Datan arvo näkyväksi datataloustyökalun avulla

Datapääoma-hanke käynnistyi syyskuussa 2025. Hankkeessa vahvistetaan Keski-Pohjanmaan alueen yritysten ja organisaatioiden datan ja datatalouden tunnistamisen ja hyödyntämisen kyvykkyyksiä sekä kehitetään toimijoiden teknisiä ja liiketoimintavalmiuksia. Data on yrityksille tärkeää aineetonta pääomaa, mutta sen täyttä potentiaalia ei vielä saada hyödynnettyä. Nykypäivänä dataa tuotetaan valtavia määriä. Se toimii keskeisenä tuotannontekijänä sekä strategisena pääomana. Datatalouden merkitys korostuu varsinkin sen kyvyssä luoda arvoa jalostamalla raakadataa tiedoksi, innovaatioiksi ja automatisoiduiksi prosesseiksi. Talouskehitykselle data on välttämättömyys. Toimivassa toimintaympäristössä datan parempi ja tietoisempi hyödyntäminen parantaa niin tuottavuutta kuin kilpailukykyä. (Euroopan komissio 2020.)  

Datan liiketoimintapotentiaalin hyötykäyttöön saattaminen edellyttää niin teknologisia ratkaisuja kuin panostusta datapääoman hallintaan, kumppanuuksiin ja datan jakamiseen. Hankkeen tavoitteena on helpottaa yritysten ja organisaatioiden dataosaamisen, datavarantojen, kumppanuuksien ja datan arvon arviointia. Erityistavoitteena hankkeessa on digitalisaation etujen hyödyntäminen niin kansalaisten, yritysten kuin julkishallinnon hyväksi. Hankkeessa kehitetään yleishyödyllinen blueprint-opas ja Datataloustyökalu, joiden kehitystä varten tehtiin hankkeen alussa taustaselvitystä Datainventaariokyselyllä ja yrityshaastatteluilla. Tulokset vahvistivat tietoa siitä, että niin Datataloustyökalulle kuin sen rinnalla kulkevalle oppaalle on kysyntää: datan jakaminen, tuotteistaminen ja liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen ovat monilla tahoilla vielä alkuvaiheessa, eikä konkreettisia askeleita ole vielä määritetty.

Datataloustyökalu on viisiportainen kokonaisuus, jonka osiot ovat syntyneet monitaustaisen käyttäjäpalautteen pohjalta. Kantavana ajatuksena on, että tieto tulee käyttäjän luokse eikä toisin päin. Työkalu luo konkretiaa yhdistämällä laskimet, testit, kehitystyökalut ja oppaan yhtenäiseksi paketiksi. Tällä hetkellä tarjolla on yrityksen kypsyysanalyysi datalle, datatuotteen pohjan kartoitus, datatuotteen tuoman hyödyn arvolaskin, partnerin ja verkoston kartoitus sekä omien datalähteiden ja niiden hyödyntäjien hahmottamista auttava datakartta.

Teoriapuoli ei esiinny perinteisenä alusta loppuun luettavana oppaana, joka usein helposti etäännyttää teorian käytännöstä, vaan on mukana työkalua käyttäessä. Aiheeseen liittyvään oppaan tekstiin pääsee siis käsiksi aina silloin, kun se on ajankohtaista. Tämä sisältö auttaa moninaisin keinoin: tiiviisti kertomalla teoriasta, käytännön esimerkein arjesta ja työpaikalta, toteutukseen liittyvien ongelmakohtien tunnistamisella esimerkein sekä hyödyllisten linkkien kautta laajemman materiaalin tarjoamisella. Työkalun kokonaisuus auttaa käyttäjää oivaltamaan kokonaisvaltaisesti, kun käyttäjä voi liikkua tekemisen, oppimisen, kokonaisuuden ja pienempien yksityiskohtien välillä omien tarpeidensa mukaan.

