo Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun aikaan asia huomioitiin ja Centria onkin ollut ensimmäinen Suomen ammattikorkeakouluista, jossa laadittiin yrittäjyysstrategia. Tämän vuonna 2010 laaditun Yrittäjyysohjelma 2013:n mukaan yrittäjyysprosessi ammattikorkeakoulussamme on kaiken kattava oppimisprosessi (KUVIO 1).

KUVIO 1. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yrittäjyysprosessi (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimusraportteja 2002. Higher Education as a Pathway to Entrepreneurship)

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on yrittäjyysmyönteisten asenteiden kehittäminen ja yrittäjyysvalmiuksien luominen. Tämä toteutuu, kun näitä asioita on sisällytetty niin perusopintoihin kuin  ammattiopintoihin sekä syventäviin, suuntaaviin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Lisäksi tähän liittyvää oppimista tapahtuu luonnollisesti projektien, harjoittelun ja opinnäytetyön avulla. Tähän oppimisprosessiin kytketään lisäksi ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeet. Omalta osaltaan mukana vaikuttamassa ovat myös opiskelijan perheyhteisö ja harrastukset. Unohtaa ei sovi ammattikorkeakoulun omaa yrittäjyyskulttuuriakaan.  (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2010.)

Keväällä 2015 julkaistujen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) yrittäjyyssuositusten mukaisesti ammattikorkeakoululla tulee olla valmiudet ja toimintamallit, joiden avulla opiskelija voi opintojen tukemana ja niihin yhdistettynä viedä omaa liikeideaansa yrittäjänä eteenpäin. Yrittäjyysopinnot ja -toiminta tukevat opiskelijoiden erilaisia tarpeita niin yrittäjyyden asenteiden, sisäisen yrittäjyyden kuin oman yrittäjäuran tukemisessa. (Arene 2015.)

OKM:n selvityksessä Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen suomalaisissa korkeakouluissa (OKM 2015) Centria sijoittuu parhaaseen kategoriaan, yrittämäinen ammattikorkeakoulu, jossa:

  • Yrittäjyys on keskeinen osa ammattikorkeakoulun strategiaa.
  • Yrittäjyys on osa ammattikorkeakoulun toimintatapaa sekä läpäisyperiaatteena/yrittäjämäisenä toimintatapana että yksittäisinä yrittäjyyttä tukevina toimina tasolla 4–5 eli joko erittäin hyvin tai erinomaisesti.
  • Yrittäjyyden edistymistä korkeakoulussa seurataan ja arvioidaan kattavasti.
  • Ammattikorkeakoulun pedagogiset käytännöt tukevat yrittäjämäistä toimintatapaa tasolla 4–5 eli erittäin hyvin tai erinomaisesti.
  • Ammattikorkeakoulussa tunnistetaan yrittäjyydestä kiinnostuneet ja tarjotaan heille tukea yrityksen perustamisessa: toteutuu tasolla 4–5 eli erittäin hyvin tai erinomaisesti.
  • Yrittäjyyttä tuetaan TKI-hankkeiden kautta, TKI-toiminta yhdistetään myös opetukseen.

Eli nämä huomioiden voimme olla ylpeitä, vai voimmeko? Mitä on käytännön yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus Centriassa? Onko jokainen opettaja sisäinen yrittäjä?

Yrittäjyyttä edistäviä toimintatapoja Centriassa

Erilaisia esimerkkejä yrittäjyyden oppimisesta autenttisissa oppimisympäristöissä on useita. Esihautomotoiminta on mahdollistanut oman idean kehittämisen ja yritystoiminnan käynnistämisen osana opintoja. Käytännössä tämä toteutetaan osana syventäviä opintoja, projektiopintoja,  opinnäytetyötä; tapauskohtaisesti räätälöiden. (Arhio & Kaakko 2011; 2015a.)

Harjoitusyritys-konseptia (Finpec) on käytetty sekä liiketalouden että tekniikan koulutusohjelmissa (Kaakko & Arhio 2014; Arhio & Kaakko 2015b.) Sen jatkona ja ohella Nuori Yrittäjyys –ohjelma (NY) on käytössä ja laajenemassa. Yrityspeli ja erilaiset simulaatiot ovat osa laaja-alaista yrittäjyyskasvatusta. Monesti opettaja saattaa toteuttaa yrittäjyyttä edistäviä menetelmiä luontaisesti huomaamatta sen olevan yrittäjyyskasvatusta käytännössä.  Yrityksille (tai muille ulkopuolisille) tehtävät projektit ovat usein juuri tällaista yrittäjämäistä toimintaa.

Opiskelijoiden projektit yrityksissä voivat liittyä mm. tuotekehitykseen, markkinointiin, tuotannon suunnitteluun tai laitehankintoihin. Opiskelijat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja messuja. Ne voivat olla harrastemessuja, hyvinvointimessuja tai NY-messuja. Kaikki alat tekevät yhteistyötä erilaisten alueen tapahtumien kanssa. On muistettava, että yrittäjyyskasvatus pohjimmiltaan on ja tulee esiin myös muissa kuin yrittäjyyteen tai liiketoimintaan suoraan liittyvissä opinnoissa.

Osuuskunta Mediaholvi perustettiin Ylivieskassa vuonna 2013 mediatekniikan opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseksi. Mediaholvi tarjoaa media-alan palveluita esimerkiksi videokuvauksen ja valokuvauksen, ohjelmistokehityksen, sekä pelikehitykseen ja julkaisujen tekemiseen.  (www.mediaholvi.com )

Esimerkkinä e-oppimisen mahdollisuuksista yrittäjyyskasvatuksessa ovat Yrittäjyyden verkkokurssit Averkossa (Arhio & Kaakko 2010). Näissä korostuu oppimisen autenttisuus ja omien vahvuuksien löytäminen osana sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Averkon 15 opintopisteen kokonaisuus sisältää (verkko)opintojaksot: Yrittäjyys ja yrityksen toimintaympäristö, Liiketoiminnan suunnittelu ja käytännön yritystoiminta sekä Osaaminen tuotteistaminen ja myynti. Nämä ovat vapaasti valittavina kaikille ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Jokainen Centrian henkilö voi olla yrittäjyyskasvattaja

 Opetushenkilöstön yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista voidaan kehittää täydennyskoulutuksen ja yritysyhteistyön avulla. Yrittäjyyskasvatuksen toimintamenetelmien kehittämisessä hyödynnetään yhteisopettajuutta ja mentorointia. Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan oppimisessa vahvistetaan työelämälähtöistä projektioppimista ja verkostomaista työskentelyä. Centria-ammattikorkeakoulussa ollaan valmiita kokeilemaan uudenlaisia opetustapoja ja henkilöstön osaamisen vaihtoa. Yhteisenä tavoitteena yrittäjyydestä tunnettu ja tunnustettu korkeakoulu.

LÄHTEET

Alasaarela, E., Fallenius, M., Halkosaari, T., Huhta, T., Jansson, L., Jylhä, E., Lahtela, M., Nivala, K., Nokso-Koivisto, P. & Telkki, M. 2002. Higher Education as a Pathway to Entrepreneurship. Benchmarking Report. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu/ Mellersta Österbottens yrkeshögskola. A: Tutkimusraportteja/ Forskningsrapporter.

Arene. 2015. Arenen yrittäjyyssuositukset  http://www.arene.fi/sites/default/files/PDF/2015/Arenen%20YS%2012032015.pdf

Arhio, K. & Kaakko, M-L. 2010. E-learning in Entrepreneurship –   development towards social media. Conference Proceedings in BAMDE conference 8-10 September, Borovets, Bulgaria.

Arhio, K. & Kaakko, M-L. 2011. Business pre-incubator as a learning network: a case study in the University of Applied Sciences.  In:  Fayolle, A. & Torodov, K. (eds.) The European Entrepreneurship in the Globalizing Economy. p.  194-202. Edward Elgar Publishing.

Arhio, K. & Kaakko, M-L . 2015a. Supporting Students’ Entrepreneurship as a Part of University Studies – Practical Example of Pre-incubator Actions. Conference Proceedings of the third 3E Conference, ECSB Entrepreneurship Education Conference, 22 –24 April 2015,  Lüneburg, Germany. https://www.dropbox.com/sh/futrs8ehze4asux/AACGoOdB_IIwpvOJ7pCttyo5a/Arhio%2C%20K.%20%26%20Kaakko%2C%20M-L.%20Supporting%20Students%20Entrepreneurship%20as%20a%20Part%20of%20University%20Studies%20-%20Practical%20Example%20of%20Pre-incubator%20Actions.pdf?dl=0

Arhio, K. & Kaakko, M-L. 2015b.  Fun of Learning in a Virtual Practice Enterprise. In: Todorov, K. & Dimitrov, M. (eds.) Entrepreneurial/Managerial Innovative Strategies and Behaviour in Global Multucultural Environment. Proceedings of the Sixth International Conference. 9-12. September 2014. Nessebar, Bulgaria. p. 247-256. BAMDE. Sofia.

Development of entrepreneurship education in Northern Ostrobothnia PoPYk project 2015–2017. www.minunpolkuni.fi

Kaakko, M-L & Arhio, K. 2014. Oppimisen iloa harjoitusyrityksessä: harjoitusyritys tekniikan koulutuksen yritystalouden opetuksen pedagogisena menetelmänä. The conference proceedings. Yrittäjyyskasvatuspäivät Seinäjoella 25.9. -26.9.2014.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.  2010. Yrittäjyyden strateginen toimintaohjelma 2013.

Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78869/opm07.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen suomalaisissa korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:17. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75160/tr17.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. http://minedu.fi/documents/1410845/4363643/yrittajyyslinjaukset-koulutukseen-okm-2017.pdf/dd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e

Kaija Arhio
KTT, Yliopettaja

Eija Huotari
KTT, Lehtori

Yrittäjyyden edistäminen Centriassa – opiskelijan ääni
NUORET TEKEVÄT TULEVAISUUDEN  

Centria-ammattikorkeakoulussa jokainen opiskelija kohtaa yrittäjyyden osana opintojaan. Yrittäjyyskasvatuksessa korostuu opiskelijan laaja-alaisten yrittäjyysvalmiuksien kehittyminen. Ammattikorkeakoulussa huomioidaan erityisesti myös uuden liiketoiminnan luomisen ja ideoiden kaupallistamisen mahdollisuudet. Opiskelijalle yrittäjyys näyttäytyy yhtenä mahdollisena uravaihtoehtona. Yrittäjyyttä ja muita työelämätaitoja vahvistetaan opintojen aikana.

Kolme insinööriopiskelijaa Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipisteestä ovat jo pitkällä yrittäjyyden tiellä, vaikka opintoja on vielä jonkin verran jäljellä: sähköinsinööriksi opiskelevat Roope Ollila ja Adda Seghier sekä tuotantotalouden insinööriopiskelija Juho Valkola ovat tämän lukuvuoden ajan suunnitelleet omaa NY-yritystä ja tehneet siihen liiketoimintasuunnitelmansa ja perustaneet NY-yrityksen. ”Insinööreillä on jo opiskeluaikana hyvät mahdollisuudet yritystoimintaan”, kehaisevat pojat suunnitellessaan lähtöä opiskelijayritysten finaaliin Helsinkiin tavoittelemaan 15000 euron pääpalkintoa. Roope Ollilan yritysidea perustuu innovaatioon ja Juho Valkolan puolestaan opiskeluaikana hankittuun osaamiseen, jota voi käyttää teollisuusyritysten konsultointiin. ”Periaatteessa kaikilla insinööriopiskelijoilla on osaamista, jota voisi tarjota yritysten käyttöön jo opiskeluaikana”, Juho vakuuttaa.

Roope Ollilan ja Adda Seghierin innovaatio on älykäs sähköpatteri, joka tuotteena tuottaa jatkuvaa tuottoa, vaikka ei tekisi mitään sen kerran myytyään. ”Tämän tuotteen suhteen riskit ovat olemattomat, asiakas maksaa omalla sähkölaskullaan tuotteesta yrittäjälle, ja saa samalla oman sähkönsä huomattavan edullisesti. Patteri tuottaa oman hintansa jo vuodessa asiakkaalle”, kertoo Roope Ollila Adda Seghierin kanssa yhdessä perustamastaan Segoll NY –yrityksen tuotteesta, joka on tällä hetkellä tuotekehitysvaiheessa ja laite on valmistuksessa alihankkijoilla. Sen tuotto opiskelijayrittäjille on nyt 80 senttiä päivässä, mutta parempaan tulokseen NY-yrittäjä pyrkii, joten Roope Ollilalla on jo tuotteen parantaminen mielessä, sillä hän on havainnut, että tuote voisi olla vielä kannattavampi. Muitakin keksintöjä Roope on kurssikaveriensa kanssa tehnyt, mm. sulautettujen järjestelmien kurssilla he suunnittelivat automatisoidun sälekaihtimen.

KUVA 1. Edda Seghier, oik. ja Roope Ollilla esittelevät keksintöään edullisemmasta sähkölämmityksestä NY-yritysmessuilla Helsingissä. Kuva: Eija Huotari.

Juho Valkolan yritysidea on puolestaan Suunnittelutyö Valkola NY, joka on tuotannonsuunnittelua ja tuotannon johtamisen konsultointia tarjoava yritys.