Datatalouskasvattamo-hankkeessa tunnistettiin tarve vahvistaa maatalousyrittäjien osaamista datan hyödyntämisessä. Tarve konkretisoitui syksyn 2025 ja kevään 2026 välisenä aikana, jolloin järjestettiin neljä Datapajaa webinaarimuodossa. Datapajoissa tarkasteltiin käytännönläheisesti, miten dataa voidaan hallita ja hyödyntää niin, että se tukee aidosti maatilan arkea, tuottavuutta ja päätöksentekoa. Datatalouskasvattamon lähtökohta oli selkeä: viljelijä ei ole vain tiedon tuottaja muille, vaan myös itse aktiivinen toimija, joka osaa käyttää, yhdistää ja hallita dataa arjen päätöksenteossa ja liiketoiminnan tukena. Korostettiin ymmärrystä myös yhteisöllisestä datanhyödyntämisestä esimerkiksi tuottajaorganisaatioiden tukemana.

Keskeiseksi kysymykseksi Datapajoissa nousi datan käytännön hallinta: miten varmistetaan, että kerätty tieto on laadukasta, helposti saavutettavaa ja turvallista.

Erityisesti datan hajautuminen useisiin erillisiin järjestelmiin nousi toistuvasti esiin Datapajoissa. Maatalousyrittäjät käyttävät jo erilaisia digitaalisia sovelluksia ja palveluita suhteellisen ketterästi, mutta tieto on usein siiloutunut laite- ja ohjelmistovalmistajien omiin ympäristöihin. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista ja pahimmillaan estää datan tehokkaan yhdistämisen hyödyntämisen näkökulmasta.

Kaiken kaikkiaan Datatalouskasvattamo-hankkeen Datapajat osoittivat, että datan hyödyntämisen potentiaali maataloudessa on merkittävä, mutta sen realisoituminen edellyttää sekä toimintatapojen muutosta että tarvittaessa osaamisen kehittämistä. Jäsennelty ja yhteisöllinen datan hallinta, järjestelmien yhteentoimivuus ja tietoon perustuva päätöksenteko luovat pohjan älykkäämmälle ja tehokkaammalle maataloudelle.

Konkreettisten esimerkkien kautta ensimmäisessä Datapajassa hahmoteltiin pienryhmissä esimerkiksi sovellusratkaisuja yhdessä yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa. Yhtenä keskeisenä kehityskohteena tunnistettiin suunnittelusovellus, joka yhdistäisi useita maatilan kannalta keskeisiä datavirtoja. Tavoitteena olisi luoda työkalu, joka vähentää manuaalista tiedon yhdistelemistä ja parantaa maatalouden toiminnan suunnittelua. Tällaisessa sovelluksessa samaan näkymään voisi saada esimerkiksi pelto- ja lohkotiedot, sääasemista saatavan tiedon ja työaikaseurantaan liittyvät informaatiot.

Datapajojen tuloksia hyödynnettiin Datapääoman datataloustyökalun kehittämisessä, mikä vahvistaa ymmärrystä datan arvosta osana maatalouden liiketoimintaa. Vaikka datataloustyökalu on kehitetty yleisesti eri toimialojen käyttöön, sen todettiin toimivan hyvin myös maatalousyrittäjien tarpeisiin. Datataloustyökalu tarjoaa maatalousyrittäjälle selkeän tavan tarkastella datankäyttöään kokonaisuutena ja erityisesti kehittää sitä suunnitelmallisesti. Sen avulla voi tehdä esimerkiksi kypsyysanalyysin, jolloin maatalousyrittäjä saa selkeän kuvan siitä, missä vaiheessa oman datan hyödyntäminen on. Kyse ei ole pelkästään teknisestä tilannekuvasta, vaan myös ymmärryksestä siitä, miten data tukee päivittäistä päätöksentekoa ja suunnittelua.