KUVA 2. Tuotantotalouden opiskelija Juho Valkola esittelemässä Helsingissä yritysideaansa, joka työllistäisi opiskelijoiden osuuskunnassa kaikki halukkaat opiskelijat. Kuva: Eija Huotari.

Juho Valkolan mielestä tuotantotalouden insinööriopinnot antavat laajan osaamisalustan kaikkeen liiketoimintaan liittyvään ja opinnoissa onkin tullut uusin tieto niin johtamisesta, strategioista kuin markkinoinnista ja tuotantotalouden suunnittelusta sekä logistiikasta. ”Näin olen saanut erityisosaamista valmistavan teollisuuden toimintaan ja koulutuksen antama valmius yrittäjyyteen avaa lukemattomia mahdollisuuksia”, Juho kertoo.

Jokaisesta ”inssistä” voi tulla yrittäjä

”Opinnoissa viimeiset vuodet kaikilla on mahdollisuus painottaa opiskeluaan niihin asioihin, joista on erityisen kiinnostunut ja mitä sitten työelämässä haluaisi tehdä ja yrityksiin tehtävä opinnäytetyö antaa loppuasiantuntijuuden”, Juho selvittää ja lisää, että koulutuksessa saa nimenomaan niitä taitoja, joita alueen yrityksissä tarvitaan. ”Kun osaa jonkin asian oikein hyvin, voi konsultointia yrityksille tehdä jo opintojen aikana, ja ottaa osaa erilaisiin yritysprojekteihin,” Juho on havainnut.

KUVA 3. Maiju (vas.), Katri ja Laura pyörittivät vuoden ajan Karvaamo NY:tä, liikeideaa käytiin pitchaamassa Tallinnassa saakka. Kuva: Eija Huotari.   

Jo opiskeluaikana on Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä ollut mahdollista kokeilla liiketoimintaa konkreettisesti 10 opintopisteen valinnaiskurssilla NY Start Up –ohjelmassa, joka on yrittäjyysvalmiuksia ja -taitoja kehittävä opinto-ohjelma korkeakoulussa opiskeleville. Ohjelman aikana ideoidaan ja pilotoidaan omaa yritysideaa käytännössä, mikä erottaa ohjelman virtuaaliharjoitusyrityksistä tai erilaisista idea- tai liiketoimintasuunnitelma-kilpailuista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat (1-3 opiskelijan ryhmissä) perustavat yrityksen, jonka nimissä he pyörittävät ja kehittävät liiketoimintaansa. Yrityksessä tehdään oikeita asioita ja myyntiä oikealla rahalla. Usein myynti tapahtuu erilaisissa koululla järjestetyissä myyntitapahtumissa tai messuilla. Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä tätä toimintamallia on toteutettu lukuvuosina 2014–2015 liiketalouden koulutusohjelmassa ja lukuvuonna 2016–2017 tekniikan koulutusohjelmassa.

NY-yrityksissä on ollut erilaisia konsultti- ja palveluyrityksiä sekä maahantuontiin liittyviä yrityksiä.

KUVA 4. Opiskelijat ovat järjestäneet koululla NY Start Up –kurssilla useita messuja, joilla myivät yritystensä tuotteita niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle ja vieraille. Etualalla liiketalouden opiskelijat Jenny ja Emilia myymässä itsetekemiään kynttilöitä. Kuva: Eija Huotari.

Kaksi tutkintoa osoitus sisäisestä yrittäjyydestä

Opiskelijan on mahdollista osoittaa sisäistä yrittäjyyttä jo opinnoissaan. Eikä sen tarvitse olla liiketoimintaa, vaan aktiivinen tapa, jolla opiskelija opiskelee. Tällainen esimerkki on Kimi Siltala, jota voi luonnehtia sisäiseksi yrittäjäksi: hän opiskelee sekä sähkö- ja voimalaitosinsinööriksi sekä tuotantotalouden insinööriksi.

KUVA 5. Kimi Siltala tekee kaksi insinööritutkintoa; Opinnäytetyönsä hän teki lämpökuvauksina drone-kameralla. Kuva: Eija Huotari.

 Kimi Siltalalla ovat opinnot jo pitkällä ja hän on valmistumassa ennätysajassa näihin molempiin tutkintoihin.

Yrittäjyyttä tukevat oppimisympäristöt ja –menetelmät

Kaikki ammattikorkeakouluopinnot vahvistavat opiskelijan omaa polkua, olipa opiskelijan tavoitteena joko asiantuntijana tai yrittäjänä työskenteleminen valmistuttuaan. Opiskelijoita aktivoidaankin asettamaan itselleen tavoitteita ja rakentamaan tietoisesti omaa urapolkuaan, jossa yhtenä vaihtoehtona on yrittäjyys, tai ura jossakin alueen pk-yrityksessä.

Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan oppimisessa vahvistetaan verkostomaista työskentelyä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhteistyössä ovat mukana yrittäjyyskasvatuksen yhteistyökumppanit. Kun alkava yrittäjä tietää mitä hän itse osaa ja mistä verkostosta hän löytää sen mitä ei itse osaa, hänellä on mahdollisuus hallita kaikki tarvittava osaaminen liiketoiminnan synnyttämiseksi. Kansainvälinen verkosto on avainroolissa kv-liiketoiminnan pilotoinnissa.

Opiskelijat oppivat yrittäjyyttä monialaisissa autenttisissa yrittäjyyden oppimisympäristöissä harjoitusyrityksissä, osuuskunnissa ja työelämäprojekteissa. Näin menetellen tuodaan tutkimuksesta liiketoimintaa -ajattelu osaksi opintoja kaikilla koulutusaloilla. Kytketään yrittäjyysopintoja entistä tiiviimmin uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja yritysten innovaatioprosesseihin.

Yritysten uusiutumiskyky on yhä tärkeämpää. Tuomalla oppiminen osaksi Start up -maailmaa ja TKI-prosesseja opiskelijoiden ja oppilaitoksen toiminta kiinnittyy yhä voimakkaammin alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Tutkimustoimintaan ja uusien innovaatioiden kehittämiseen pohjautuva liiketoiminnan oppiminen on motivoivaa ja haastaa oppijat sekä koulutusorganisaatiot parhaimmilleen. Tämä on valmentamista tulevaisuuden työelämä- ja yrittäjyystaitoihin (TAULUKKO 1).

 

Luova ja soveltava ajattelu

  

Osaamisen kehittäminen

  

Elämänhallintataidot
 

Tunneäly

Elinikäinen oppiminen

Kriittinen ajattelu

Ongelmanratkaisutaito

Innovointikyky

Kansainvälisyys

Kestävä talousajattelu

 

  

Yhteistyö- ja neuvottelutaidot

Tiimityö- ja johtamistaidot

Verkostoitumiskyky

Projektiosaaminen

Tiedonhallinta

Tieto-ja viestintäteknologia

Medialukutaito

Liiketalousosaaminen

 

  

Positiivinen asenne

Hyvinvointiosaaminen

Oma-aloitteisuus

Yritteliäisyys

Vastuullisuus

Monikulttuurisuus

Oman talouden hallinta

 

TAULUKKO 1. Tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaidot (mukaillen Institute for the future 2020)

Yrittäjyysopintojen asemaa vahvistetaan.

Yrittäjyysopintojen toteuttamisessa huomioidaan globalisaatio, kestävä kehitys ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.  Se tarkoittaa tavoitteiden asettamista nykyistä korkeammalle, resurssien kohdentamista uusilla tavoilla sekä tulevaisuuden megatrendien tarkkaa huomioimista. Yrittäjyyden vahvistaminen on myös toimintakulttuurin kehittämistä ja esteiden poistamista.

Yhteisillä tapahtumilla ja teemaviikoilla sekä tuomalla yrittäjyystarinoita ja yrittäjyyskasvatuksen toteutustapoja monipuolisesti esille lisätään yrittäjyysmyönteistä kulttuuria ja ilmapiiriä Centriassa edelleen.

LÄHTEET

NUORET TEKEVÄT TULEVAISUUDEN. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016-2020. http://pohjois-pohjanmaa.yesverkosto.fi/files/2016/02/Popyk_esite_web_aukeama.pdf. www.minunpolkuni.fi, luettu 20.5.2017

Eija Huotari
KTT, Lehtori

Kaija Arhio
KTT, Yliopettaja

Alueellisella näkökulmalla kansainväliseksi toimijaksi

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvuuksiksi on määritelty mm. aidot työelämäyhteydet, oman alueen ja yritysten tarpeiden tunteminen sekä mahdollisuudet kokeilevaan toimintaan (Arene, 2017). Näitä samoja sanoja voisi käyttää kuvailemaan myös Centria-ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa. Alusta lähtien työelämäyhteistyö on ollut meille tärkeää ja koko TKI-toimintamme perustuu alueemme työelämän tarpeisiin. Kokoomme suhteutettuna TKI-toimintamme volyymi on merkittävä ja tästä näkökulmasta katsottuna olemme edelläkävijä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Tarjoamme yrityksille ja organisaatioille tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalveluita joiden avulla he voivat kehittää omaa osaamistaan, tuotteitaan, palvelujaan ja toimintaprosessejaan. Tällä hetkellä meillä on käynnissä 65 eri tutkimus- ja kehittämishanketta, viime vuonna ulkopuolinen TKI-rahoituksen määrä kasvoi yli 70 % ja kokonaisvolyymi oli n. 6,5 milj. €. TKI-toiminnan painoaloiksi ovat muodostuneet kemia ja biotalous, digitalisaatio, tuotantoteknologia sekä yrittäjämäinen palvelutoiminta. Tällä hetkellä toimintamme työllistää n. 130 henkilöä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa, joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Olemme aktiivisesti mukana kolmen maakunnan aluekehitystyössä ja meillä on merkittävät kansainväliset verkostot.

Centrian perustamisesta on kulunut 25 vuotta ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on lähestulkoon yhtä pitkä historia. Tässä vaiheessa voisimme katsoa takapeiliin ja todeta tyytyväisinä, että olemme saaneet paljon aikaiseksi. Olemme toki tyytyväisiä, mutta tässä tilanteessa on ennen kaikkea syytä katsoa eteenpäin ja miettiä seuraavia 25 vuotta. Väitän, että toimintaympäristömme on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut yhtä paljon kuin edellisen 20 vuoden aikana yhteensä. Muutosvauhti kiihtyy, maailma muuttuu ja myös ammattikorkeakoulun toiminnan pitää muuttua. Kysymys kuuluu, mitä tarvitsemme, jotta me pärjäämme myös seuraavat 25 vuotta? Voin heti alussa paljastaa, etten tiedä vastausta. Samalla väitän, että kukaan ei tiedä vastausta. Meidän ei kuitenkaan kannattaa jäädä tulevaisuutta passiivisesti odottamaan vaan mieluummin haluamme olla mukana aktiivisesti luomassa tulevaisuuttamme uusine toimintamalleineen.

Merkittävät muutostekijät ovat, kuten monessa muussakin yhteydessä, digitalisaatio ja globalisaatio. Toimintamme ytimessä on uuden tiedon hankkiminen ja tämän tiedon muuttaminen osaamiseksi. Joskus uusi tieto perustuu teoriaan, joskus se nousee käytännöstä. Joskus luomme uutta tietoa, joskus tuomme maailmalta uutta tietoa alueellemme. Keskeisintä on kuitenkin se, mitä me tällä uudella tiedolla teemme. Tieto pitää viedä käytäntöön, jotta se johtaa uuden oppimiseen ja kehitykseen. Digitalisaatio ja globalisaatio vaikuttavat ennen kaikkea tiedon saatavuuteen. Ennen vanha yliopistoilla ja korkeakouluilla oli jonkinlainen tietomonopoli, tai ainakin heillä oli tietoa saatavilla eri tavalla kun yrityksillä ja muilla toimijoilla. Tämä on muuttunut ja tänä päivänä tietoa on saatavilla aivan eri tavalla kuin 25 vuotta sitten. Muutos on ollut suorastaan huimaava. Paljon tietoa on saatavilla ja se on kaikilla saatavilla, mutta sitä ei välttämättä osata hyödyntää (Prescott, 2016).

Nimenomaan siksi on hyvä muistaa, että tieto ei ole sama asia kuin osaaminen. Uskon, että tämä ero on meidän tulevaisuutta ajatellen olennainen. Tieto ei automaattisesti muutu osaamiseksi, eikä suoraan johda positiiviseen kehitykseen (Ananiadou ja Claro, 2009). Prescott (2016) puhuu osaamisportaista ja tämän mallin mukaan datan pitää ensin muuttua tiedoksi, tiedon muuttua informaatioksi, informaation muuttua osaamiseksi, osaamisen muuttua kompetenssiksi ja lopuksi kompetenssin muuttua kilpailukyvyksi.

Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan tulee jatkossa entistä enemmän keskittyä valtavan tietomäärän jalostamiseen alueen näkökulmasta olennaiseksi osaamiseksi ja kilpailukyvyksi. Samaa tietoa on globalisaation kautta saatavilla kaikkialla maailmassa, mutta alueelliset tarpeet ja alueelliset vahvuudet vaihtelevat. Paljon puhutaan tänä päivänä älykkäästä erikoistumisesta (OECD, 2013; European Comission, 2013) ja siinä on kyse nimenomaan siitä, miten alueet pystyvät erottautumaan globaalisessa kilpailussa. Mitä tietoa on meidän alueella olennaista? Mitä osaamista meillä on ja mitä meidän tulisi rakentaa? Kenen kanssa meidän alueen kannattaisi tehdä yhteistyötä? Ja mikä on ammattikorkeakoulun rooli tässä kaikessa? En lähde vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta haluan esittää kolme teesiä, joiden uskon tulevan ohjaamaan toimintaamme seuraavien vuosien aikana.

1. Vuorovaikutteinen yhteisluominen

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene (2017) toteaa tuoreessa selvityksessä, että olemme siirtymässä pois perinteisestä yhteistyöstä (co-operation) kohti vuorovaikutteiseen yhteisluomiseen (co-creation) (Arene, 2017). Tämä on hyvä ja tervetullut kehitys. Kuitenkin voin todeta, että vuorovaikutteinen yhteisluominen on vielä tässä vaiheessa enemmän suosittu juhlanpuheaihe kuin varsinainen käytäntö. Ensimmäiset askeleet on otettu myös Centriassa, mutta meillä on vielä paljon opittavaa. Vuorovaikutteinen yhteisluominen pitäisi jatkossa näkyä sekä opetuksessa että TKI-toiminnassa. Tiedon ja osaamisen siirto ei enää riitä, vaan meidän on luotava toimintamalleja, missä ammattikorkeakoulu yhdessä yritysten ja muu sidosryhmien kanssa luo uusia tapoja oppia ja kehittää.

2. Alueelliset juuret ja kansainväliset siivet

Aluekehitys ja alueellinen vastuu on merkittävä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Kuitenkin kilpailu on globaalia ja kilpailemme kansainvälisten korkeakoulujen ja tutkimusinstituuttien kanssa. Kansainvälisyyden merkitys korostuu kaikessa kehittämistoiminnassa, mutta samalla alueellinen vastuu säilyy. Siksi tarvitsemme alueelliset juuret ja kansainväliset siivet. Tutkijoiden ja kehittäjien tulisi liikkua yhä enemmän kansainvälisissä verkostoissa ja siellä liikkuessaan heidän on katsottava ja pohdittava asiat nimenomaan alueellisesta näkökulmasta.

 3. Profiloituminen

Strategisen suunnittelun vaikeimmaksi osaksi on monesti osoittanut poisvalitseminen. On niin paljon mielenkiintoista ja kivaa, mitä voisi tehdä. Ja mitä jos vahingossa jättää väärät asiat pois? Kuitenkin on muistettava, että mikään korkeakoulu ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija. Tämä asia pätee varsinkin kun puhutaan TKI-toiminnasta. Olemme asiantuntijaorganisaatio ja meidän on päätettävä minkä alojen asiantuntijoita me haluamme olla. Olemme siinä prosessissa päässeet eteenpäin, mutta kärki on vielä teroitettava. Lisäksi tässäkin asiassa on otettava huomioon alueelliset tekijät. Profiilimme ja kärkialojemme tulisi olla sellaiset, että ne palvelevat alueemme yrityksiä ja toimijoita avaamalla ovia kansainvälisille markkinoille. Kyse ei ole pelkästään Centrian profiloimisesta, vaan koko alueen älykkäästä erikoistumisesta.

Sain urani alkuvaiheessa seuraavan viisaan neuvon, joka on jäänyt mieleen: It’s not about what you know, it’s about who you know. But if you don’t know ”the what”, ”the who” won’t talk to you. Väitän, että tämä pätee myös tämänhetkiseen tilanteeseemme. Tiedon vuorovaikutteinen synty korostuu entistä enemmän ja verkostoitumisen merkitys kasvaa. Verkosto on välttämätön, mutta ei riittävä tekijä, kun menestyksestä puhutaan. Jotta me pääsemme mukaan oikeisiin verkostoihin, meidän on huolehdittava, että osaamisemme on korkealla tasolla. Ja jotta kansainväliset verkostot parhaimmalla tavalla palvelisi alueellisia tarpeita, meidän on huolehtiva, että osaamisprofiilimme vastaa alueen tarpeita.  Olettakaamme siis, että oikeanlainen osaaminen yhdistettynä oikeanlaisiin alueellisiin ja kansainvälisiin kumppaneihin kantaa meidät myös seuraavat 25 vuotta.

LÄHTEET

Ananiadou, K. and Claro, M. 2009. 21st Century Skills and Competences for New Millennium Learners in OECD Countries. OECD Education Working Papers, No. 41, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/218525261154

Arene 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta – Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa koskeva rakenteellisen kehittämisen selvitys. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2017. http://arene.fi/sites/default/files/PDF/2017/TKI-RAKE/Innovaatioita%2C%20kehitt%C3%A4mistoimintaa%20ja%20tutkimusta_painojulkaisu_23032017.pdf

European Comission 2013. The role of clusters in smart specialisation strategies. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/other_reports_studies_and_documents/clusters_smart_spec2013.pdf

OECD 2013.  Innovation-driven Growth in Regions: The Role of Smart Specialisation. Paris: OECD Publications. https://www.oecd.org/innovation/inno/smart-specialisation.pdf

Prescott, M. 2016. Big Data: Innovation and Competitive Advantage in an Information Media Analytics Company. Journal of Innovation Management JIM 4, 1 (2016) 92-113 HANDLE: http://hdl.handle.net/10216/83250

Jennie Elfving
Johtaja
CENTRIA tutkimus ja kehitys

Centria-ammattikorkeakoulu osana kemian klusteria

Keski-Pohjanmaan kemian klusteri tuottaa korkean jalostusasteen tuotteita kaupallisesti hyödynnettäväksi. Monipuolista yritystoimintaa tukevat alueen tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä koulutuslaitokset, jotka tarjoavat yrityksille viimeisimmän tiedon ja osaavan henkilökunnan.

Menestyvää yritystoimintaa

Kemian klusterin keskus on Kokkolassa sijaitseva Pohjois-Euroopan merkittävin teollisen kemian keskittymä, Kokkola Industrial Park (KIP), jossa toimii useita kansainvälisiä kemianteollisuuden yrityksiä, muita teollisia toimijoita sekä yli 70 palveluyritystä. KIP:in alue on ollut vuosikymmeniä vahvan kasvun aluetta ja sen yritykset ovat maailman johtavia toimijoita useillakin mittareilla mitattuna. 2000-luvulla suurteollisuusalueen yritykset ovat investoineet lähes 500 miljoonaa euroa oman tuotantonsa kehittämiseen. Nykyään KIP:in alueella toimivat yritykset työllistävät suoraan 2 200 henkilöä suurteollisuuden viennin arvon ollessa 1,1 miljardia euroa vuodessa.

Vahvan teollisuusalueen synnylle Kokkolaan on selkeät perusteet, jotka ovat pitäneet pintansa ja kehittyneet halki vuosikymmenten: loistava sijainti, vakaa toimintaympäristö, erinomainen infrastruktuuri, monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä sitoutuneen ja osaavan työvoiman hyvä saatavuus ovat asioita, jotka antavat hyvät lähtökohdat yritysten menestyksekkäälle toiminnalle. Teollisuusalueen ympärille syntynyt klusteri tarjoaa synergiaetuja ja edistää myös ympäristössä sijaitsevien kemian alan yritysten toimintaedellytyksiä.

Korkeatasoista koulutusta

Suurteollisuusalueen työntekijöistä jopa 25 %:lla on korkea-asteen tutkinto. Kemian klusteriin kuuluvatkin teollisuuden lisäksi kattava koulutusverkosto sekä monipuoliset tutkimus- ja tuotekehitysympäristöt. Menestyvä teollisuusalue ja korkeatasoinen koulutustarjonta ovat jo kauan ruokkineet toinen toisiaan positiivisen kasvun ja osaamisen kierteeseen. Määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ näkyy vahvasti sekä kemian alan yrityksissä, että alan koulutuksen ja tutkimuksen korkeatasoisena keskittymänä.

Talonpojankadulta Kokkolasta löytyy kemiantekniikan koko koulutusväylä ammatillisen tason koulutuksesta tohtorikoulutukseen. Koulutusjärjestelmä reagoi joustavasti ja nopeasti, joten kemiantekniikan osaajia voidaan kouluttaa myös räätälöidysti yritysten tarpeisiin. Centrian tarjoama monipuolinen kemiantekniikan insinööri –koulutusohjelma (sekä suomeksi että englanniksi) toteutetaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa ja opintojen aikaiset työelämäprojektit sekä opinnäytetyöt tehdään pääasiassa teollisuuteen. Tiivis teollisuusyhteistyö mahdollistaa opintojen aikaisten kesätöiden löytymisen omalta alalta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen on mahdollista Teknologiaosaamisen johtaminen -koulutuksessa.

AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tarjoaa mahdollisuuden opiskella kemian ja kemiantekniikan maisteriksi, jolloin aiempia opintoja voidaan lukea hyväksi. Yliopistokeskuksessa valmistuu vuosittain useita kemian alan väitöskirjoja, joihin liittyvää tutkimusta suoritetaan myös Centrian toteuttamissa hankkeissa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (KPEDU) tarjoaa sekä nuorille että aikuisille ammatillisen tason prosessialan koulutusta.

Ja TKI-toimintaa yritysten tueksi

Koulutuksen lisäksi alueella on panostettu yritysten toimintaa tukevaan tutkimus-ja kehitystoimintaan ja kampusalueelle on muodostunut ainutlaatuinen kemian alan TKI–ympäristö, johon kuuluvat Centrian hallinnoimat kemian laboratoriot monipuolisine analyysi- ja testauslaitteineen, saostuslaboratorio, akkulaboratorio sekä kemian koetehdas Chemplant. TKI-ympäristöä täydentävät Luonnonvarakeskuksen ja KPEDUn laboratoriot.

TKI-ympäristö mahdollistaa kemiallisten ilmiöiden ja prosessien tutkimisen ja kehittämisen ensin laboratoriomittakaavassa ja myöhemmin niiden siirtämisen koetehdasmittakaavaan sekä tuotteiden analysoinnin joka vaiheessa. Kampusalueen laboratorioissa työskentelevät rinnakkain Centria-ammattikorkeakoulun, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja yritysten tutkijat. Ympäristöä hyödynnetään sekä opetuksessa, TKI-toiminnassa että yrityksille suunnatussa palvelutoiminnassa ja tilaustutkimuksessa.

Kemian alan TKI-ympäristöä hyödynnetään myös elinkeino- ja työelämän tarpeista lähtevien julkisrahoitteisten hankkeiden toteuttamisessa. Hankkeissa toteutetaan soveltavaa tutkimusta ja kehitetään uutta osaamista asiakasyrityksille. Hankkeisiin osallistuvien yritysten koko vaihtelee mikroyrityksistä suuryrityksiin ja aiheet keskittyvät erityisesti uusiin kemikaaleihin ja materiaaleihin, niiden valmistukseen ja ominaisuuksiin, biomassoista saataviin arvoaineisiin ja niiden määrittämiseen sekä kiertotalouteen. Hankkeita toteutetaan alueellisella, kansallisella sekä kansainvälisellä rahoituksella. Hankkeiden tulokset siirtyvät tutkimuslaitoksista yritysten käyttöön.

Hanna-Kaisa Koponen
TKI-päällikkö

Maksullinen palvelutoiminta-uudet kyvykkyydet Centrian toimialueen hyödyksi

Centriassa syntyy jatkuvasti huomattava määrä osaamista opetus- ja TKI-toiminnan kautta. On erittäin tärkeää, että sitä ei haaskata tai hukata. Kyvykkyyksien tulisi jäädä pysyväisluonteiseksi toiminnaksi alueelle. Osaaminen ja kyvykkyydet muunnetaan uusiksi tarjottaviksi palveluiksi tuotteistamisprosessin kautta. Tästä syystä Centriassa on maksullista palvelutoimintaa syntyneiden kyvykkyyksien tarjoamiseen Centrian toimialueen toimijoille. 

Maksullinen palvelutoiminta Centriassa

Maksullisen palvelutoiminnan historia kumpuaa alueen entisistä oppilaitoksista, jotka liitettiin osaksi nykyistä Centria-ammattikorkeakoulu Oy:tä. Näin voidaan todeta, että sitä on toteutettu osana ammattikorkeakoulun toimintaa alkuajoista lähtien. Alkuaikoina tietotekniikkakoulutuksella oli merkittävä rooli. Tarpeet tietotekniikkakoulutukseen lähtivät silloin alueen kunnista. Vuosituhannen vaihteessa elettiin palvelutoiminnan kasvun aikaa. Yhdessä sen aikaisten merkittävien ICT-alan yrityksien kanssa rakennettiin testauskokonaisuus elektroniikkatuotteiden testaamiseksi. Tämä testauskokonaisuus on edelleen olemassa ja siihen on panostettu voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana.

Maksullinen palvelutoiminta on nykyään osa Centrian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Maksullinen palvelutoiminta sisältää erityyppisiä asiantuntija-, kehittämis- ja koulutuspalveluita. Maksullista palvelutoimintaa ei rahoiteta julkisella rahalla vaan rahoitus siihen tulee suoraan asiakkailta, jotka pääsääntöisesti ovat nykyään yrityksiä. Suurin osa tästä joukosta on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat Centrian toimialueella. Toiminnassamme lähtökohtana on taloudellinen kannattavuus, jolla varmistamme palveluidemme jatkuvuuden myös tuleville vuosille. Kaikkea emme toki tee yksin vaan hyödynnämme verkostojamme, jotta asiakkaamme saavat parhaan hyödyn ja ratkaisun tarpeeseensa. Roolimme on olla luotettava ja puolueeton kumppani.

Palvelutoiminnan merkitys

Kehittämis- ja koulutuspalveluiden laaja-alainen tarjoama pyrkii palvelemaan monia alueellisia osaamiskeskittymiä. Pohjois-Pohjanmaalla tyypillisiä toimialoja ovat ICT-, elektroniikka-, puu- ja rakennustuoteteollisuus. Keski-Pohjanmaalla on puolestaan vahva kemianteollisuuden keskittymä. Näiden alojen tarpeisiin pyritään tällä hetkellä vastaamaan olemassa olevalla palvelukattauksella. Tarjoamme myös palveluita ja koulutuksia, jotka eivät ole erityisesti suunnattuja näille aloille, vaan vastaavat paremminkin yleisiin tarpeisiin kuten esimerkiksi osaamisen kehittämiseen.

Kuuntelemme alueen toimijoiden tarpeita herkällä korvalla, jotta kehitymme oikeaan suuntaan. Tästä esimerkkinä mainittakoon käynnistämämme Tietoturva-asiantuntijapalvelu, johon tarve on hyvin ajankohtainen useammassakin yrityksessä tällä hetkellä. Palvelun avulla pyrimme selkeyttämään yrityksille, mistä uudessa EU:n tietosuoja-asetuksessa on kysymys ja miten se kutakin yritystä koskettaa.

Monipuolista osaamista Centriasta

Käytössämme on huikea määrä osaamista. Mukana palveluiden toteutuksessa ovat opiskelijat, opettajat ja palveluista vastaavat asiantuntijat. Näitä ryhmiä yhdistelemällä saadaan virkistäviä tuloksia esimerkiksi palveluita muotoiltaessa. Näin saadaan myös opiskelijoita tutustutettua yrityksiin eli mahdollisiin tuleviin työnantajiinsa jo opintojen alkuvaiheessa.

Uutta osaamista kertyy monella tapaa, mutta merkittävintä palvelutoiminnan näkökulmasta on Centrian hanketoiminta. Se tuottaa osaamisen lisäksi myös uusia innovaatioita. Olisi yhteiskunnan resurssien haaskausta, mikäli tämän hankeprosessin kautta ei syntyisi alueelle pysyväisluonteista toimintaa kuten esimerkiksi uusia palvelutuotteita. Uusien palveluiden nostaminen osaksi liiketoimintaa on Centriassa jatkuva prosessi. Prosessissa käydään läpi uusien palveluiden osalta mahdolliset asiakastarpeet ja arvioidaan markkinatilanne alueellisesti. Uutta liiketoimintaa rakennetaan vastuullisesti Centrian toiminta-alueen ehdoilla.

Tulevaisuuden suunta

Tulevaisuudessa pyrimme Centrian kaikissa toimipisteissä entistä tiiviimpään yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa. Jokaisella toimipisteellä on omat vahvuutensa ja ilman verkostoja on vaikea toimia nykyaikana. Seuraamme trendejä, pyrimme ennakoimaan mahdollisia palvelutarpeita ja rakennamme niiden perusteella alueelle uusia palvelutuotteita. Centriassa pyrimme kantamaan vastuumme jatkossakin kehittymisen ja kehittämisen edellytysten luojana toimialueellamme – suurella sydämellä.

Jani Rättyä
Palvelupäällikkö
CENTRIA tutkimus ja kehitys

TKI-hankkeet ovat aluekehityksen keskeinen työkalu           

Centria-ammattikorkeakoulun hankkeet tuottavat uutta tietoa soveltaen sekä siirtäen sitä yrityksiin ja muihin työelämän organisaatioihin. Hanketoiminta sisältää tutkimus- ja kehittämisprojekteja, mukaan lukien myös tuotekehityksen. Hankkeissa toteutettavat tutkimukset ja kehitystoimet ovat pääsääntöisesti yritysten tai julkisten organisaatioiden tarpeiden pohjalta käynnistettyjä ja ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä näiden kumppaneiden kanssa. Hankerahoituksella Centria on rakentanut tutkimusinfrastruktuuria ja kehittänyt palvelutoimintaa yritysten käyttöön. EU:n aluekehitysrahaston tuki on mahdollistanut korkeakoulun ajantasaiset laiteinvestoinnit. Hankkeiden avulla on kyetty myös laajentamaan yhteistyöverkostoja sekä kansainvälistämään opetus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Centrian hanketoiminnan perusta luotiin alueen teknillisissä oppilaitoksissa

Centria-ammattikorkeakoulun hanketoiminnan historiaan sisältyy monia vaiheita ammattikorkeakoulun aikana ja jopa ennen sitä. Nykyisellä nimellä korkeakoulu on toiminut vuodesta 2012, jolloin vuodesta 1996 käytössä ollut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu -nimi jäi historiaan. Hanketoimintaa ammattikorkeakoulussa oli toteutettu CENTRIA tutkimus ja kehitys ‑aputoiminimellä jo vuodesta 2001, joten menestyksekkäällä hanketoiminnalla on osaltaan pohjustettu samannimisen ammattikorkeakoulun syntymistä.

Centrian alueella hanketoiminnan alkutahdit lyötiin Ylivieskassa ja Kokkolassa valtion teknillisten oppilaitosten aikana. Merkittävänä virstanpylväänä hanketoiminnan kehityksessä oli vuonna 1986 perustettu Kalajokilaakson tietotekniikkakeskus (KTT), jolla oli suuri vaikutus teknologiaan liittyvien hankkeiden käynnistymisessä Ylivieskassa ja Kalajokilaakson alueella. Vuonna 1993 nimi vaihdettiin YTOL-instituutiksi, jolloin tietotekniikan rinnalle tuli myös muita teknologioita. (Jansson 2017; Nivala & Mäkelä 2009)

Vastaavalla tavalla, kuin Kalajokilaaksossa, myös Kokkolassa tehtiin 1980-luvun lopulla hanketoimintaan vaikuttaneita ratkaisuja. Vuonna 1987 Kokkolan teknillisen oppilaitoksen osastona perustettiin myöhemmin KETEK:ksi muuttunut Keski-Pohjanmaan teknologiapalvelukeskus. Vuonna 1995 YTOL-instituutti ja KETEK liitettiin paikallisiin koulutuskuntayhtymiin. (Jansson 2017)

Vuonna 1992 väliaikaisena aloittanut Kokkolan ammattikorkeakoulu alkoi muuttua Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluksi vuonna 1996, jolloin siihen liittyivät yksiköt Ylivieskasta, Pietarsaaresta ja Haapajärveltä. Vuonna 1998 ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin. Ammattikorkeakoulun yksiköillä oli erilaisia ja eri nimillä toimivia tutkimus- ja kehitystoimintoja, joille päätettiin muutamaa vuotta myöhemmin hakea yhteinen aputoiminimi, vaikka toiminta edelleen olikin yksiköiden alaisuudessa. Hanketoiminnan yhteisen suunnan ja henkilöresurssien tehokkaan yhteiskäytön varmistamiseksi vuoden 2015 alusta Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnot (TKI) muodostettiin yhdeksi tulosyksiköksi. (Hulkko & al. 2007; Jansson 2017)

Hankkeiden rahoituskanavat ovat vaihtuneet vuosikymmenten varrella. Ennen EU:hun liittymistä hanketoimintaa rahoitettiin pääasiassa lääninhallitusten ja ministeriöiden tuella. Myöhemmin toimintaa on rahoitettu suurelta osin EU:n rakennerahastovaroilla, joiden osoittamisessa hanketoiminnan tukemiseen paikallisilla viranomaisilla on ollut merkittävä rooli. (Jansson, 2017)

Hanketoiminnan panostuksilla ja yhteistyöllä vaikuttavuutta alueen kehitykseen

Centriassa on tällä hetkellä käynnissä 65 projektia. Tyypillisesti projektit kestävät 2-3 vuotta, joten vuosittain niitä alkaa ja päättyy kymmeniä. Vuoden 2016 yhteenlaskettu hanketoiminnan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli noin neljä miljoonaa euroa. Hankkeiden omarahoitukseen Centria käytti hieman yli puoli miljoonaa euroa.

Hankkeiden toteuttamisessa yhteistyökumppaneilla on erittäin merkittävä asema. Käynnissä olevista projekteista kolme neljäsosaa on useamman toteuttajan yhteisiä. Suurimmissa EU-hankkeissa partnereita on kymmeniä eri puolilta Eurooppaa, jolloin parhaimmillaan projektin vaikutukset leviävät koko maanosaan.

Centriassa hanketyöhön osallistuu vuositasolla n. 140 henkilöstön jäsentä ja 300-400 opiskelijaa. Verrattaessa Centrian ja muiden ammattikorkeakoulujen hanketoimintaa, on siinä pitkään korostunut kaksi asiaa: hanketoiminnan poikkeuksellisen suuri osuus suhteessa ammattikorkeakoulun kokoon sekä osallistumisaktiivisuus Tekes-rahoitteisiin projekteihin. Vuosina 2011-2016 Tekes on myöntänyt ammattikorkeakouluille tutkimusrahoitusta yhteensä 51,2 miljoonaa euroa, josta Centrian osuus on yli 10 prosenttia (5,3 miljoonaa euroa) (Tekes 2017). Vuonna 2016 Centriassa tehtiin tutkimus- ja kehitystyötä 61,7 henkilötyövuoden verran, mikä on noin 4 prosenttia koko AMK-sektorin ilmoittamasta määrästä (TKI-johdon verkosto 2017).

Kumppanit ja ohjausryhmät menestyksekkään hankkeen taustalla

Hanketyössä keskeisessä roolissa ovat paitsi asiakkaat, myös hankkeen toteutuskumppanit, rahoittajat ja monissa tapauksissa myös opiskelijat. Käytännössä aina hankkeelle nimetään ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata hankkeen toimintaa ja viedä tietoa hankkeen aikaansaannoksista taustaorganisaatioihinsa ja verkostoihinsa. Aktiiviset ja monipuolista näkemystä omaavat ohjausryhmät pystyvät näkemyksillään vaikuttamaan suuresti hankkeen toteutukseen. Ohjausryhmiin pyritäänkin löytämään henkilöitä, joilla on rautaisen osaamisen lisäksi laajat verkostot ja kyky yhdistellä asioita toisiinsa.

Centrialla on useita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteisprojekteja toteutetaan käytännössä jatkuvasti. Toisaalta partneriverkosto käsittää kymmeniä, ellei satoja partnereita, joiden kanssa yhteisprojekteja tehdään säännöllisesti. Tästä joukosta löytyy lähes aina sopiva kumppani uusien projekti-ideoiden edistämiseen. Joidenkin projektien toteutuksessa tarvitaan toki sellaistakin osaamista, jota nykyisestä kumppanijoukosta ei löydy ja tällöin toteutukseen astuu usein mukaan täysin uusi kumppani laajentaen näin verkostoa entisestään.

Suuntana EU:n komission myöntämät rahoitukset

Centrian hanketoiminta on aiemmin rakentunut pitkälti kansallisille rakennerahastovaroille (Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto). Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan johtoryhmä päätti kuitenkin noin 10 vuotta sitten pyrkiä kansainvälistämään hanketoimintaa (Jansson, 2017). Viime vuosina kansainväliset rahoituskanavat ovatkin alkaneet kasvattaa osuuttaan. Osasyynä tähän on ollut tietoinen päätös pyrkiä kansainvälisen tutkimusrahoituksen piiriin, osaltaan taas rahoitusinstrumenttien yleinen kansainvälistymissuuntaus. Erityisesti erilaiset Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) rahoitukset, joista valtaosa tunnetaan myös Interreg-rahoituksina, ovat lisääntyneet. Interreg-rahoituksilla pyritään avaamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa eri maiden välillä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2017). Myös suoraan EU-komissiolta haettavien tutkimusrahoitusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa, vaikkakin kilpailu niistä näyttää jatkuvasti kiristyvän.

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että entistä pienempi osa tutkimus- ja kehitystoiminnasta rahoitetaan puhtaasti kansallisista varoista ja rahoitukset haetaan kilpailluista EU:n laajuisista ohjelmista. Tämä puolestaan edellyttää hanketoiminnalta kovia tuloksia ja erinomaisia kansainvälisiä kumppaneita. Esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin, jollainen nyt käynnissä oleva Horizon 2020 on, mukaan pääseminen on kirjattu Centrian strategisiin tavoitteisiin. Toisaalta on myös mahdollista, että kansallisten tutkimusrahoitusten rooli muuttuu entistä enemmän kansainvälisiin rahoitushakuihin ja tutkimuskonsortioihin mukaan pääsemiseen tähtääviksi instrumenteiksi (Arene ry 2017).