Merkittävä näkökulma datataloustyökalussa on datan arvon ymmärtäminen. Se mahdollistaa datatuotteiden arvon tarkastelun sekä ajallisesti että taloudellisesti, mikä auttaa maatalousyrittäjää hahmottamaan datan roolia osana liiketoimintaa. Kun data nähdään tuotannollisena resurssina, sen keräämiseen, ylläpitoon ja laatuun liittyvät investoinnit voidaan perustella selkeämmin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi liiketoiminnan näkökulmasta tai tiedon ja datan hyödyntämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Keskeinen osa työkalun hyödyntämistä on oman datan kartoitus. Maatalousyrittäjä saa näkyväksi, millaista dataa tilalla tuotetaan, kuka sitä käyttää ja mikä on sen todellinen hyöty. Tämä auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa dataa kerätään ilman selkeää käyttötarkoitusta, sekä kohdat, joissa arvokasta tietoa jää kokonaan hyödyntämättä. Kokonaisuutena Datataloustyökalu tukee maatalousyrittäjää kohti systemaattisempaa ja liiketoimintalähtöisempää datan hallintaa. Se auttaa ymmärtämään dataa resurssina, joka ei vain kuvaa mennyttä toimintaa, vaan mahdollistaa ennakoivamman ja tehokkaamman tekemisen tulevaisuudessa, yksin ja yhteisössä.

Datataloustyökalu käsittelee dataliiketoiminnan eri osa-alueita joustavasti ja mahdollistaa niin kevyen ideoinnin kuin käytännön tuotekonseptin kehittämisenkin. Prosessi lähtee liikkeelle omien valmiuksien, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisessa. Kun omaa datatilannetta tarkastelee kriittisesti, tunnistaa potentiaalisia kehityskohteita, joiden pohjalta voi jopa syntyä uusia palveluideoita. Jokaisen oma data on osa laajempaa kokonaisuutta eli ekosysteemiä, joten on hyvä pohtia niin oman datan merkitystä muille kuin ulkopuolisen datan käyttöä omassa palvelukokonaisuudessa. Tässä auttaa Datakartta-osio. Omia verkostoja ja partnereita kuvataan ja arvioidaan omassa osiossaan. Datatuotetta kehittäessä on tärkeää katsoa oman organisaation ulkopuolelle, sillä datan arvo syntyy sen jakamisesta.

Jokaisen on tärkeää tunnistaa oma roolinsa dataekosysteemeissä. Seuraava askel on oman datatuotteen kehittäminen, jossa auttavat erityisesti Datatuote- ja Arvolaskin-osiot. Tässä vaiheessa on hyvä virkistää muistia liiketoimintastrategian tärkeimmistä osuuksista ja pohtia omaa ydintoimintaa tukevia lisätulovirtoja. Ehkä uusi tuote voisi olla jotain, joka tukee omaa ydintoimintaa ja samalla auttaa muita verkostossasi omassa liiketoiminnassaan?

Ideoinnin avuksi työkalu sisältää eri toimialoihin liittyviä esimerkkitapauksia. Esimerkkiä klikkaamalla saat valmiiksi täytetyt lomakkeet, joita voit itse muokata omaan tilanteeseesi sopivaksi. Näin pääset kätevästi alkuun. Datan reilun omistamisen periaatteet ovat tärkeä askel suomalaisille yrityksille datamarkkinoiden haltuunotossa, mutta vain jos omaa dataa lähtee proaktiivisesti kartoittamaan ja hyödyntämään. Kun omat datavarannot ja niiden potentiaali konkretisoituvat, päästään uusien innovaatioiden äärelle, omasta liiketoiminnasta ponnistaen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että pelkkä datan omistaminen ei luo arvoa. Ratkaisevaa on organisaation kyky muuntaa datapääomansa kyvykkyyksiksi ja tietämykseksi. Datapääoman tehokas ja läpinäkyvä hyödyntäminen vaatii kuitenkin siirtymistä siiloutuneesta ajattelusta kohti avoimia dataekosysteemejä. Kumppanuusverkostojen muodostaminen ja datan jakaminen vankistavat datapääomaa voimavarana ja menestyksen moottorina. Datataloustyökalun voi ottaa käyttöön tueksi dataosaamisen, kumppanuuksien ja datan liiketoimintapotentiaalin arviointiin jo nyt osoitteessa https://datatalouskasvattamo.fi/datapaaoma/. Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka, ja työkalun kehitystä jatketaan koko hankkeen ajan. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.