LÄHTEET

Arene ry. 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta – Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa koskeva rakenteellisen kehittämisen selvitys. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2017. Www-dokumentti. Saatavissa: http://arene.fi/sites/default/files/PDF/2017/TKI-RAKE/Innovaatioita%2C%20kehitt%C3%A4mistoimintaa%20ja%20tutkimusta_painojulkaisu_23032017.pdf. Viitattu 18.6.2017.

Hulkko, P., Salonen, P. & Wiirilinna, J. 2007. Tuulia tulevista – muistoja menneiltä. Kokkola: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Jansson, L. 2017. Henkilökohtainen tiedonanto, haastattelu. 16.6.2017.

Nivala, K. & Mäkelä, J. 2009. Resistanssia, induktanssia, kapasitanssia…Tekniikan opetusta Ylivieskassa 30 vuotta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan yksikkö. Oulu: Kalevaprint Oy.

Tekes. 2017. Avoin tietoaineisto – Tekesin myöntämä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus. Www-dokumentti. Saatavissa: https://extranet.tekes.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=o_myonto_htm1&IBIAPP_app=openraho. Viitattu 18.6.2017.

TKI-johdon verkosto. 2017. TKI-tilasto kaikki amkit 2016. Suomen ammattikorkeakoulujen TKI-johdon verkoston sisäinen tilastoaineisto. Päivitetty 22.5.2017.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Euroopan alueellinen yhteistyö EAY. Www-dokumentti. Saatavissa: https://www.rakennerahastot.fi/web/eay/etusivu. Viitattu 18.6.2017.

Vesa Martinkauppi
TKI-päällikkö
CENTRIA tutkimus ja kehitys

Digitalisaatio – Centrian tutkimuksen vahvuus ja voimavara

Digitalisaatio vaikuttaa olevan hypeä, johon törmää kaikkialla. Sen teknologiat vyöryvät monille elämänaloille ja integroituvat kiinteäksi osaksi tavallisen ihmisen arkea. Digitaaliset palvelut kulkevat ihmisten taskuissa älykännykän muodossa tai ranteissa älykelloina kytkien käyttäjät kokoaikaisesti sosiaaliseen mediaan, uutisvirtaan, pikaviestimiin, paikannuspalveluihin – käytännössä mihin vain. Ihmiset ovat toistensa tavoitettavissa ympäri maailman ja tieto on ihmisen saatavilla hyvässä ja pahassa. Älylaitteet kykenevät laajentamaan ihmisen aistimaailmaa: niiden sensorit havaitsevat vaarallisia kaasuja ja radioaktiivisuutta varoittaen käyttäjää. Laitteet auttavat navigoimaan ja niiden avulla voidaan seurata ja paikantaa ihmisiä. Lisäksi eri lähteiden tietoja voidaan yhdistää käyttäjän hyödyksi: navigaattori voi varoittaa kuljettajaa tien päällä olevasta vaaratekijästä, kuten hirvestä tai äkillisestä liukkaasta. Digitalisaation avulla voidaan parantaa elämänlaatua ja ohjata terveellisiin valintoihin suunnittelemalla treeniohjelmia tai seuraamalla unen laatua.

Centrian hankkeissa on tuotettu uutta tietoa alueelle digitalisaation teknologiatrendeistä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Digitaalinen mallinnus oli yksi ensimmäisistä yrityksille tehdyistä piloteista. Centriassa tehtiin jo 1990-luvun alussa digitaalisia malleja lesteistä kenkäteollisuuden tarpeisiin. Tämän jälkeen olemme olleet monessa mukana ja tuottaneet yrityksien ja yksityisten ihmisten elämään uutta tietoa, osaamista sekä elämyksiäkin. Yksi tuoreimmista Centrian demonstraatioista on ollut ihmisiä koskettanut ja liikuttanut mahdollisuus palata Ylivieskan pääsiäisenä 2016 tulipalossa tuhoutuneeseen kirkkoon – vaikkakin virtuaalisesti. Centria laserkeilasi vuonna 2011 Ylivieskan kirkon ja laserkeilausaineistosta muodostettiin tulipalon jälkeen virtuaalimalli, joka virtuaalilasien ja kuulokkeiden avulla tuottaa realistisen tunteen kirkon tilasta ja äänimaailmasta ennen tulipaloa.


Kuva 1. Laserkeilattu pistepilvi Ylivieskan kirkosta (vas. ylh.), mallinnettu kirkon ulkokuori (oik. ylh.) ja lopullisen mallin näkymä (alhaalla). Kuva: Ari Lehtiniemi.

Uhkia ja mahdollisuuksia

Digitaalisuuteen liittyy paljon mahdollisuuksia ja uhkia. Digitaalisuus ja automaatio voidaan nähdä pelottavina ilmiöinä, jotka muuttavat ja uhkaavat perinteisiä aloja. Ennustetaan, että digitalisaatio ja automaatio hävittävät työpaikkoja monilta aloilta. Verkkoon siirtyneet pankkialan ja matkatoimistojen palvelut ovat esimerkkejä alojen muutoksesta. Tiedon kerääminen ja tietoturva asettavat uudenlaisia haasteita sekä elinkeinotoiminnalle että lainsäädännölle. Valtavat määrät verkossa liikkuvaa Big Dataa ovat oikein käytettynä ja jalostettuina hyödyllistä informaatiota liiketoiminnalle ja uusille palveluille, mutta myös houkuttelevia kohteita niiden väärinkäyttäjille. Erityisen tärkeää yrityksille on tunnistaa haasteet, jotta niistä voidaan selvitä. Centria tuottaa tietoa yritysten strategisen suunnittelun tueksi, jotta haasteet niin kehittämisessä kuin tietoturvassakin voidaan taklata.

Digitalisaatio voidaan nähdä myös pelastajana, sillä teknologiaosaaminen on tuonut kilpailukykyä Suomeen. Teknologia ja robotiikka synnyttävät uusia työpaikkoja, sillä teollisuudessa on edelleen paljon työvaiheita, joissa ihminen on tarpeen. Ihmisen ja robotin välinen yhteistyö on tutkimuksen ja kehitystyön osa-alue, jossa on paljon tehtävää. Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki tästä: yrityksen vahvat panostukset teknologiaosaamiseen ja robotiikkaan ovat mahdollistaneet satojen ihmisten rekrytoinnit autojen valmistuksen erilaisiin työvaiheisiin.

Ennustetaan että yritykset, jotka rohkeasti kokeilevat digitalisaation mahdollisuuksia, ovat kilpailussa vahvoilla. Tutkimuskumppanin kanssa yritys voi turvallisesti tehdä omia digikokeilujaan. Centrian osaamisaluetta ovat käytännönläheiset teknologiakokeilut. Centrian erityisvahvuuksia digitalisaation alalla ovat yrityslähtöinen toiminta ja monialaisuus. Centria pystyy yhdistämään toimialaosaamisen digitalisaation ydinosaamisiin ja hyödyntämään palvelumuotoilun työkaluja liiketoiminnan vahvistamiseksi ja uusien bisnesmallien kehittämiseksi.

5G-verkot tulevaisuuden palveluiden mahdollistajana

Verkossa liikkuvan datamäärän ja siihen liitettyjen laitemäärien kasvaessa haasteet verkon ominaisuuksille ja tiedonsiirtokapasiteetille lisääntyvät. Tiedon siirron vakaus ja turvallisuus muodostuvat kynnyskysymyksiksi erityisesti, kun verkossa siirretään turvallisuuden kannalta kriittistä dataa, kuten pelastustoimen tai poliisin tietoja. Tällöin verkon tulee mahdollistaa tiedonsiirron priorisointi siten, että kriittinen data saa ensisijaisen käyttöoikeuden verkolle ja muut kapasiteettia jakavat käyttäjät käyttävät verkkoa toissijaisesti. Centrian testiverkko mahdollistaa erilaiset verkon testaukset ja on antanut toiminta-alustan jo useille hankkeille.


Kuva 2. Lasersensori autoon asennettuna mahdollistaa etäisyyden seuraamisen jopa senttimetrien tarkkuudella. Verkosta saatavan datan avulla lasketaan tarvittava turvaväli kussakin vallitsevassa olosuhteessa ja kuljettajaa varoitetaan tarvittaessa liian pienestä turvavälistä. Kuva: Heidi Kaartinen.

Paikkatietoisuus lisää turvallisuutta liikenteessä ja työssä

 Centrian pitkäjänteinen työskentely on kohdistunut myös paikkatietoisuuteen ja Big Datan jalostamiseen ja jakamiseen liikenteessä. Jo päättyneissä hankkeissa on tuotettu muun muassa sovelluksia, joilla taksinkuljettaja voi jakaa tietoa äkillisestä tapahtumasta liikenteessä. Jaettu tieto on näin ollut muiden sovelluksen käyttäjien saatavilla. Meneillään on myös hanke, jossa pyritään parantamaan teollisuuden turvallisuutta digitaalisin keinoin. Tällainen sovellus asettaa erityisvaatimuksia datan siirrolle, tietoturvalle ja laitteistoille, joilla tieto jaetaan käyttäjille. Langattomien verkkojen tietoturva on haaste, sillä nopeaa tiedonsiirtoa käyttävät sovellukset, erityisesti hälytysajoneuvoissa ja muissa turvallisuuskriittisissä sovelluskohteissa, vaativat ehdottoman suojauksen ulkopuoliselta häirinnältä ja kaappauksilta. Myös tähän haasteeseen on tartuttu ja sen eteen tehdään töitä Centriassa ja yhteistyöorganisaatioissa.

Digitalisaatio alueen maatalouden tukena

 Maatalouden osuus Centrian toimialueen elinkeinoelämässä on vahva. Maatalousyrittäjän arki on vaativaa ja tilojen kehittämiseen tarvitaan yrittäjältä resursseja tavallisen maataloustyön ohella. Peltojen, karjan, talouden ja koneiden lisäksi maanviljelijän tulee huolehtia omasta jaksamisestaan ja teknologia onkin mahdollistanut tilojen kasvua ja työtehtävien keventymistä. Lypsyrobotit ovat yleistyneet 2000-luvulla ja ruokintaa ja lannanpoistoakin on automatisoitu. Maatalous sopeutuu hyvin automaatioon, mutta kovat olosuhteet asettavat vaatimuksia laitteistoille. Maatiloilla käyttöönotettavan tekniikan tulee olla kestävää, mutta myös yksinkertaista asentaa, käyttää, ylläpitää ja huoltaa.

Centria on ollut mukana kehittämässä maatilojen tarpeisiin digitaalisia ratkaisuja esimerkiksi tilojen johtamiseen. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia myös prosessien hallintaan suuremmilla tiloilla, joissa on yrittäjän lisäksi työntekijöitä. Tarpeet voivat olla yksinkertaisia, kuten viestintää työntekijöiden kanssa ja työtehtävien kuittauksia, mutta myös monimutkaisempaa prosessien toimivuuden seurantaa. Nykypäivän maailmassa vastuullisen toiminnan merkitys on korostunut. Teknologia mahdollistaa sekä eläinten hyvinvoinnin tarkkailun ja turvaamisen että tuoteturvallisuuden. Tiloilla voidaan muun muassa automaattisesti seurata ja säätää ilmanvaihtoa, tarkkailla maidon lämpötilaa tai eläinten käyttäytymistä. Centrian piloteissa on todettu, että oleellista on eri järjestelmistä saatava tiedon selkeä esittäminen.  Kun järjestelmän toimittaa helposti ja nopeasti tiedon sekä traktorin että Mansikin tilasta isännän ja emännän käyttöön, se säästää aikaa muihin maatilan askareisiin.

Loppusanat

 Centrian toiminnassa digitalisaatioon liittyvä kehitystyö ei ole hypeen liittyvä buumi vaan siihen liittyvällä toiminnalla on pitkä historia. Vuosien varrella on opetettu ja tutkittu tietotekniikkaa, tietoliikennettä ja mediatekniikkaa. Tutkimustoiminnan puolella on edistetty erilaisten langattomien verkkojen tutkimusta. Tutuksi ovat tulleet niin langattomien sensoriverkkojen teknologia kuin matkapuhelinverkkojenkin salat. Centrian tutkimusta ja kehitystä on suunnattu tukemaan yrityksiä käyttäen niiden tarpeita toiminnan lähtökohtina. Digitalisaatioon liittyvä työ on kehittynyt erilaisiksi yritystoimintaa hyödyttäviksi palvelutuotteiksi kuten ohjelmistokehitykseksi ja EMC-testaukseksi. Centrian digitalisaatioon liittyvä kehitystyö jatkuu – ei muuttumattomana, vaan jatkuvassa muutoksessa – uusia tuulia ja teknologioita etsien ja hyödyntäen.

Marjo Heikkilä
TKI-päällikkö, digitalisaatio

               Heidi Kaartinen
              Projektisuunnittelija

Oma työpaikka oppimisympäristönä

Työn opinnollistaminen

Oppiminen on muutoksessa niin oppimismenetelmien kuin oppimisympäristöjen osalta, ja opiskelijat haluavat tänä päivänä rakentaa yhä yksilöllisempiä ja henkilökohtaisempia opintopolkuja. Lisäksi opiskelijoiden odotetaan valmistuvan nopeammin ja siirtyvän koulutuksesta työelämään mahdollisimman sujuvasti. Tämä on tuonut työpaikat yhä enemmän oppimisympäristöiksi.  Tutkinnon edellyttämää osaamista hankitaan työpaikoilla, joissa oppiminen tapahtuu työn tuoman kokemuksen kautta kytkettynä aihealueen tietoperustaan ja oman oppimisen reflektointiin. Opinnollistaminen on tapa suorittaa käytäntölähtöisiä opintoja työpaikoilla.

Työn opinnollistamisen edistäminen

Valtakunnallisesti työn opinnollistamista on kehitetty ja edistetty Verkkovirta-hankkeen avulla. Centria-ammattikorkeakoulun osalta hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää uusia toimintamalleja työn opinnollistamiseen sekä levittää ja ankkuroida työpaikalla tapahtuva oppiminen opiskelumuodoksi. Opinnollistamista mallinnetaan, jolloin opiskelijoiden ja opettajien on helpompi toteuttaa oppimista tämän toimintamallin kautta. Lisäksi hankkeessa halutaan erityisesti parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaihetta sekä syventää yritysten ja ammattikorkeakoulun välistä kumppanuutta.

Pilotoinnit ja kohderyhmät

Kun yhtenä tavoitteena oli parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaihetta, kohdentuivat ensimmäiset työn opinnollistamisen pilotoinnit opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille, jotka jo olivat työelämässä ja joilla oli haasteita työn ja opiskelun yhteensovittamisessa. Useimmilla heillä oli vaativia työtehtäviä, joissa he pystyivät suhteellisen helposti kerryttämään puuttuvia opintoja vastaavaa osaamista. Pilotointeja on toteutettu tekniikan ja liiketalouden koulutuksissa Kokkolassa.

Työn opinnollistamisprosessi ja oppiminen

Työn opinnollistaminen edellyttää sekä työn että opintojen sisällön ymmärtämistä. Toisin sanoen ensin kartoitetaan työtehtävät ja verrataan niissä tarvittavaa osaamista opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Harvoin henkilön työtehtävät ovat yksi yhteen opintojaksojen tai opintokokonaisuuksien osaamistavoitteiden kanssa, joten opinnollistaminen voidaan kohdistaa myös opintokokonaisuuden osaan tai, mikäli mahdollista, muokata työtehtäviä sellaisiksi, että opiskelijalla on esimerkiksi mahdollisuus laaja-alaistaa tai syventää osaamistaan jollain erityisalueella. Mikäli vain osa opintokokonaisuudesta tehdään työtä opinnollistamalla, puuttuva osa suoritetaan muulla sovitulla tavalla. Työn opinnollistaminen ei tarkoita, että opintoja kertyy työtehtävistä automaattisesti. Opinnollistaminen on aina suunnitelmallista ja siihen kuuluvat opinnollistamisen hakeminen, suunnitelman laatiminen ja sen hyväksyminen, aihealueen tietoperustan haltuunotto, oman osaamisen kehittymisen seuranta ja reflektointi sekä arviointi. Työn opinnollistaminen on vaativa tapa opiskella, mutta opiskelijoiden palautteiden perusteella myös antoisaa. Erityisesti oman osaamisen reflektointi lisää opiskelijan käsitystä oman osaamisensa tasosta. Opiskelijan oppimista tukevat myös työpaikalla tapahtuva ohjaus ja saatu palaute sekä loppuvaiheen osaamisen näyttö, joka voidaan suorittaa näyttötilaisuudessa tai esimerkiksi kirjallisena tuotoksena. Opiskelijan osaaminen arvioidaan näyttöjen perusteella.

Opiskelija tarvitsee prosessin alussa, sen aikana ja päättövaiheessa ohjausta. Käynnistysvaiheessa on tärkeää, että opiskelija saa tukea työtehtäviensä ja henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa analysointiin. Erityisen tärkeää prosessin sujuvoittamisen kannalta ovat osaamisperustaisesti laaditut ja selkeät opetussuunnitelmat konkreettisine osaamistavoitteineen. Nämä helpottavat opiskelijaa myös ymmärtämään, milloin hänen on mahdollista hakea työn opinnollistamista ja opettajia tarjoamaan oppimiskokonaisuuksia ja tukemaan opiskelijan oppimisprosessia työssä.

Hyviä kokemuksia ja kehitettävää

Työ oppimisympäristönä syventää oppimista ja luo haastavammat tilanteet erilaisten osaamisten tarkasteluun. Oman osaamisen kehittymisen dokumentointi tuo näkyväksi oman ammattiosaamisensa tason ja näin opiskelija oppii tunnistamaan ja arvostamaan osaamistaan.

Teorian peilaaminen syventää omaa näkökulmaa omaan työhön ja omaan oppimiseen ja saa usein pohdiskelemaan syvemmin omaa työtään, osaamistaan, työmenetelmiä ja käytänteitä, mikä puolestaan tuo kehittävän otteen työhön. Oman osaamisen reflektointi motivoi ja innostaa myös opintoihin.

Opinnollistaminen on useimmiten opiskelijalähtöistä eli se antaa työssä käyvälle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella itselleen sopivalla tavalla.  Opintojen suorittaminen joustavasti työn ohessa mahdollistaa myös nopeamman valmistumisen. Opinnollistaminen voi olla myös työpaikkalähtöistä, mikäli organisaatio haluaa tarjota työntekijöilleen tutkintoon johtavan koulutuksen tasoista opetusta, voidaan opinnot kytkeä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Lisäksi ammattikorkeakoulun TKI-toiminnasta löytyy erilaisia opiskelijoille sopivia tehtäviä, joilla voidaan korvata opetussuunnitelman opintojaksoja. Tätä kutsutaan korkeakoululähtöiseksi työn opinnollistamiseksi.

Työn opinnollistamisen kautta mahdollistuvat myös sellaiset opinto- ja urapolut, joita perinteisessä ryhmäopetuksessa ei voida tarjota. Opiskelija voi erikoistua jollekin kapeammalle erityisosaamisen alueelle, jollaista ei voida sisällyttää suuremman ryhmän opetussuunnitelmaan. Myös moniammatillisuus voidaan ottaa hyvin huomioon, kun oppiminen on räätälöity juuri tälle opiskelijalle. Opinnollistaminen ei ole enää vaihtoehtoinen tapa opiskella, vaan yksi tapa toimia niin, että osaamista ja oppimista tarkastellaan laaja-alaisesti opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteistyössä.

Kehittämiskohteina on vielä opinnollistamisen mallintaminen erilaisiin tilanteisiin, jolloin opiskelijoille muodostuisi selkeämpi kuva opinnollistamisesta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Selkeiden moduulien ja toimintamallien käyttöönotto selkeyttää ja helpottaa myös koko prosessia ja ohjaustyötä. Opetussuunnitelmiin voidaan valmiiksi luoda esimerkiksi joustavia moduuleja, joilla voisi korvata lähiopintoina toteutettavan moduulin. Näin mahdollistetaan jonkin erityisosaamisen tuomisen HOPSiin. Tällä vuorostaan voidaan vastata tarvittaessa työelämän erityistarpeisiin. Emme saa myöskään unohtaa työelämän roolia kehittämistyössä. Tiivis yhteistyö ja tieto opinnollistamisesta sekä yhteinen näkemys tavoitteista ja käytänteistä tuottaa parhaimman tuloksen niin yrityksen kuin ammattikorkeakoulunkin näkökulmasta.

Kehittämistyön tavoitteena on, että kaikki opiskelijat ja työelämä tiedostavat tämän olevan varteenotettava käytäntöpainotteinen polku tutkintoon.

Helena Åkerlund
Projektipäällikkö, lehtori

Miten koutsata ja kannustaa opiskelija maaliin

Opiskelijoiden ohjaus tutkintoon

Ammattikorkeakoulussamme on opiskelijoiden alku- ja keskivaiheen ohjaus suunniteltu, ohjeistettu ja hoidettu erittäin hyvin. Alkuvaiheessa ohjaustehtäviin osallistuvat opinto-ohjaajien lisäksi aktiivisesti opettajatutorit, opiskelijatutorit, opettajat, terveydenhuollon ja hyvinvoinnin sekä opintohallinnon edustajat. Käynnistysvaiheen jälkeen päävastuu ohjauksesta on opettajatutoreilla ja opinto-ohjaajilla, joilla on myös velvollisuus tarvittaessa ohjata opiskelija muiden palvelujen piiriin.

Oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen ja ohjaaminen on ennakoivaa, monipuolista ja tavoitteellista. Päämääränä on oman oppimisprosessin hallintaan kykenevä opiskelija, jolla on kyky ja valmiudet suunnitella tulevaa työuraansa ja siirtyä työelämään.

Kuitenkaan yksittäisen opiskelijan tie tutkintoon ei aina ole suoraviivainen eikä etene ohjauksesta huolimatta suunniteltua polkua. Näihin tilanteisiin on kehitetty 3-4 vuoden ajan eri tapoja kohdata opiskelijan tarpeet erityisesti opintojen loppuvaiheessa.

Kuka tarvitsee yksilöllistä koutsaamista

Opinnoissa saattaa syntyä pysähdyksiä ja suunnan muutoksia henkilökohtaisen elämäntilanteen johdosta tai innosta siirtyä täysillä työelämään vaiheessa, jossa on vielä suhteellisen paljon opintoja jäljellä. Yhtenä syynä voi olla myös motivaation puute, joka usein johtuu siitä, että tavoite ei ole tarpeeksi kirkastunut tai tavoitteet ovat muovautuneet uuteen suuntaan opintojen aikana. Joillekin tämänhetkinen opintojen toteutustapa ja opiskelukulttuuri eivät sovi. Tällaisiin tilanteisiin sekä opinnäytetyövaiheen jämäköittämiseen opiskelijat kaipaavat tukea. He eivät välttämättä edes tiedä mistä tukea hakea tai että onko tukea ylipäätään saatavilla.

Loppuvaiheen ohjausta koutsaamisesta opinnäytetyöpajoihin

Keskeisin ja vaikein tehtävä on opiskelijan tarpeiden havaitseminen ja tunnistaminen. Opiskelijalla tulisi olla näkemystä ja ymmärrystä rakentaa polku senhetkisestä osaamisesta tutkintoon ottaen huomioon omat henkilökohtaiset vahvuudet ja työskentelytavat. Tämän ymmärryksen ja näkemyksen sanallistamiseen opiskelija tarvitsee tukea. Kun opiskelija hakee tukea ja neuvoa tässä vaiheessa, saattaa hän löytää henkilökohtaisen ohjausmuodon, josta opiskelijan niin halutessa muodostuu koutsausprosessi. Tämä prosessi käynnistyy aina perusteellisella keskustelulla ja kartoituksella, jossa katsotaan suoritetut opinnot, jäljellä olevat opinnot, opiskelijat toiveet, hänen vahvuutensa, miten hän mieluiten ja parhaiten opiskelisi sekä opiskeluun ja etenemiseen vaikuttavat muut tekijät. Suunnittelu ei voi rajoittua pelkästään HOPSin muokkaamiseen vaan koutsin tulisi huomioida myös opintojen ja opiskelijan muun elämän yhteensovittaminen. Menetelmät valitaan ja aikataulut laaditaan huomioiden opintojen lisäksi ajankäyttöön ja jaksamiseen vaikuttavat tekijät. Jos kaikkia osa-alueita ei huomioida, voi rakennelma romahtaa yllättäen. Kaiken suunnittelun on oltava opiskelijalähtöistä eli opiskelijalle ei tulisi tuputtaa valmiita palikoita tai malleja. Kun suunnitelman tekemiseen paneudutaan syvällisesti, selviää myös mitä opiskelijat oikeasti odottavat ja tarvitsevat. Tällöin tuloksena voi olla onnistumisten ketju, mikä johtaa hyvään osaamiseen ja tutkintoon.

Ensimmäiselle keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa, koska opiskelijat ovat tottuneet, että heille annetaan tehtäviä ja heidät ohjeistetaan tekemään sovitut asiat annetun kaavan mukaisesti määräajassa. Tavoitteena on kuitenkin opiskelijan oman motivaation vahvistaminen ja henkilökohtaisten tarpeiden tunnistaminen. Keskustelut auttavat vähitellen opiskelijaa näkemään omat kykynsä ja voimavaransa opintojen loppuun suorittamiseksi. Kun opiskelija luottaa omaan osaamiseensa, hänen mielensä vapautuu pohdiskelemaan erilaisia opiskelupolkuja ja omia tavoitteitaan ja näin hän pystyy realistisesti raivaamaan aikaa opinnoilleen omassa arjessaan. Kun hän itse saa asettaa tavoitteet ja tehdä omat valinnat, päätökset ja aikataulut, syntyy aito tila hyvän motivaation syntymiselle. Motivaatio ja innostus osaamisen kehittämiseen ovat avain opintojen loppuunsaattamisessa. Ei myöskään voida tuudittautua siihen, että kun opiskelijalla on hyvä suunnitelma, hänen opintonsa etenevät suunnitellusti. Opiskelija tarvitsee useimmiten tukihenkilön, joka on kiinnostunut opintojen etenemisestä ja sitoutunut tukemaan opiskelijaa matkan varrella.

Toimenpiteitä loppuvaiheen ohjausprosessin tueksi

Loppuvaiheen ohjauksessa käytetään erilaisia menetelmiä, joista opiskelija voi valita itselle sopivia, valmistumista sujuvoittavia tukimenetelmiä.

Opinnäytetyöprosessipaja

Opinnäytetyövaiheessa oleville tarjotaan opinnäytetyöprosessipajoja, joissa ryhmässä käydään läpi opinnäytetyön aiheen valintaa, työn tekemistä, motivaatiota, aikataulutusta, ja kukin tekee pajoissa konkreettisesti omaa työtään. Työpajat on suunniteltu yleisiksi eli ne sopivat kaikkien alojen opiskelijoille ja työpajoissa ohjataan nimenomaan prosessia. Koutsin tehtävä on pikemminkin oivalluttajan rooli kuin itse asiasisältöön puuttuminen. Koutsin tulee varmistaa, että prosessi pysyy kunkin opiskelijan osalta hengissä maaliin asti. Parhaiten prosessi etenee, jos ryhmä on riittävän suuri, että ryhmän sisällä voidaan toteuttaa vertaismentorointia eli opiskelijat itse tukevat ja sparraavat toisiaan. Ryhmäohjauksen lisäksi opinnäytetyöpajaan kuuluu henkilökohtaiset ohjaukset esimerkiksi sopivan opinnäytetyön aiheen löytämiseksi.

Kertaluontoiset ohjaukset

Koutsaaminen voi olla kertaluonteista, jolloin pyritään löytämään opinnäytetyön aihe ja aikatauluttamaan työ. Moni on jättänyt opinnot kesken, kun ei ole saanut käynnistettyä opinnäytetyötään. Usein syynä on se, että aihe ei ole aivan hänen parasta osaamisaluettaan tai hän ei yksinkertaisesti ole innostunut asiasta. Tällaisissa tapauksissa saattaa riittää yksi istunto, jossa haarukoidaan kiinnostuksen kohteet ja opiskelijan osaaminen. Jossain vaiheessa opiskelija oivaltaa, mitä hän oikeasti haluaisi tehdä. Kun hän on itse keksinyt ja valinnut aiheensa, on hyvin todennäköistä, että siitä syntyy opinnäytetyö. Koutsausprosessia kannattaa kuitenkin jatkaa vähintään siihen saakka, että opinnäytetyön tekeminen käynnistynyt kunnolla.

Opiskelijat, jotka ovat olleet pitemmän aikaa poissa opinnoista, voivat tarvita henkilökohtaista tukea myös käytännön asioiden hoitamisessa, koska toimintamallit, sähköiset järjestelmät tai oppimisympäristöt ovat saattaneet muuttua eikä talosta välttämättä löydy edes tuttuja opettajia. Opintojen jatkaminen onnistuu paremmin, jos heidät uudelleen perehdytetään järjestelmiin ja prosessiin.

Keskeisiä huomioita

Opiskelijoiden, jotka jo ovat keskeyttäneet opintonsa tai joilla keskeyttämisriski on merkittävä, tarpeet ovat aina hyvin yksilöllisiä. Niihin on vaikea reagoida tarjoamalla valmiita kyseiseen ongelmatilanteeseen laadittuja palvelupaketteja. Ohjauksen tulee lähteä yksilöllisistä tarpeista ja niiden tunnistamisesta. Opintojen uudelleen käynnistämiseksi tai jumittuneiden opintojen vauhdittamiseksi opiskelija tarvitsee useimmiten tukea. Koutsin rooli on ennen kaikkea ohjata keskustelua niihin asioihin, jotka vaativat ratkaisua tai panostusta. Tärkeintä on, että hänellä on aikaa ja kiinnostusta kuunnella ja ymmärtää asioita, jotka ovat oleellisia lopputuloksen kannalta. Opiskelijalle ei mielestäni tulisi koskaan tarjota valmiita malleja, vaan antaa opiskelijan oivaltaa ja tehdä itse päätöksensä. Hän on prosessin aikana todennäköisesti oppinut tuntemaan itsensä paremmin ja saanut tärkeitä taitoja, jotka auttavat häntä matkalla menestyväksi asiantuntijaksi. Koutsausprosessi on ohjaajalle antoisaa, kun tuloksena on tyytyväinen opiskelija, joka on onnellinen omasta osaamisestaan ja suorituksestaan.

Helena Åkerlund
Projektipäällikkö, lehtori

eMentoroinnilla osaamista tulevaisuuden työelämään

Centria-ammattikorkeakoulun Averko (1997–) on toiminut 20 vuotta verkko-opetuksen kehittäjänä. Averko-brändi liitetään ehkä useimmiten Averkon perustoimintaan: verkko-opintojen tuottamiseen ja opettajien digipedagogisen osaamisen päivittämiseen. Averko on kuitenkin muutakin: se on myös arvostettu ja kysytty hanke- ja tutkimuskumppani. Tutkimus ja kehittäminen erilaisissa verkostoissa ja yhdessä Centrian koulutusalojen kanssa ovat kiinteä osa Averkon toimintaa, jolla luodaan pedagogisesti vahvaa Centriaa. Averko on 15 vuoden aikana ollut toimijana parissakymmenessä ulkopuolisella tai sisäisellä rahoituksella toteutetussa hankkeessa joko hankekoordinoijan roolissa tai osatoteuttajana. Hankkeissa on toimittu alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Erilaisissa hankkeissa on kehitetty verkko-opetusta ja sen laatua, autenttista oppimista, eMentorointia, e-ohjausta, globaalia koulutusta ja monikulttuurista verkko-opetusta sekä opettajien verkkopedagogista osaamista.

Verkkomentoroinnilla liikkeelle

Tässä kirjoituksessa kuvaan Averkolle karttunutta tutkimus- ja kehittämisosaamista työelämän ja koulutuksen rajapinnoilla toteutettavan eMentoroinnin saralla. eMentorointia Averko on kehittänyt ja tutkinut viidessä hankkeessa sekä erilaisten koulutusten yhteydessä ja Centrian sisäisissä kokeiluissa vuodesta 2004 lähtien. Liikkeelle tässä maisemassa lähdettiin Verkkomentor -ESR-projektissa (2004–2006). Tuolloin oltiin aivan uuden asian äärellä: verkkomentoroinnista ei löytynyt vielä muita toteutuksia suomalaisessa kontekstissa – kansainvälisesti kylläkin.

Averko on kehittänyt työelämäläheistä eMentorointia verkostojensa kanssa opiskelijoiden
työelämäläheisen oppimisen vauhdittamisessa, opettajien verkkopedagogisten taitojen
edistämisessä sekä yrittäjien osaamisen kehittämisen tukemisessa. eMentoroinnissa on kokeiltu myös perinteisempää parimentorointia, mutta ennen kaikkea on kehitelty ryhmä- ja vertaismentorointia hyödyntäviä toimintamalleja.

Erilaisia julkaisuja eMentoroinnista on karttunut 32 kappaletta. Tutkimusta on tehty myös yhdessä kansainvälisesti arvostetun australialaisen professori Jan Herringtonin kanssa.

Ensimmäiset eMentorit ja eAktorit

Maaliskuussa 2017 otettiin eMentoroinnin kehittämistyössä merkittävä askel: ensimmäiset eMentorit ja eAktorit ammattikorkeakoulukentällä valmistuivat.  Tämän mahdollisti se, että Centria-ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhdessä Kajaanin ja Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulujen kanssa eMentorointikoulutuksen, joka on toteutettu digioppimisen
menetelmin (ks. hankkeen blogi: http://ementorit.blogspot.fi/). Toimintamallissa ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat ja alumnit toimivat osana johtamisopintojaan mentoreina perustutkinto-opiskelijoille tukien heidän joustavaa siirtymäänsä työelämään. Opintojaksolla opiskelleet ovat kokeneet, että eMentoroinnille on yhteiskunnallinen tilaus.  Digitaalisuus on tullut työmarkkinoille voimakkaasti. Digitalisoituvaan työelämään tarvitaan monipuolisia digitaitoja, joita eAktorit ja eMentorit ovat päässeet hankkeessa yhdessä ottamaan haltuun ja näin kehittämään omia työelämävalmiuksiaan. Eräs eMentori kuvaa koulutuksen loppureflektiossaan: ”Kaikista näistä digimenetelmistä saadut kokemukset ovat arvokasta pääomaa tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun tietää että välillä voi mennä rohkeasti kohti uutta ja tuntematonta.”

Mentorointi on todella vanha oppimisen tapa, mutta muuntuu digiajan mahdollisuuksia hyödyntäen tehokkaasti moneksi tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämisessä. Ajassa tunnistetusta toimintatavasta kertoo myös se, että Sitra palkitsi ideahaussaan keväällä 2016 eMentorointi amk-opiskelijan tukena -toimintaidean etsiessään ratkaisuja  korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämiseksi.

eMentorointikoulutuksen lähipäivät toteutettiin kolmen ammattikorkeakoulun kesken Skype-yhteydellä ja niissä työskenneltiin myös paikallisissa tiimeissä. Kuva: Irja Leppisaari. 

Opiskelijan digimentorointi tulevaisuudessa

eMentoroinnin kehittäminen digiajan keinoin ja mahdollisuuksin on vienyt Averkon mukanaan.  Jatkoa seuraa, sillä tätä kirjoittaessani on juuri käynnistymässä eAMK – oppimisen uusi ekosysteemi -kärkihankkeessa kolmivuotinen toimenpide teemalla Opiskelijan digimentorointi. Jokaisella ammattikorkeakouluopiskelijalla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus hyödyntää digimentorointia oppimisessaan. Tavoitteeksi voidaan nähdä, että ammattikorkeakoulut saavat valmiuksia liittää digimentoroinnin toimintaansa yhtenä työelämäläheisen koulutuksen pedagogisena ratkaisuna. Samalla digimentoroinnin sisällyttäminen tulevaisuuden ammattikorkeakoulua oppimisen ekosysteeminä rakentavaan hankekokonaisuuteen kertoo Averkon kehittämistyön tunnistamisesta ja arvostamisesta.

Mentorointi on asiantuntijuuden kehittämisen ja jakamisen menetelmä, jonka käyttöön koulutuksessa digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Termit ovat vaihtuneet 2000-luvun alkuvuosien verkkomentoroinnista eMentoroinnin kautta digimentorointiin, mutta edelleen ollaan saman kiinnostavan kysymyksen äärellä: miten oppijan – olipa hän opiskelija, opettaja tai yrittäjä/työelämäedustaja – osaamisen kehittymistä voidaan tukea modernin mentoroinnin toimintatapojen ja työkalujen mahdollisuuksin.  Averko jatkaa tulevaisuuden luomista digimentoroinnin saralla yhdessä verkostojensa kanssa.

Irja Leppisaari
yliopettaja, Averko
Centria-ammattikorkeakoulu

Uudistunut Averko

Averkolla on pitkä historia Centria-ammattikorkeakoulussa – onhan se toiminut jo vuodesta 1997. Usealla eri nimellä ja rakenteella tosin: alkuvuodet Averko (lyhenne sanoista avoin verkostoammattikorkeakoulu) toimi useiden ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostona, vuodesta 2004 lähtien itsenäisenä toimijana nimellä Averko – avoin verkkoammattikorkeakoulu kiinteänä osana Centriaa, ja vuodesta 2011 nimellä Averko eOppimiskeskus. Vuonna 2017 juhlitaan siis Averkon 20-vuotista taivalta sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettuna verkko-opetuksen laadukkaana tuottajana, kehittäjänä ja tutkijana. Averkon tarjonnassa on lähes 70 suomen- ja englanninkielistä verkko-opintojaksoa ja lähes 270 opintopistettä. Nyt Averkon toiminta on laajentunut verkko-opintojen tarjoajasta Centrian kokonaisvaltaisen pedagogisen kehittämisen resurssiksi.

KUVA 1. Averko Centrian pedagogisen kehittämisen resurssina.

POD-koulutukset

PODista se varmaankin lähti – Averkon uudistuminen nimittäin. POD eli Päivitä Opettajuus Digiaikaan oli mittava lukuvuonna 2014–2015 yhdessä Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa Centrian opettajille järjestetty kymmenpäiväinen täydennyskoulutus. Averkolaiset olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa koulutusta. Koulutuksen päättyessä digipedagogisen täydennyskoulutuksen järjestäminen koettiin edelleen tärkeäksi, ja POD 2 -malli syntyi. POD-koulutuksen palautteessa opettajat olivat toivoneet henkilökohtaisempia koulutuspolkuja, ja niitä on tarjottu POD 2 -moduulien kautta. Teemat ovat käsitelleet käänteistä oppimista, yhteisöllistä verkko-oppimista, arviointia ja yhteisopettajuutta. Niitä samoja asioita, jotka on kirjattu Centrian opetuksen strategiseen toimintaohjelmaan 2017–2020. POD 2 -koulutuksen ytimen muodostaa oman opintojakson tai sen osan tuunaaminen vertaisten tuella, näin kehitystyö ja uudistuminen tapahtuvat luontevasti osana koulutusta.

Koulutuksessa hyödynnetään Open Badge -osaamismerkkejä, joita ansaitaan osallistumalla koulutusmoduuleihin ja osoittamalla osaamistaan. Osaamismerkkien tarkoitus on auttaa tunnistamaan ja tunnustamaan opettajien digipedagogista osaamista. Yksi osaamismerkki muodostuu ennakkotehtävästä, 6 tunnin lähikoulutusprosessista välitehtävineen sekä oman toteutuksen esittelystä koulutusbrunssilla. Koulutusbrunssi on vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa jaetaan, esitellään ja juhlistetaan uudistuneita opintojaksoja brunssin ohella.

KUVA 2. Esimerkki Open Badge -osaamismerkistä.

POD-perheen uusin jäsen – lapsukainen – on miniPOD. mPODit ovat parin tunnin mittaisia pedagogisia tiimikoulutuksia, joiden teemoina ovat osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, vertaisarviointi, videot opetuksessa ja Open Badge -osaamismerkkien käyttö opiskelijoiden metataitojen tunnustamisessa.

Vertaisvartti

Käytännössä on huomattu, että opettajien mahdollisuus osallistua laajoihin koulutuksiin on rajallinen. Siksi yhtenä koulutusmuotona on vertaisvartti, jossa ideana on, ettei yhteistä aikaa tarvitse löytyä isolle joukolle, vaan vain kahdelle opettajalle. Vertaisvartissa työskennellään kollegan kanssa parina ennalta sovitun teeman parissa. Averko tuottaa vertaisvartin opiskelumateriaalin, joka voi olla toimintaohjeiden, kirjallisen materiaalin tai vaikka videoiden muodossa. Materiaali löytyy Office 365 -ympäristöstä. Työpari sopii parin tunnin tapaamisajan ja käy materiaalin läpi yhdessä keskustellen ja pohtien sen hyödyntämistä omassa opetuksessa. Tärkeä osa työskentelyä on myös omien ajatusten jakaminen muiden vertaisvarttilaisten kanssa, jossa välineenä toimii Yammer.

Pedapolku ja Pedakortit

Averko tarjoaa opettajille myös henkilökohtaista sparrausta opintojakson kehittämiseen ja monimuotoistamiseen Pedapolun muodossa. Pedapolulla pohditaan yhdessä opintojakson suunnittelun ja toteutuksen vaiheet osaamistavoitteiden rakentamisesta arvioinnin ja palautteen suunnitteluun. Pedapolkua hyödynnettiin mm. suunniteltaessa verkkopainotteista tradenomitutkintoa, joka alkoi Kokkolassa syksyllä 2015. Tukena opintojaksojen uudistamisessa on Optima-oppimisympäristöön koottu Pedakortit-työtila. Työtilaan on koottu digipedagogista kehittämistä tukevaa materiaalia, ja sitä täydennetään koko ajan. Kortti-metaforan ajatuksena on, että pedagogisten ideoiden äärellä on oiva mahdollisuus kehittää yhteisöllistä opetustyötä ja paljastaa omat kortit yhteiseksi hyväksi.

Averko hankkeissa

Aktiivinen osallistuminen hankkeisiin on aina ollut olennainen osa Averkoa. Hankkeissa kehitetyt toimintamallit on viety Centrian arkeen ja ne ovat osaltaan kehittäneet koko ammattikorkeakoulua. Tällä hetkellä olemme mukana Uutta avointa energiaa -hankkeessa, eMentorointi-hankkeessa sekä juuri alkaneessa lähes kaikki ammattikorkeakoulut yhdistävässä eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeessa. Uutta avointa energiaa -hankkeessa kehitettyjä laatukortteja ja ketterää AgileAMK-mallia opintojakson kehittämiseen hyödynnetään Averkon järjestämässä verkko-opintojen tuottamiskoulutuksessa.

Ytimessä yhdessä tekeminen

Pedagogisesti vahva Centria-ammattikorkeakoulu syntyy, kun laitamme kaikki kortit pöydälle ja muodostamme niistä yhdessä digiaikaan uudistuvan pedagogiikan suuntaviivoja. Osaamisen jakaminen, verkostojen hyödyntäminen, yhdessä tekeminen ja kokeilukulttuuri ovat 2000-luvun opettajan arkipäivää. Averko aktivoi centrialaisia tekemään yhdessä innovatiivista oppimisen ja opetuksen tulevaisuutta ja hyödyntämään monipuolisesti pedagogisia ideoita.

Anna Pulkkinen
Lehtori
Averko eOppimiskeskus

Opiskelijat sidosryhmänä Centria-ammattikorkeakoulussa

Opiskelijat ovat tiiviisti mukana Centria-ammattikorkeakoulun toiminnoissa. Centria on pieni ammattikorkeakoulu ja sen ansiosta opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä vallitsee tiivis yhteistyö.

Opiskelijat ja vaikuttaminen

Opiskelijat ovat kautta aikain vaikuttaneet aktiivisesti päätöksentekoon Centria-ammattikorkeakoulussa. Opiskelijakunta COPSAn toimijat ja työntekijät edustavat opiskelijoita ammattikorkeakoulun eri työryhmissä ja tiimeissä tuoden esille opiskelijoiden näkökulmaa. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen ammattikorkeakoululain uudistuksen myötä ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksessa on ollut myös täysivaltainen opiskelijajäsen. Voidaankin siis sanoa, että opiskelijoiden ääni kuuluu Centria-ammattikorkeakoulussa käydyssä keskustelussa ja päätöksenteossa.

Opiskelijat ja TKI-toiminta

Opiskelijat osallistuvat Centrian TKI-toimintaan monilla tavoilla. Opiskelijat voivat esimerkiksi suorittaa harjoittelua TKI-puolen projekteissa. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tai osallistua projekteihin ja työelämän kehittämistehtäviin Centrian TKI-toiminnan kautta. TKI-toiminnan kautta opiskelijoilla on suora linkki työelämään.

Opiskelijat ja markkinointi

Opiskelijat ovat näkyvästi esillä myös ammattikorkeakoulun markkinoinnissa. Centria rekrytoi vuosittain ammattikorkeakoulun opiskelijoita eri aloilta omaan markkinointitiimiinsä, DreamTeamiin. Opiskelijoista koostuva DreamTeam kiertää eri messuilla, tapahtumissa ja oppilaitoksissa kertomassa opiskelumahdollisuuksista Centriassa. Opiskelijat ovat markkinoinnissa näkyvästi esillä myös vuosittain järjestettävässä CentriaOpenissa, jossa toisen asteen oppilaitosten oppilaat vierailevat tutustumassa Centrian koulutustarjontaan. CentriaOpenissa opiskelijat itse ovat mukana järjestämässä tapahtumaa ja esittelemässä koulutustarjontaa.

Opiskelijat ja tutortoiminta

Opiskelijakunta COPSA rekrytoi ja kouluttaa vuosittain opiskelijatutorit uusien opiskelijoiden tueksi ja turvaksi. Opiskelijatutortoiminnalla on pitkät perinteet Centria-ammattikorkeakoulussa ja tutortoiminta onkin yksi parhaista keinoista syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelijatutorina toimiminen kehittää opiskelijan työelämävalmiuksia, sillä esimerkiksi tiimityöskentely- ja tapahtumanjärjestämistaidot ovat toiminnassa keskeisiä. Opiskelijatutorit toimivat aktiivisesti yhteistyössä opiskelijoiden lisäksi myös opetushenkilökunnan, opiskelijakunnan ja muiden opiskelijoiden tukipalveluiden kanssa.

Emilia Tuura
Toiminnanjohtaja
COPSA

Roosa-Liina Risikko
Koordinaattori
COPSA

Opiskelijakunta Copsa opiskelijoiden apuna ja tukena

Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta COPSA tekee aktiivisesti töitä opiskelijoiden hyväksi, esimerkiksi järjestämällä monenlaista opiskelijatoimintaa kolmessa eri kaupungissa.

Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta COPSA on aloittanut toimintansa vuonna 1998 nimellä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys COPSA ry. Vuonna 2005 yhdistys muuttui Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijakunnaksi ja nimi muuttui  muotoon Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (COPSA) ja vuonna 2012 ammattikorkeakoulun nimenmuutoksen myötä nykyiseen muotoonsa Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (COPSA). Ammattikorkeakoululaissa on säädetty, että jokaisessa Suomen ammattikorkeakoulussa tulee olla opiskelijakunta eli opiskelijakunnilla on lakisääteinen asema eikä niitä voi lakkauttaa. Lain mukaan ’’Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen’’ (Ammattikorkeakoululaki 41 §). Opiskelijakunnilla on itsehallinto.

Toiminta nojaa vahvasti vapaaehtoistoimijoihin

Opiskelijakunnalla on kaksi palkattua työntekijää ja lisäksi vuodesta riippuen 11-20 aktiivista toimijaa hoitamassa opiskelijakunnan eri tehtäviä. Opiskelijakunta koostuu työntekijöistä, hallituksesta ja edustajistosta sekä opiskelijakunnan jäsenistä. Hallitus ja edustajisto muodostuu opiskelijakunnan jäsenistä eli Centrian opiskelijoista. Opiskelijakunnan edustajisto käyttää opiskelijakunnan ylintä päätösvaltaa ja hallitus taas toimii opiskelijakunnan toimeenpanevana elimenä. Edustajisto tekee opiskelijakunnan suurimmat päätökset, esimerkiksi päättää opiskelijakunnan budjetista ja toimintasuunnitelmasta. Hallituksessa jokaisella sen jäsenellä on oma vastuualueensa, esimerkiksi tapahtumat, viestintä, urheilu ja hyvinvointi. Opiskelijakunnassa opiskelijat siis sekä päättävät että tekevät. Opiskelijakunnalla on myös neljä jaostoa; Ylivieskan Opiskelijat (YTO), Kokkolan Sosiaali- ja Terveysalan Opiskelijat (COSTO), Kokkolan Kulttuurialan Opiskelijat (Klaku) ja Kokkolan Opiskelijaurheilijat (KOU).

Opiskelijoiden edunvalvonta päätehtävänä

Opiskelijakunnan päätehtävä on toimia opiskelijoiden edunvalvojana. COPSA huolehtii, että opiskelijoiden ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa, sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Paikallisella tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että COPSA nimittää opiskelijaedustajat muun muassa ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallitukseen sekä ammattikorkeakoulun johtoryhmään. Lisäksi lukuisissa Centriassa toimivissa tiimeissä on opiskelijaedustaja mukana tuomassa opiskelijan näkökulmaa keskusteluun ja päätöksentekoon. Näitä tiimejä ovat esimerkiksi hyvinvointitiimi, opotiimi ja digitiimi sekä ravintolatoimikunta.

Opiskelijakunta myös kerää opiskelijoilta palautetta sekä kannustaa ja ohjaa opiskelijoita palautteenantoon.

Valtakunnallisella tasolla opiskelijoiden edunvalvontaa hoitaa opiskelijakuntien kattojärjestö Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, johon myös Opiskelijakunta COPSA kuuluu.

Matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia

Opiskelijakunta tarjoaa Centrian opiskelijoille matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Viikoittain opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua liikuntavuoroille ja pelata esimerkiksi lentopalloa, sulkapalloa tai koripalloa. COPSA myös järjestää muutamia kertoja vuodessa erilaisia lajikokeiluja, joiden aikana opiskelijoiden mahdollista päästä kokeilemaan erilaisia lajeja maksutta.

Tutorit aloittavien opiskelijoiden apuna

Opiskelijakunta vastaa ammattikorkeakoulussa toimivien tutoreiden rekrytoinnista ja koulutuksesta. Tutorit ovat suuri apu ja tuki aloittaville opiskelijoille. Tutoreita koulutetaan vuosittain noin 50 kpl Kokkolaan, Pietarsaareen ja Ylivieskaan. Jokaiselle koulutusalalle koulutetaan omat tutorit paikkakuntakohtaisesti ja lisäksi Centriaan tuleville vaihto-opiskelijoille koulutetaan omat tutorit.

Opiskelijatapahtumia ympäri vuoden

Opiskelijakunnan näkyvintä toimintaa on erilaiset opiskelijatapahtumat, joita järjestetään ympäri lukuvuoden. Opiskelijakunta pyrkii tarjoamaan opiskelijoille monipuolisia tapahtumia vastapainoksi opiskelulle. Lukukauden alussa COPSA perinteisesti järjestää aloittaville opiskelijoille Elba-päivän, jossa pyritään tekemään opiskelijakunnan toimintaa tutuksi uusille opiskelijoille. COPSAn suurin tapahtuma on lokakuussa järjestettävä Tursajaiset, jonka rastikierrokselle ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat oman ryhmänsä kanssa joukkueina. Marraskuun alussa opiskelijoiden on mahdollista lähteä Suomen toiseksi suurimmalle opiskelijaristeilylle Triangelille, jonka COPSA järjestää yhdessä opiskelijakuntien kanssa. Tapahtumatarjonnasta löytyy kuukausittaisten opiskelijabileiden lisäksi myös hyvinvointiviikkoa, urheiluturnauksia ja liikunnallisia rastikierroskisoja.

Emilia Tuura
Toiminnanjohtaja
COPSA

Roosa-Liina Risikko
Koordinaattori
COPSA

Facebooktwitterlinkedinmail